Etusivu / Yleinen / Ahvenanmaa 100-vuotisj...

Ahvenanmaan maakunta sai alkunsa ainutlaatuisesta itsehallintoratkaisusta, joka täyttää 100 vuotta 9. kesäkuuta 2022. Juhlinta aloitetaan jo kesällä 2021.

Ahvenanmaa aloittaa valmistautumisen itsehallintonsa satavuotisjuhliin vuoden etuajassa, itsehallinnon vuosipäivänä 9. kesäkuuta 2021. Vuoden teemoina toimivat rauha, demokratia ja kestävä kehitys.

 

“Juhlavuotemme on täynnä kulttuuria, merenkulkua, erilaisia ruokatapahtumia, urheilua, kansainvälisiä kohtaamisia, historiallisia saavutuksia ja paljon uskoa tulevaisuuteen. Käsittelemme aiheina niin kestävää kehitystä kuin rauhan rakentamistakin unohtamatta tietenkään, miten valmistaudumme tulevaisuuteen, Ahvenanmaan 100-vuotisjuhlavuoden projektipäällikkö Tiina Björklund Ahvenanmaan maakuntahallituksesta sanoo.

Ahvenanmaan itsehallinnon juuret ulottuvat aikaan, kun Venäjän keisarikunta kaatui ja Suomi itsenäistyi vuonna 1917. Ruotsia aina puhuneet ja ylipäätään Ruotsia kulttuurisesti ja maantieteellisesti lähellä sijainneet ahvenanmaalaiset toivoivat maakunnan liittämistä uudelleen Ruotsiin. Maakunta kuului Ruotsille ennen vuosien 1808 – 1809 sotaa, jonka seurauksena siitä tuli osa Venäjää. Suomi nuorena valtiona kuitenkin hylkäsi vaatimukset Ruotsiin liittymisestä, ja asia siirrettiin ratkaistavaksi vasta perustetulle Kansainliitolle. Siirto tapahtui viime hetkillä, sillä Suomi ja Ruotsi olivat ajautumassa avoimeen konfliktiin keskenään.

 

 

Kansainliitto päätti 24. kesäkuuta 1921 Genevessä, että Ahvenanmaa kuuluu Suomelle ja valtio velvoitettiin takaamaan maakunnan asukkaiden oikeudet ruotsin kieleen, kulttuuriin ja paikallisiin tapoihin. Suomen tuli taata Ahvenanmaalle myös merkittävä vapaus hoitaa omia asioitaan ilman, että siihen kuuluisi kansallisessa mielessä itsenäisyys.  Ahvenanmaan maakäräjät, nykyiseltä nimeltään maakuntapäivät valittiin ensimmäisen kerran 8. toukokuuta 1922, ja se kokoontui ensimmäisen kerran 9. kesäkuuta, jota juhlitaan nykyään Ahvenanmaan Itsehallintopäivänä.

Ahvenanmaan esimerkistä kasvoi kansainvälinen menestystarina

Kymmenen valtiota allekirjoitti sopimuksen Ahvenanmaan demilitarisoinnista ja neutralisoinnista, joka vahvistettiin yksimielisesti.

Ahvenanmaan demilitarisointi juontaa juurensa kauas historiassa. Demilitarisointi toteutui Krimin sodan jälkeen vuosina 1854 -1856, jolloin Iso-Britannian ja Ranskan asevoimat nujersivat Venäjän, joka oli rakentanut valtavan linnoituksen Ahvenanmaalle ja halusi hallita koko Itämerta.  Vaihetta kutsutaan Bomarsundin ajaksi, jolloin Ahvenanmaalla oli vahva sotilaallinen läsnäolo. Ahvenanmaa demilitarisoitiin vuoden 1856 jälkeen ja sotilaallinen läsnäolo on kielletty maakunnassa, minkä tarkoituksena on turvata rauha koko Itämeren alueella.

Ahvenanmaan nykyiseen asemaan vaikuttivat kansainväliset sopimukset, sota, rauha ja diplomatia. Itsehallinnon alku oli epävakaa, mutta maakunta on sen jälkeen tasaantunut ja kehittynyt turvalliseksi yhteiskunnaksi 30 000 ahvenanmaalaiselle, jotka elävät osana hyvinvointivaltiota ja yhteiskunnallisen kehittämisen hengessä.

Ahvenanmaalle perustettiin vuonna 1992 riippumaton säätiö Ålands Fredsinstitut, joka käyttää Ahvenanmaata ja sen erikoisasemaa lähtökohtana konfliktien ratkaisemisen ja rauhanomaisen yhteiskunnan kehittämisen edistämisessä. Instituutti työskentelee järjestelmällisesti ja kansainvälisesti vähemmistö-, itsehallinto- ja turvallisuuskysymysten parissa eli tekee vaikuttavaa, mutta näkymätöntä työtä.

“Harva suomalainen tietää, että Ahvenanmaan esimerkkiä (“Ålandsexempel”) on hyödynnetty monissa kansainvälisissä kriiseissä. Kokemuksemme ja selvityksiemme mukaan Ahvenanmaan esimerkkiä ovat nostaneet esille niin monet pohjoismaiset kuin kansainvälisetkin toimijat.  Muun muassa Kashmirissa, Sri Lankassa, Kyproksella ja Sansibarilla on Ahvenanmaata käytetty esimerkkinä, Ålands Fredsinstitutin johtaja ja dosentti Sia Spiliopoulou Åkermark kertoo.

 

Juhlat käynnistyvät konsertilla ja ainutlaatuisella flyygelillä

Juhlat polkaistaan käyntiin 9. kesäkuuta Maarianhaminassa, ja juhlavuoden avajaisiin on kutsuttu Suomesta pääministeri Sanna Marin ja Ruotsista pääministeri Stefan Löfven.

“Suomi ja Ruotsi ovat meidän vanhimpia, lähimpiä ja parhaimpia ystäviämme ja siksi haluamme tietenkin juhlistaa tätä historiallista juhlaa yhdessä heidän kanssaan”, maakuntaneuvos Thörnroos sanoo.

Avajaispäivänä maakunnan kulttuuri- ja kongressikeskus Alandicassa järjestetään juhlakonsertti, jonka yhteydessä vihitään täysin tuliterä D-274 -konserttiflyygeli. Ainutlaatuisen ja maailman johtavissa konserttisaleissa käytössä olevan konserttiflyygelin on lahjoittanut Ahvenanmaan itsehallinnon kunniaksi ahvenanmaalainen talousneuvos Anders Wiklöf.

Konserttiflyygeli otetaan käyttöön juhlakonsertissa Steinwayn määrittämien periaatteiden mukaan eli sen tulee saada ensimmäisiksi soittajikseen maan kuuluisimmat pianovirtuoosit. Tässä tapauksessa kyseessä ovat suomalainen Iiro Rantanen ja ahvenanmaalainen Patrik Komorowski, jotka esiintyvät yhdessä viulisti Andreas Nybergin ja viulisti Minna Pensolan kanssa. Konsertin koostuu klassisesta musiikista ja jazzista.

Merenkulku ja sen monet kansainväliset ulottuvuudet ovat kulkeneet käsi kädessä Ahvenanmaan itsehallinnon kanssa aina vuodesta 1922 ja sen jälkeen. Siksi on lähes itsestäänselvyys, että suuret purjeveneet ja monta muuta alusta saapuvat Maarianhaminaan The Tall Ships Races -tapahtuman yhteydessä 22. – 25. heinäkuuta.

Kulttuuripuolella maailman ensi-iltansa saa Kulttuuriyhdistys Katrinan oopperaesitys “Lisbeta -noitanaisen älä anna elää”, jota esitetään 15. – 17. heinäkuuta. Se kertoo 1600-luvun noitavainoista Ahvenanmaalla, ja oopperaa tähdittävät kansainvälisillä lavoilla uraa tehneet ahvenanmaalaiset oopperalaulajat Jenny Carlstedt ja Sofie Asplund.

Ahvenanmaalla on juhlavuoden aikana tarjolla kaikille jotakin, ja myös kun kyse on urheilusta. Ahvenanmaalainen IFK Mariehamn ja Åland United pelaavat Suomen korkeimmassa liigasarjassa ja joukkueiden kotiottelut pelataan Wiklöf Holding Areenalla. Sekin on hyvä syy vierailla Ahvenanmaalla kesällä.

Ahvenanmaa on hyvin aktiivinen kansainvälisillä areenoilla ja erityisesti, kun kyseessä on kestävä kehitys ja Itämeren ympäristöasiat. 28. – 31.8 Ahvenanmaalla järjestetään ReGeneration 2030 -tapahtuma, joka kokoaa nuoria eri puolilta maailmaa huippukokoukseen ratkaisemaan globaaleja haasteita, erityisesti ilmastonmuutoksen suhteen. Tapahtuma on saanut paljon kiinnostusta osakseen ja osallistujien joukossa on ympäristöstä, valtameristä ja kalastuksesta vastaava EU-komissaari Virginijus Sinkevičius.

“Ahvenanmaan asemointi kestävän kehityksen yhteiskunnaksi on yksi aikamme suurimmista haasteista, mutta luonnollinen kehityspolku kansainvälisenä rauhan esimerkkinä toimineelle maakunnalle. Olemme vastaanottaneet haasteen laatimalla kestävän kehityksen suunnitelman, jonka esimerkiksi EU-komissio on palkinnut. Juhlavuoden aikana haluammekin nostaa esiin esimerkkejä, kuinka itsehallinnon omaava saari voi työskennellä laajasti ja syvällisesti kestävän kehityksen parissa. Olemme esimerkiksi investoineet siihen, että meistä tulee luonnollinen Pohjolan keskus uusiutuvassa energiassa”, Ahvenanmaan maakuntahallituksen kehitysministeri Alfons Röblom sanoo.

 

Kuvat: Visit Åland

Jaa artikkeli: