Tiedot matkustuksen palautumisesta koronan jäljiltä ovat vihdoin lupaavia. Matkakaupan toimiala on vilkastunut vapaa-ajan sektori kärkenään. Kotimaan matkojen kysynnän arvellaan säilyvän, mutta matkanjärjestäjät odottavat normaalia, jopa vilkasta kesäkautta myös moniin kaupunkikohteisiin että Välimeren suosikkikohteisiin. Suomen Liikematkayhdistys ry FBTA:n kevätkokouksessa yhdistyksen puheenjohtaja Pia Kari (TietoEvry) arvioi myös liikematkustuksen olevan palautumassa ja kehityksen kulkevan nyt oikeaan suuntaan, mutta vielä ollaan jäljessä vuoden 2019 pandemiaa edeltäneestä tasosta.
FBTA kokosi noin 60 jäsenyrityksensä travel managerit ja matkahallinnon päätöksentekijät yhdistyksen kevätkokoukseen Clarion Hotel Helsinkiin. Kokouksen työohjelma oli otsikoitu ”3D-katsaus matkustuksen näkymiin maassa, merellä ja ilmassa”. Lisäksi käsiteltiin työmatkustukseen liittyvää HR-juridiikkaa, nyt kun liikematkustus taas käynnistyy ja elpyy.
FBTA:n puheenjohtaja Pia Kari viestitti avaussanoissaan, että välittömästi pandemiaa seurannut Venäjän käynnistämä sota Ukrainassa järkyttää. ”Sota on aiheuttanut lentoreittien laajamittaiset muutokset, hintojen nousun, kiihtyvää inflaatiota ja turvattomuuden tuntua.” Pia Kari peräänkuulutti, että työssään matkustaville on kuitenkin tehtävä matkustus helpoksi. ”Tarkkaan ottaen liikematkustajan ei ole tarkoitus matkustaa, vaan ainoastaan päästä paikasta A paikkaan B tekemään sitä työtä, jota varten hänet on yritykseen palkattu.” Niinpä yritysten päätöksenteko liikematkustuksen käynnistymiseksi perustuu kovin erilaisiin kriteereihin kuin kotitalouksien elämyshakuiset matkailupäätökset.
Sadat jättäneet matkakaupan alan
Pandemian aikana työelämän kriisien ja mm. lomautusten vuoksi on myös tapahtunut henkilöstöpakoa matkustus-, liikenne-, tapahtuma- ja hospitality-toimialoilta niin Suomessa kuin muualla. Eräillä Keski-Euroopan lentoasemilla on lentoja jopa jouduttu perumaan, koska ei ole ollut henkilökuntaa niitä selvittämään. Viimeaikaiset koettelemukset ovat tietenkin iskeneet julkishallintoon ja elinkeinoelämään, yrityksiin, mutta myös yksittäisiin työntekijöihin. Palvelualojen ammattiliitto PAM sanoo selvityksessään kolmen työntekijänsä neljästä velkaantuneen tai joutuneen myydään omistuksiaan tai purkamaan taloutensa muita puskureita, jos sellaisia on ollut, viimeisten runsaan kahden vuoden aikana.
Vaikeudet ja haasteet eivät nytkään ole tulleet yksitellen, vaan todella leveänä rintamana ja useana perättäisenä aaltona: koronaa seurasi Venäjän karmea aggressio Ukrainaa kohtaan, sitä monet länsimaiden sanktiot Venäjää vastaan, energian, öljyn ja sähkön ja myös ruoan hinnannousu, Venäjän vastapakotteena maan ilmatilan ylilentokielto ja rahamaailmassa inflaation kiihtyminen ja korkojen nousu velkaantuneiden kansalaisten ostovoimaa ja kulutusta leikkaamaan.
CWT:n Jari Oinonen, VP Global Enterprise Sales, näkee liikematkustuksen olevan vahvasti toipumassa. ”Suuria alueellisia ja toimialaeroja asiassa yhä on. Mm öljy- ja energia-aloilla jouduttiin tekemään isoja evakuointeja Venäjältä, Kazakstanista ja Ukrainasta. Uusia digitaalisia työnteon muotoja on tullut jäädäkseen ja etätapaamiset verkossa jäävät pysyväksi osaksi ainakin yritysten sisäistä yhteydenpitoa.”
Sääntömääräistä ja työkokousta
FBTA:n sääntömääräisen kokousosuuden puhetta johtamaan valittiin Taina Saarikoski, Trimble Solutions Oy ja sihteeriksi jo totutun käytännön mukaan yhdistyksen toiminnanjohtaja Sari Viljamaa. Asialistalla olleet vastuuvapaudet vuoden 2021 toiminnasta myönnettiin hallitukselle ja toiminnanjohtajalle ilman soraääniä.
Kevätkokouksen työohjelmassa ’3D-katsauksen matkustuksen näkymiin’ loivat VR-Yhtymä Oy:n matkustajaliikenteen kaupallinen johtaja Johanna Jäkälä, Helsingin Sataman toimitusjohtaja Ville Haapasaari sekä markkinointi-, viestintä- ja asiakaskokemusjohtaja Katja Siberg Finaviasta.
Yhteisenä punaisena lankana tai johtopäätöksenä kolmen asiantuntijan puheenvuoroissa oli matkustuksen, myös liikematkustuksen tuntuva elpyminen pandemian aiheuttamasta syvästä alhosta, mutta yhä ollaan jäljessä pandemiaa edeltäneestä vuoden 2019 tasosta.
Ainakin osa etätyöstä pysyy
”VR-Yhtymän junissa vapaa-ajan matkustuksessa ollaan jo jopa yli 2019 lukujen. Kuitenkin etätyön yleistyminen ja jääminen joiltakin osin pysyväksi tai ainakin pitkäaikaiseksi työelämän käytännöksi jarruttaa työmatkustuksen elpymistä kiskoilla”, sanoi Johanna Jäkälä. Hän arvioksi pitemmälläkin tähtäimellä jäätävän ehkä noin 15 % alemmalle työmatkustuksen tasolle kuin ennen pandemiaa.
”Suomalaiset ovat myös yhä autokansaa, eikä pandemia sitä ole ainakaan vielä muuttanut.” Kuitenkin polttoaineen korkea hinta saattaa toimia joukkoliikenteen ja myös junien hyväksi. ”Ilmastonmuutos ja kestävän kehityksen trendi, hiilineutraalius toimii junamatkustuksen hyväksi”, arvioi Jäkälä. VR on samaan aikaan kirkastanut konseptiaan myös työkseen matkustaville. Matkustusmukavuutta ja digitaalisia palveluita junissa on lisätty ja parannettu. Tarjolla on työskentelyhyttejä, ruokaa voi saada istuimelleen ja ekstraluokka on hyvä ympäristö sekä työskentelyyn että rentoutumiseen.
Allegrot pysähtyivät
Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat aiheuttaneet itärajamme ylittävän junamatkustuksen loppumisen; Allegro-junat, jotka olivat vielä sodan alettua helmikuussa jonkin aikaa ainoa tie Venäjältä Suomeen ja muualle Eurooppaan niin suomalaisille kuin muillekin, ovat jääneet seisomaan, eikä junien uudesta liikkeellelähdöstä ole tietoa. Venäjä on ollut myös merkittävä suomalaisen incoming-matkustuksen lähdemarkkina, joka nyt on tyrehtynyt, kaikkien matkustussegmenttien osalta.
”Raideliikenne kansainvälistyy nyt lännen suunnassa, kun VR Group on hankkimassa Ruotsista maan kolmanneksi suurimman junaoperaattorin Arrivan. Tämä hankinta on määrä saada lukituksi heinäkuun 1. päivään mennessä”, sanoo Johanna Jäkälä.
”Helsinki Euroopan vilkkain matkustajasatama”
Helsingin Satama Oy:n toimitusjohtaja Ville Haapasaari mainitsee Helsingin sataman Euroopan vilkkaimmaksi matkustajasatamaksi. ”Lisäksi se on Suomen ulkomaankaupan pääsatama.” Haapasaari perustaa nämä tiedot volyymeihin ennen pandemiaa. ”Helsingin satamien toiminnasta puolet on matkustajaliikennettä ja puolet tavaraliikennettä. Siitä on seurannut, että emme ole kärsineet kriisistä yhtä pahasti kuin lentoliikenne.”
Suurinumeroisessa Tallinnan matkustuksessa työmatkustajat ovat ns. rutiinireissaajia, jotka kulkevat Tallinnan ja Helsingin väliä usein ja toistuvasti. ”Tälle segmentille tärkeää on matkustuksen nopeus, tehokkuus ja sujuvuus – myös terminaalin toiminnoissa.”
Vuoden 2019 matkustajamäärä Helsingin satamissa oli 12 miljoonaa matkustajaa, josta se 2020 romahti 61 % vain viiteen miljoonaan ja aleni yhä 2021 neljään miljoonaan matkustajaan. Kuluvan vuoden 2022 ennuste asettuu kuitenkin jo 8-9 miljoonan matkustajan haarukkaan. Kriisiä edeltävälle tasolle odotetaan palauduttavan viimeistään vuonna 2024.
Ukrainan sota ja Suomen Nato-kaavailu aiheuttavat laivamatkustukseen vähintäänkin geopoliittisia heijastusvaikutuksia, mutta myös konkretiaa. ”Pietarin laivaliikenne Länsisatamasta on nyt kokonaan poissa. Miten pitkään, sitä emme tiedä”, sanoo Haapasaari.
Helsingin Satamalla on suunnitelma vetäytyä kokonaan Eteläsatamasta ja luovuttaa Olympiaterminaalin ja -laiturin alue muuhun kaupunkirakenteeseen. Tällöin Ruotsin laivat keskitettäisiin Katajanokalle ja Tallinnan liikenne Jätkäsaareen. Vuosaaressa jatketaan Saksan liikennettä sekä rahtia muualtakin maailmasta. ”Maaliikenne satamiin ja satamista on kaupunkien haaste, ei niinkään se, mitä merellä tapahtuu”, sanoo Ville Haapasaari.
Helsinki-Vantaan asema vaihtolentoasemana on heikentynyt
Koronapandemian riuduttama lentoliikenne sai uuden, vakavan iskun Ukrainan kriisistä. ”Venäjän ylilentokielto vaikuttaa suoraan matkustajamääriin. Lisäksi Venäjän läheisyys vaikuttaa maakuvaamme sekä joidenkin asiakasryhmien haluun tulla maahamme”, sanoo Finavian Katja Siberg. ”Venäjän ilmatilan kiertäminen heikentää Helsinki-Vantaan kilpailukykyä vaihtolentoasemana.”
Finnairiin lentoyhtiöistä kohdistuu eniten hankaluutta. Jos Helsingistä Tokion Naritaan lennettiin Venäjän yli yhdeksässä tunnissa, nyt kiertoreitti vie 13 tuntia. Kun tähän lisätään vielä polttoaineen hinnan raju nousu viime kuukausina, on Finnairin toiminta-ajatus Aasian ja Euroopan yhdistäjänä enemmän kuin haasteiden edessä. Ne lentoyhtiöt (lue: kiinalaiset), jotka saavat lentää Venäjän ilmatilassa Eurooppaan, voivat korvata Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja Finavialle osan matkustajamäärän vähenemisestä!
Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner totesi yhtiönsä alkuvuoden tulosjulkistuksen yhteydessä lohduttoman faktan: vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen aikana lentopetrolin hinta on noussut 70 prosenttia. Samansuuntaisen kehityksen on voinut todentaa kumipyöräliikenne maanteillä, mukaan lukien yksityis- ja työmatka-autoilijat.
Katja Sibergin mukaan palautuminen lentoliikenteessä on kuitenkin jo alkanut, erityisesti Euroopan reiteillä. Finavian lentoasemilta, joita on Suomessa kaksikymmentä, tarjotaan lentoja yhteensä yli 130 kohteeseen. Finnairin lisäksi toimijoita ovat Norwegian, SAS, Lufthansa, airBaltic, Ryanair, Qatar Airways, Turkish Airlines jne.
Kesäkuun loppuun mennessä Finavian tuore suurinvestointi Helsinki-Vantaalla mahdollistaa yhden terminaalin konseptin, uuden sukupolven sujuvan turvatarkastuksen, jossa automaattilinjastot nopeuttavat matkustajien läpimenoa. Nyt tarvitaan vain matkustajat käyttämään upeata uutta lentoasemaa!
