Albanian hurja historia on jättänyt jälkensä – luonto hurmaa silti kauneudellaan
Kapea salmi Joonianmeren pohjoisosassa yhdistää kaksi täysin erilaista matkakohdetta. Albanian eteläosassa sijaitsevan rantakohteen Sarandan ja Kreikan vehreän saaren Korfun.
Sarandan rannikosta on viime vuosien aikana tullut varteenotettava vaihtoehto rantalomalle Välimerellä. Se on edelleen edullinen kohde ja sen tarjonta täyttää jo länsituristin toiveet. Lähin lentokenttä on Korfulla, ja kohteet yhdistämällä saa antoisan kahden kulttuurin loman.
Albania pysyi pitkään eristäytyneenä kommunismin ja diktaattori Enver Hoxhan hirmuhallinnon alla. Hoxhan kuoltua vuonna 1985 sosialismi alkoi murentua ja maa alkoi ottaa hapuilevia askelia kohti demokratiaa. Nyt katseet on suunnattu tulevaisuuteen ja kaikki kynnelle kykenevät haluavat osansa matkailun kasvavasta tulovirrasta. Sarandan rannikolla rakennusbuumi käy kuumana ja uutuuttaan hohtavia hotelleja nousee vieri viereen.
Albanian riviera
Sarandan kaupunkikuvaa hallitsee upea, palmujen reunustama rantapromenadi, joka erottaa kaupungin edustan pikkukivirannan ja ylös rinteitä kohoavan kaupungin. Reilun kilometrin pituisen promenadin varrella on pääosa ravintoloista ja osa hotelleista. Turistialue on levinnyt rantaa pitkin kohti etelää, jonne on valmistunut ja valmistumassa lisää hotelleja. Uutuuttaan hohtavien hotellien seassa näkyy siellä täällä rakennustorsoja, kun rahat eivät ole riittäneet unelman toteuttamiseen.
Ksamiliin, noin 15 kilometrin päähän Sarandasta, on syntynyt uusi turistialue. Kukkuloiden lomaan rakentunut kylä houkuttelee hienohiekkaisilla poukamillaan nauttimaan Joonianmeren kirkkaista vesistä. Edulliset hinnat vetävät puoleensa etenkin nuoria ja lapsiperheitä.
Muinaiset roomalaiset
Albanian historiaan ennen kommunismia ovat jättäneet jälkensä niin Rooman valtakunta, pitkä ottomaanien valtakausi kuin italialaisten miehityskausi 1900-luvun alussa. Rooman valtakunnan jälkiä kannattaa lähteä katsomaan maan eteläiseen kärkeen, Butrintin upeaan kansallispuistoon, joka on Unescon maailmanperintökohde. Sarandasta sinne ajaa alle tunnissa, mutta niemen kärjessä sijaitsevan, 7. vuosisadalta eaa alkujaan saaneen kaupungin raunioiden tutkimiseen kannattaa varata parikin tuntia. Alueella on eri aikakausilta säilyneitä merkkejä temppeleistä, kylpylöistä, suihkulähteistä sekä amfiteatteri.
Historiallinen kukkulakaupunki
Ottomaanien vaikutukset näkyvät hyvin Gjirokasterin kaupungissa, joka on myös Unescon maailmanperintökohde. Ottomaanit valtasivat kaupungin 1400-luvulla ja vanhan kaupungin rakennukset henkivät valloittajiensa tyyliä. Kaupunkia kutsutaan usein kivikaupungiksi, sillä talojen katot on taidokkaasti tehty liuskekivistä.
Gjirokasterin mukulakivikaduille levittäytyvät kaupat ja pienet tunnelmalliset ravintolat kutsuvat viihtymään kaupungissa pitempäänkin. Kannattaa myös kiivetä kaupungin yläpuolella sijaitsevalle vanhalle linnoitukselle, mistä näkymä laaksoon ja sen takana kohoaville lumihuippuisille vuorille on huikea.
Sinistäkin sinisempi
Sininen silmä, Blue Eye, on pienessä järvessä oleva sinistäkin sinisempi silmäke, josta pulppuaa lakkaamatta kirkastakin kirkkaampaa vettä. Silmäkkeen syvyyttä ei ole pystytty mittaamaan. Sukeltajat ovat laskeutuneet 50 metrin syvyyteen, mutta pohjaa ei ole pystytty määrittelemään. Blue Eye on yksi alueen suosituimmista nähtävyyksistä.
Sarandasta on alueen parkkipaikalle matkaa puolisen tuntia, ja siitä joko kävellen tai turistijunalla vielä reilu kilometri. Järven toista reunaa voi patikoida takaisin parkkipaikalle ylös alas kukkulan rinnettä kulkevaa pari kilometriä pitkää metsäpolkua pitkin.
Käteistä mukaan
Albanian hintataso on monissa asioissa vielä edullisempi kuin Suomessa. Illallinen maksaa parinkympin kieppeillä, vesi euron ja olut pari euroa. Viini on sen sijaan kallista. Kaupoissa viinipullo maksaa pari kymppiä ja ravintoloissa lähes 40 euroa.
Ravintoloiden ruokalistoilta huomaan niin Italian kuin Kreikankin vaikutuksen, ja myös kalaa löytyy monista rantaravintoloista. Täällä on hyvä huomioida, että monissa ravintoloissa tupakointi sisätiloissa on vielä sallittu.
Autoilukaan ei ole halpaa sillä bensahinta on jopa 1,80 litralta. Tiet ovat hyviä ja autoilu on muutoin mukava tapa tutustua alueen nähtävyyksiin, mutta maaseudulla saa varoa lammaslaumoja ja etenkin hulluja paikallisia kuskeja, joiden ohituskulttuuri saa hien nousemaan otsalle.
Albanian rahayksikkö on lek ja kurssi helppo: sata lekiä vastaa yhtä euroa. Luottokorttia ei monessakaan paikassa hyväksytä.
Korfun kautta
Albaniassa on vasta kaksi lentokenttää, jotka sijaitsevat sen verran kaukana Sarandasta, että paras keino on mennä sinne Korfun kautta. Albanian ja Korfun pohjoisosan erottaa toisistaan kapea salmi. Hirmuhallinnon aikana moni koitti uida 3,6 kilometrin levyisen salmen yli päästäkseen pakoon vainoja. Partioveneet vartioivat salmea päivin öin, ja monen haave vapaudesta vaihtui vankeuteen.
Nyt Sarandasta pääsee Korfun pääkaupunkiin kantosiipialuksella puolessa tunnissa. Kahden erilaisen kulttuurin loman saa yhdistämällä nämä kaksi kohdetta. Korfulla on valittavana useampikin rantakohde tai sitten lomaansa voi viettää saaren pääkaupungissa, joka muistuttaa enemmän Italiaa kuin Kreikkaa. Olivathan venetsialaiset täällä lähes 400 vuotta ja jättivät jälkensä niin rakennuskantaan kuin keittiöönkin. Pakettimatkoja Sarandaan tekee suurista matkanjärjestäjistä tänä kesänä vain Apollomatkat.
Artikkeli on ilmestynyt Ikkunapaikassa 4/2025
Lisää vastaavia artikkeleja
