Eurooppalaista matkailupolitiikkaa
Matkailu on merkittävä elinkeino ja työllistäjä maailmanlaajuisesti. Alan merkitys kasvaa vuosi vuodelta. Suomessa matkailu työllisti vuonna 2016 yli 140 000 työntekijää.
Maailman matkailujärjestön lokakuun matkailubarometrin mukaan vuosi 2017 tulee olemaan kahdeksas peräkkäinen vuosi kun matkailu kasvaa maailmanlaajuisesti. Tammikuun ja elokuun 2017 välillä tehtiin 901 miljoonaa matkaa, mikä on 56 miljoonaa, eli 7 %, enemmän kuin vuonna 2016. Matkailu on tärkeä ja kasvava toimiala EU:ssa. Matkailu kasvoi Euroopassa vuoden 2017 ensimmäisellä vuosipuolikkaalla 8 %. Tätä enemmän kasvua tapahtui vain Afrikassa. Vuoteen 2030 mennessä kansainvälisen matkailun odotetaan saavuttavan 1,8 miljardia matkaa.
Jotta kasvavan matkailun potentiaali voidaan hyödyntää kestävällä tavalla, tulisi EU:n kehittää omaa tehokkaampaa matkailupolitiikkaa – tietysti kestävyys huomioon ottaen. Tarvitaan yhteinen eurooppalainen matkailustrategia – strategia siitä miten ja missä matkailua edistetään. Missä voidaan vastaanottaa isoja määriä turisteja ja missä kannattaa erikoistua ja panostaa esimerkiksi luonto- tai kulttuurielämyksiin? Matkailun kasvaessa räjähdyksenomaisesti tietysti myös matkailun kestävyys huomioitava yhteistä matkailupolitiikkaa suunniteltaessa.
Tarvitaan siis kohteita niin massamatkailulle kuin erikoismatkailullekin. Molemmat asettavat omanlaisensa vaatimukset kohteiden suunnittelulle. Erikoismatkailu vaatii autenttisen erikoisuutensa, kun taas massamatkailukohteissa tulee ottaa huomioon esimerkiksi infrastruktuurin kestävyys.
Miten voimme käydä katsomassa tunnetut nähtävyydet, ilman että kulutamme ne puhki? Massamatkailukohteet mahdollistavat isojen turistimäärien vastaanottamisen, kun infrastruktuuri on suunniteltu kestäväksi ja tarpeeseen sopivaksi. On kehitettävä ympäristöystävällisiä kohteita, joissa riittää majoituskapasiteettia ja joukkoliikenne toimii palvellen niin paikallisia kuin turistejakin. Myös kulkureitit on suunniteltava niin, etteivät arvokkaat kulttuuriperintökohteet säilyvät ja mahdollisimman moni pääsee niistä nauttimaan.
Suomen luonto on ainutlaatuinen ja eksoottinen paikka rauhoittua, jos viettää arkipäivänsä suurkaupungissa. Suomen ei ehkä kannatakaan tähdätä massaturismin kohteeksi, vaan panostaa räätälöityjen, ekologisien ja eksoottisien elämysten tuottamiseen tiedostaville matkailijoille. Mitä enemmän matkailu lisääntyy, sitä useampi on jo nähnyt perinteiset nähtävyydet. Matkailulta aletaan kaivata enemmän autenttisuutta ja eksotiikkaa, ja siitä ollaan valmiita maksamaan enemmän. Uskon, että Suomen kannattaisikin panostaa elämysmatkailuun. Ruoka, hyvinvointi ja luonto houkuttelevat matkailijoita, jotka kaipaavat vaihtelua arjen vilskeeseen.
Yhä useammin myös ekologisuus ja eettisyys vaikuttavat kohdevalintaan niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Niin ympäristöystävällisyys ja työntekijöiden hyvinvointikin ovat osa kestävää matkailua. Ne myös tulevat korostumaan tulevaisuudessa yhä enemmän matkailijoiden valitessa matkakohteitaan. Kestävään, ympäristöystävälliseen ja eettiseen matkailuun investoiminen kannattaa myös taloudellisesti. Kestävä matkailu, matkailututkimus ja innovaatiot ovat tärkeässä roolissa, kun uutta matkailupolitiikkaa suunnitellaan.
Lisää vastaavia artikkeleja
