Ensi talvi on ratkaisevaa Pohjois-Suomen matkailulle

Kotimaan turistien rynnistys Lappiin pelasti osan pohjoisen matkailun talvisesongista, vaikka ulkomaisten turistien määrä romahti. Finnvera ja pankit ovat myöntäneet lisää lyhennysvapaita ja käyttöpääomaa, jotta yritysten kassat on saatu turvattua seuraavaa sesonkia varten. Konseptin muuttaminen ei ole helppoa, mutta strategian pohtiminen voi vahvistaa matkailuyrityksen iskunkestävyyttä. Matkailu on megatrendi, jonka hyviä investointeja tullaan rahoittamaan jatkossakin.

Finnveran Pohjois-Suomen aluepäällikkö Kari Tuominen sanoo, että ensimmäisen kerran yritykset hakivat lainojen lyhennysvapaata ja käyttöpääomaa vuosi sitten, keväällä ja kesällä 2020. Uusi kierros on tehty tänä vuonna.

Lyhennysvapaita haettiin Finnverasta molemmilla kerroilla noin 7 miljoonan euron arvosta. Kaiken kaikkiaan Finnvera myönsi viime vuonna rahoitustakauksia Lapin alueen matkailuyrityksille 21,5 miljoonaa euroa, ja tänä vuonna alkuvuoden määrä on 7,7 miljoonaa euroa. Rahoitus on lähes täysin käyttöpääomaa varten.

”Osa matkailualan yrityksistä on rakentanut strategiansa ulkomaisten elämyksiä hakevien turistien varaan. Konseptia on vaikea muuttaa. Koronasta ovat eniten kärsineet hotellit, iglumajoittajat, ravintolat, husky-yritykset ja muut ohjelmapalveluiden tuottajat. Niitä on paljon. Menetykset ovat satoja miljoonia euroja”, Tuominen arvioi.

Esimerkiksi maaliskuussa ulkomaisten turistien majoitusyöpymiset romahtivat 92 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Samalla kuitenkin kotimaisten turistien osuus kasvoi 37 prosenttia.

”Tilanne on vakava. Kaikki helpottuu, jos ensi talvena ulkomaan matkailu lähtee käyntiin. Varaustilanteet ovat onneksi hyvät. Osalla yrityksistä lainojen lyhennykset alkavat vasta 2022. Se on auttanut, ettei konkurssiaaltoa ole tullut”, Tuominen kertoo.

Hänen mukaansa parhaiten koronatalvesta selvisivät muun muassa mökkimajoitusta tarjoavat yritykset ja rinneyhtiöt.

Matkailun investoinnit rahoitetaan myös jatkossa

Matkailuun on ennustettu ennennäkemätöntä buumia, kun koronarajoituksista luovutaan eri puolilla maailmaa. Samalla suomalaisten yritysten kannalta on tärkeää, ettei yhteiskunta jää liian pitkäksi aikaa kriisivaiheeseen.

Yritykset tarvitsevat luotettavan ennusteen tulevasta, jotta ne ehtivät reagoida riittävän ajoissa.

”Matkailualan yritysten täytyy pystyä palkkaamaan henkilöstöä ennakoivasti. Se edellyttää käyttöpääomaa. Ravintola-ala ja erilaiset palveluntuottajat ovat niin ikään lähellä matkailua. Ne tarvitsevat myös selkeän näkymän, milloin toimintaa voi käynnistää”, kertoo Finnveran liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä.

Hänen mukaansa on hienoa, että suurin osa yrityksistä on pystynyt järjestelemään rahoitusasiat kuntoon.

Rahoittajat tukevat jatkossakin matkailualan investointeja. Korona ei ole horjuttanut uskoa.

”Se on hyvä toimiala rahoittaa. Matkailu on megatrendi ja Suomella on mahdollisuuksia, kun markkinoita jaetaan uudelleen. Täällä on turvallista ja puhdasta. Katsomme, että investoijalla on riittävä määrä omaa pääomaa ja talouden puskureita selvitä vaikeimmista ajoista”, Heinilä listaa.

Ski Saariselällä totaalinen muutos asiakkaissa

Yksi koronatalven selviytyjistä on Ski Saariselkä, joka onnistui kasvattamaan kävijämääriä 15 prosenttia koronaa edeltävään aikaan verrattuna. Ski Saariselän liikevaihdosta 75 prosenttia kertyy hissi- ja vuokraustoiminnasta ja loppuosa tulee hiihtokoulusta sekä rinneravintolan myynnistä.

Onnistumisen taustalla on viime kesänä tehty strateginen päätös keskittyä pelkästään kotimaiseen matkailuun. Lisäksi yrityksessä alettiin suunnitella koronaturvallisia ratkaisuja heti, kun tietoa toisesta aallosta alkoi tihkua.

Aiemmin ulkomaisten turistien osuus yrityksen liikevaihdosta oli 60 prosenttia.

”Muutimme hiihtokouluohjelmia, teimme suorituspaikkoihin muutoksia ja panostimme markkinointiin kotimaassa. Laskimme, että ulkomaisten turistien tulo olisi ylimääräinen bonus. Epäilimme jo alusta asti ideaa matkailukuplista”, sanoo toimitusjohtaja Jarmo Katajamaa.

Hän kuvailee koronan leviämistä Suomeen viime maaliskuussa isoksi shokiksi. Ski Saariselällä oli kuitenkin hyvä kausi takana. Se helpotti selviytymistä, vaikka toimenpiteet talouden turvaamiseksi olivat rajut: keskus pantiin kiinni.

”Se oli henkilöstölle tiukka paikka. Meillä kesti kaksi viikkoa, että saimme puristettua kaikki kulut minimiin. Viime sesonkiin valmistauduimme budjetoimalla myynnin vuoden 2016 tasolle. Jouluna onneksi huomasimme laskelmien olevan liian pessimistisiä”, toimitusjohtaja muistelee.

Vaikeinta talvisesongin läpiviemisessä oli jatkuva epävarmuus tulevasta koronatilanteen kehityksestä. Ennustettavuuden puute vaikutti muun muassa resursointiin.

Vaikeuskerrointa lisäsi myös se, että Ski Saariselän omistus muuttui keskellä koronakevättä. Yritys siirtyi kokonaan Katajamaan perheelle viime vuoden huhtikuussa.

”Meillä ei ollut kaupan läpiviemisessä mitään epäilyksiä. Finnvera oli koko ajan meidän tukenamme ja mahdollisti kaupan maaliin saamisen. Saimme asiantuntijoilta hienosti talouden analyysiä ja neuvontaa”, Katajamaa kertoo.

Ski Saariselkä kehittää toimintaansa jatkossakin kotimaisia matkailijoita varten. Lisäksi tarkoitus on kasvattaa kesämatkailun osuutta.

”Esimerkiksi britit ovat jo tehneet varauksia ensi kaudelle. Se on positiivista, mutta ulkomaisten turistien varaan emme voi enää tuudittautua”, toimitusjohtaja Jarmo Katajamaa sanoo.

 

Lähde: Finnvera

 

 

 

 

 

Jaa artikkeli:

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Tilaa uutiskirjeemme

Liittymällä Ikkunapaikan postituslistalle, saat uutiskirjeen lehtien ilmestymisen välillä, noin 8 kertaa vuodessa.

Haluatko kirjautua ulos?
X