Lähdössä päiväksi työmatkalle ulkomaille? Tiesitkö, että tarvitset voimassa olevan A1-todistuksen?

Ulkomailla työskenteleviltä edellytettävä A1-todistus teettää yrityksissä paljon lisätyötä
Todistusta vaaditaan rajattavaksi  vain yli kahden viikon työmatkoihin

 Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore A1-todistus on noussut ulkomaille työntekijöitään lähettävien yritysten ja organisaatioiden matkahallinnon puheenaiheeksi. A1 on asiakirja, jolla toteennäytetään työntekijän kuuluminen maansa sosiaali- ja eläketurvan piiriin. ETK:sta on saatu tulkinta, että A1-todistus on haettava jokaista, lyhyttäkin, vain päivän kestävää työmatkaa varten EU- ja ETA-alueelle, Iso-Britanniaan ja Sveitsiin sekä ns. sosiaaliturvan sopimusmaihin.

Äkkiseltään uuden byrokratian aiheuttama työmäärä pelästytti pahanpäiväisesti yritysten matkahallinnon parissa toimivat. Todistuksen hakeminen ETK:lta on sälytetty nimenomaan työnantajan, ei siis työkseen matkustavan henkilön itsensä velvollisuudeksi.

Mihin A1-todistusta tarvitaan?

A1-todistus ei ole ETK:n keksintö, ei edes suomalaista byrokratiaa, vaan sen legitimiteetti on EU:n lainsäädännössä, pohjana EU:n sosiaaliturva-asetus. Todistuksen avulla pystytään osoittamaan, että ulkomailla työskentelevä henkilö kuuluu suomalaisen sosiaali- ja eläketurvan piiriin. Jos A1-todistusta ei ole, työntekomaalla on oikeus vaatia sosiaaliturvamaksuja jopa hyvinkin lyhyistä, aina yhden vuorokauden työrupeamista tässä toisessa maassa, sanotaan ETK:sta.

Käytössä jo oleva eurooppalainen sairaanhoitokortti ei korvaa A1-todistusta. Sairaanhoitokortilla Suomen kansalainen on matkalla sairastuessaan oikeutettu saamaan EU- ja ETA-valtioissa ja Sveitsissä lääketieteellisesti välttämätöntä sairaanhoitoa samaan hintaan ja samojen käytäntöjen mukaan kuin maassa asuva henkilö, siis julkisen terveydenhuollon tai sopimuksen tehneiden yksityisten lääkärien palveluita.

Työkseen matkustavat pääsääntöisesti lisäksi varmistavat terveyspalveluiden saannin lähes miltä tahansa ulkomaiselta klinikalta kaupallisen matkustajavakuutuksen turvin.  Tämäkään ei korvaa A1-todistusta, vaikka vakuutuksen ehdoissa jopa mainittaisiin vakuutetun kuuluvan suomalaisen sosiaaliturvan piiriin.

A1-todistus tulee hakea kaikenlaisille työmatkoille, niin fyysistä rakennus- tai asennustyötä suorittaville kuin liike- tai virkamatkaa, seminaari- tai kongressimatkaa tehtäessä. ”Mahdolliset korvausasiat voivat tarkoittaa työnantajalle laajoja ja aikaa vieviä selvityksiä”, sanoo ETK:n kansainvälisten sotu-asioiden parissa työskentelevä Marjaana Lundqvist.

ETK:n tehtävä Suomessa ei kuitenkaan ole kategorisesti valvoa, että jokaisella ulkomaan työmatkalle lähtevällä vastaisuudessa on A1-todistus haettuna ja saatuna. Näin ollen asian hoitamatta jättäminen ei aiheuta myöskään sanktioita Suomen viranomaisten taholta.

Vastuu asiassa sälytetään työkseen matkustavan työnantajalle. Asian joutuu kuitenkin hoitamaan matkustaja itse, jos status on yrittäjä tai itsensä työllistävä. Samaten vaikkapa apurahan turvin työmatkalle suuntaavan on tiedettävä hoitaa asia itse.

Laiminlyönnin uhkana voi siis seurata työntekijän työn estyminen kohdemaassa tai muut maakohtaiset sanktiot. ETK:n asiantuntijat toteavat, että todennäköisimmin A1-todistuksen olemassaoloa tarkistettaisiin esim. rakennustyömailla tai joissakin asennusurakoissa, joissa todistuksen puuttuminen saattaa estää jopa työmaalle pääsyn. Bisnesneuvottelijalta, kokousmatkalaiselta tai messuvieraalta A1-todistusta tultaneen käytännössä harvemmin kysymään.

Todistus kahdeksi vuodeksi

Yritysten matkahallinnon väen huolestuminen on hieman hellittänyt ETK:n käynnistämän tiedotuksen myötä. On käynyt ilmi mm., että työntekijälle, joka lähtee yhdelle tiedossa olevalle yksittäiselle työkeikalle vaikkapa Ranskaan tai työntekijälle, joka työskentelee toistuvasti kahdessa tai useammassa EU- tai ETA-maassa, työnantaja voi hakea A1-todistuksen kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Virkamiehelle, joka matkustaa virkansa puitteissa säännöllisesti esim. Brysseliin, voidaan hakea todistus jopa kolmeksi vuodeksi. Nämä todistukset kattavat kaikki myös hakuvaiheessa erittelemättömät matkat voimassaolonsa ajan.

Tämä asiaintila vähentää todistusruljanssin hoidon työnantajalta jo huomattavasti pienemmäksi, mutta säännöllisesti tai satunnaisesti matkustavien työntekijöiden osalta on yrityksessä kuitenkin syytä pitää omaa rekisteriä todistusten voimassaolosta. Hakemusprosessi on sähköinen, mutta ei jatkon osalta automaatiinen, vaan hakemus on uusittava, kun jakso umpeutuu.

Edunvalvojat haluavat muutoksia

Yritysten liikematkustuksen ja matkahallinnon ammattilaisten tuntoja asiassa kuvaa Suomen Liikematkayhdistys ry FBTA:n toiminnanjohtaja Sari Viljamaa kannanotto: ”Organisaatioissa, joissa on paljon matkustusta, A1-todistusten hakemisesta lyhyitä työmatkoja varten aiheutuu kohtuuton määrä lisätyötä. Asiaa helpottaa, että hakemus on mahdollista tehdä sähköisesti, siihen voi lisätä useita matkakohteita kerralla ja se on voimassa kaksi vuotta. Kuitenkin, kun taustalla on lähetettyjen työntekijöiden sosiaali- ja eläketurvan varmistaminen, on vaikea löytää perusteita, miksi päivän, pari kestävästä ulkomaan työmatkasta A1-todistus tarvittaisiin. Eurooppalaisten liikematkayhdistysten yhteinen järjestö BT4Europe onkin omassa kannanotossaan esittänyt komissiolle, että todistusta ei pitäisi missään EU-maassa edellyttää alle kaksi viikkoa kestäviltä työmatkoilta.”

Nykyisessä kehittyneessä ICT-ilmastossamme algoritmeineen herää myös kysymys, eikö olisi mahdollista tarvittaessa todentaa vieraillakin mailla työskentelevien sosiaali- ja eläketurvan asianmukaisuus virkatyönä viranomaisten ja yhteiskunnan jo olemassa olevista rekistereistä ilman erillisen A1-todistuksen hakemusta? Turha byrokratia tai tuottamaton, vältettävissä oleva työ ei hyödytä ketään.

Ei kenellekään pitäisi olla epäselvää, että matkustajan sosiaaliturvasta vastaaminen ei siirry mihinkään lyhyen työmatkan aikana, vaan direktiivin ilmeinen tarkoitus on ollut varmistaa pidempiä työjaksoja ulkomailla tekevien sosiaaliturva ja eläkkeen kertyminen.

 

Eero Havia

Jaa artikkeli:

Tilaa uutiskirjeemme

Liittymällä Ikkunapaikan postituslistalle, saat uutiskirjeen lehtien ilmestymisen välillä, noin 8 kertaa vuodessa.

Haluatko kirjautua ulos?
X