Esteettömämpää matkailua kohti – haastattelussa Sanna Kalmari
Vastuulliseen matkailuun kuuluu esteettömyys. Jokainen matkailualan yritys voi tehdä tärkeitä vastuullisuustekoja panostamalla esteettömyyteen pienin askelin. Esteettömän matkailun asiantuntija Sanna Kalmari kertoo, kuinka se tapahtuu.
Mitä esteettömyys tarkoittaa?
Esteettömyys tarkoittaa matkailussa sitä, että kohteet, matkailutuotteet ja palvelut suunnitellaan niin, että asiakkaat voivat käyttää niitä huolimatta fyysisestä toimintakyvystä, vammoista tai esimerkiksi iästä. Esteettömät palvelut hyödyttävät myös lastenrattaiden tai -vaunujen kanssa liikkuvia.
”Esteettömyys on merkityksellinen osa vastuullista matkailua. Se jätetään usein yrityksissä vähemmälle huomiolle, vaikka yhdenvertaisten palveluiden järjestämiseen velvoittaa monelta osin myös lainsäädäntö”, sanoo esteettömän matkailun asiantuntija Sanna Kalmari.
”Jokaisen matkailualalla toimivan yrityksen on tärkeää tarkastella tuotteitaan esteettömyyden näkökulmasta. Joskus esteettömyyden parantaminen vaatii isompia satsauksia, mutta usein riittää asioiden jäsentely, tiedostaminen, henkilökunnan kouluttaminen ja viestinnän selkeyttäminen.”
Esimerkiksi matkatoimistohenkilökunnan muutaman tunnin koulutuksella voidaan parantaa asiakasymmärrystä ja rohkeutta kohdata erilaisia asiakkaita.
Ei pelätä esteettömyydestä viestimistä
Sanna Kalmari painottaa, että tärkein yksittäinen esteettömyysteko on esteettömyydestä viestiminen.
Esteettömyydestä viestimistä pelätään joskus liikaa, ja siksi hyvätkin kohteet ja tuotteet jäävät löytymättä ja asiakkaan rahat saamatta.
Esteettömyys on laaja käsite, eikä siihen sovi mustavalkoinen ”on tai ei ole esteetön” -jaottelu. Kun avataan, mitä esteettömyys missäkin kontekstissa tarkoittaa, pystyy asiakas tekemään itselleen sopivan valinnan.
”Voidaan esimerkiksi kertoa, miten paljon on portaita, onko niissä kaiteet, millaiset WC-tilat ovat ja niin edelleen. Viestintä on kustannustehokkain tapa lisätä esteettömyyttä, koska tiedon jakaminen on jo itsessään esteettömyyden edistämistä. Itse valitsen hotelleista aina sellaisen, joka kertoo esteettömyystiedot nettisivuillaan, ja jossa esteettömän huoneen saa varattua suoraan sivuilta”, sanoo Kalmari.
Hän muistuttaa myös, miten tärkeää on, että yritysten mainonnassa näkyy esteettömyyttä tarvitsevia henkilöitä.
”Kuvilla voidaan viestittää, että yritys palvelee yhdenvertaisesti kaikkia. Tällainen viestintä luo turvallisuudentunnetta ja saa olon tervetulleeksi kohteeseen.”
Kalmari kannustaa yrityksiä käyttämään rohkeasti asiantuntija-apua esteettömyyskysymyksissä. Hän itse kouluttaa ja konsultoi yrityksiä esteettömyydestä sekä kirjoittaa Suomen suosituinta esteettömän matkailun sivustoa Palmuasema – esteetön matka.
Esteettömällä ryhmämatkalla luottamus on tärkeää
Entä mitä tulee huomioida, kun suunnitellaan ryhmämatkaa, jossa on mukana esteettömiä palveluita tarvitsevia?
”Jos ajatellaan mahdollisimman monelle sopivaa ryhmämatkaa, on tärkeintä, että kuljetukset toteutetaan esimerkiksi hissillä varustetulla bussilla, majoituksessa on tarjolla riittävästi esteettömiä huoneita, ja ohjelmassa oleviin kohteisiin on esteetön kulku. Jos kohderyhmä on rajatumpi, vaikkapa näkövammaiset, mietitään tarkemmin sen ryhmän tarpeita”, toteaa Sanna Kalmari.
Hän jatkaa, että myös luottamus on tärkeää. Matkanjärjestäjän on voitava luottaa, että kohteessa oleva agentti tietää esteettömyyteen liittyvät erityiskysymykset. Asiakkaan taas on voitava luottaa, että matkanjärjestäjä ymmärtää hänen yksilölliset tarpeensa.
”Monissa maissa on esteettömään matkailuun erikoistuneita incoming-toimistoja, joita kannattaa hyödyntää”.
Kalmari kertoo, että tällä hetkellä Suomessa on puute ulkomaille suuntautuvien ryhmämatkojen järjestäjistä, ja myös Suomeen olisi varmasti tulossa esteettömyyttä tarvitsevia ryhmiä, jos paketteja olisi tarjolla. Markkinarakoa siis löytyy.
”Varsinkin aremmille matkustajille esteettömäksi räätälöity ryhmämatka tuo turvaa matkailuun. Ja esteettömille matkoille voi tietenkin tulla kuka vain, vaikka erityisiä esteettömyystarpeita ei edes olisi.”
Teksti: Mirka Kallio
Kuvat: Sanna Kalmarin kotialbumi
Artikkeli on julkaistu Ikkunapaikassa 4 / 2024
Lisää vastaavia artikkeleja
