Finlandia-talo täyttää 50 vuotta

Alvar Aallon suurtyö Finlandia-talo täyttää 50 vuotta. Töölönlahden puiston valkeaksi linnaksi ja Töölönlahden valkeaksi laivaksikin kutsuttu talo on toiminut näyttämönä niin politiikan huipputapaamisille kuin viihdetähtien säihkeellekin. Viidenkymmenen vuoden aikana Finlandia-talossa on vieraillut jo lähes 18 miljoonaa kävijää. Tammikuussa 2022 tapahtumatalossa alkaa 2,5 vuoden perusparannus, ja Finlandia-talon viereen meren rantaan avautuu upea lasiseinäinen Pikku-Finlandia. Tämä puurakentamisen taidonnäyte toimii Finlandia-talon perusparannuksen aikana kaupunkilaisten olohuoneena kahviloineen ja terasseineen sekä areenana live-musiikille, juhlille ja kongresseille.

 

Finlandia-talon avajaisia juhlittiin Finlandia-hymnin soidessa 2.12.1971. Vain pari vuotta aiemmin peruskiven oli muurannut presidentti Urho Kekkonen juhlavin menoin. Suomalaisen musiikkiväen sadan vuoden odotus oli päättynyt. Avajaisissa oli paikalla 1700 kutsuvierasta, mutta yksi tärkeimmistä, talon suunnittelija, akateemikko Alvar Aalto puuttui. Hän poti vuoteessaan kaupungissa riehunutta hongkongilaista influenssaa.

”Finlandia-talon tarina on menestystarina. Talo on kiistatta yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia rakennuksia”, Finlandia-talon toimitusjohtaja Johanna Tolonen sanoo.

Uusi kongressi- ja konserttikeskus oli Aallon suurtyö, jonka hän sai vastuulleen ilman kilpailutusta. Poikkeuksellista päätöstä perusteltiin Aallon vastavalmistuneella suunnitelmalla Töölönlahden ympäristöstä, josta lopulta toteutui vain Finlandia-talo. Kaupunki- ja kulttuurihistoriaa tutkinut professori Laura Kolbe kertoo Alvar Aallon keskustasuunnitelman olleen nimenomaan tasavaltalaisen Suomen urbaani suunnitelma.

”Suomen pääkaupunkina Helsinki tarvitsi myös kansallisen tason symbolisesti tärkeitä kulttuurirakennuksia. Keskustasuunnitelma perustui eduskunnan tuntumaan sijoitettuihin kulttuuritaloihin. Elettiin kylmän sodan optimismin aikaa ja Suomen uuden kansainvälispoliittisen välittäjäaseman tuli näkyä kaupunkitilassa”, Kolbe sanoo.

Finlandia-talon valmistuttua sanottiin sen pelkällä olemassaolollaan muuttavan Helsingin syrjäkylästä metropoliksi. Maailmanluokan puitteet loistivat omassa luokassaan kansainvälisessä vertailussa, ja ulkomailla rakennus sai ylistäviä arvioita.

Tilat osoittautuivat hyvin pian liian pieniksi. Maailmalla elettiin kongressibuumia, ja Euroopan turvallisuuskokouksen tulo Helsinkiin sinetöi kongressisiiven rakentamisen. Vasta valmistunut kongressisiipi palveli Etykin mediakeskuksena 1350 paikalle saapunutta toimittajaa vuonna 1975.

”Aalto teki talosta kokonaisvaltaisen taideteoksen. Hän suunnitteli nimenomaan Finlandia-taloon valaisimia, huonekaluja, paneelin, lattianpäällysteen, koristelistat, ja jopa urkujen julkisuvun. Sisustuksessa näkyy myös naisen kädenjälki. Aallon vaimo, arkkitehti Elissa Aallon kynästä ovat muun muassa lämpiöiden apilapöydät”, Johanna Tolonen kertoo.

Talo laajenee Töölönlahden puolelle

Tilat alkoivat käydä uudelleen pieniksi 2000-luvulle tultaessa. Lisärakennuksen rakentaminen suojeltuun monumenttiin ei ollut aivan yksinkertaista. Oli saatava hyväksyntä sekä Museovirastolta että Helsingin kaupungiltakin. Aikataulussa ja budjetissa pysyneessä hankkeessa onnistuttiin kuitenkin erinomaisesti.

”Laajennusosa Veranda valmistui 2011. Sen myötä Finlandia-talo sai ikään kuin toisen fasadin ja avautui myös Töölönlahden puiston puolelle. Laajennus toi lisätilaa näyttelyille ja esimerkiksi 2000-hengen illallisille”, Johanna Tolonen kertoo.

Verandan avautuminen toi Finlandia-talon aiempaa helpommin lähestyttäväksi. Uusien palveluiden, kuten yleisökahvilan ja gallerian, myötä taloon löysi tiensä entistä useampi suomalainen. Talon näkyvyyttä ovat lisänneet myös vaikuttavat valaistukset. Marraskuussa 2015 konserttisaliin, ravintoloihin ja stadioille Pariisissa suunnatut terrori-iskut järkyttivät mieliä kaikkialla. Finlandia-talolla tartuttiin kansalaisaloitteeseen, ja valaistiin talon torniosa sen kummemmin lupaa kyselemättä tricolorin väreillä. Se herätti median mielenkiinnon, ja myös kaupunginjohtaja ja Ranskan harrastaja Jussi Pajunen julkaisi kuvan talosta sosiaalisessa mediassa: ” — pour liberté, égalité et fraternité”. Tricolorin värein valaistu talo sävähdytti, ja sen jälkeen näyttäviä valaistuksia on eri teemoissa toteutettu vuosittain.

Kongressivieraat ovat merkittävä tulonlähde

Kansainväliset kongressivieraat ovat olleet merkittävä tulonlähde Helsingille. Ennen koronaa Finlandia-talon asiakkaat käyttivät joka vuosi lähes 50 miljoonaa euroa käynneillään kaupungissa.  Finlandia-talon huippuvuosi on tähän mennessä ollut 2019, jolloin liikevaihto tuplaantui lähes 16 miljoonaan euroon.

”Orkestereiden lähtö vapautti lisätilaa ja alkoi huikea myynnin nousu kohti kannattavaa liiketoimintaa. Sittemmin olemme triplanneet liikevaihdon, vaikka myyntiä menetettiin 1,5 miljoonaa. Pystyimme paikkaamaan tämän ja kasvattamaan liikevoittoa 6,5 miljoonaan vuosina 2013–2019. Tapahtumia vuodessa on ollut noin 800”, Johanna Tolonen kertoo.

 

Samalla estradilla on nähty Ronald Reagan, neljäsluokkalaiset, Abba ja Apulanta

Alkuvuosina vellonut kiista Finlandia-talon käyttötarkoituksista on taakse jäänyttä historiaa. Talo on kasvanut samaa tahtia Suomen kanssa maan tunnetuimmaksi kansainväliseksi ja monipuoliseksi tapahtumataloksi. Vuonna 2018 Finlandia-talo voitti maailman parhaan tapahtumatalon palkinnon Bea World Festival -kilpailussa. Kisaan osallistui myös kuuluisa messukeskus ExCel Lontoossa. Voittoon vaikutti osaltaan Trump-Putin-huippukokous, jonka mediakeskuksen järjestelyt päätettiin pitää Helsingissä kahden viikon varoitusajalla. Siinä onnistuttiin erinomaisesti.

Yli kolmekymmenvuotisella urallaan politiikan toimittajana Unto Hämäläinen on todistanut lähihistorian suurimmat käänteet. Moni muistaa Finlandia-talosta Etykin, George Bushin ja Mihail Gorbatšovin tapaamisen Persian sodan alla tai Helsinki Summitin 1997.

Mieleenpainuvaa oli muun muassa Ronald Reaganin esiintyminen Finlandia-talolla 1988. Presidentti piti puheen illansuussa, jotta se voitiin näyttää oikeaan aikaan amerikkalaisille. Se oli valtava juttu, jota todistivat kymmenet miljoonat ihmiset.

Huippupoliitikkojen lisäksi talon ovat vallanneet myös lapset. Yksi talon suurimmista tapahtumista on helsinkiläisten neljäsluokkalaisten koululaisten itsenäisyyspäiväjuhlat. Kansalliseksi omaisuudeksi miellettyyn taloon pääsee näin tutustumaan ja tanssahtelemaan vuosittain liki koko kaupungin ikäluokka, 6000 lasta.

Viihteen saralla Finlandia-talossa on koettu ainutlaatuisia elämyksiä. Moni kansainvälinen ja kotimainen supertähti on astellut Finlandia-salin lavalle. Lavalla on nähty artisteja niin Abbasta Zappaan, Björkistä Apulantaan ja stand-up koomikko Ismo Leikolasta St. Pietersburgin balettiin.

 

 

Pikku-Finlandia avaa ovensa tammikuussa 2022

Tammikuussa 2022 Finlandia-talon ovet sulkeutuvat kahdeksi ja puoleksi vuodeksi perusparannuksen takia. Suojellun talon sisätilat kunnostetaan alkuperäistä säilyttäen ja talotekniikkaa korjataan. Finlandia-ravintolan keittiö nykyaikaistetaan. Tapahtumat ja kongressit järjestetään tänä aikana tammikuussa avautuvassa Pikku-Finlandiassa. Perusparannuksen valmistuttua Pikku-Finlandia, jonka eliniäksi on arvioitu vähintään 50 vuotta, jatkaa elämäänsä kouluna tai päiväkotina.

”Puumoduuleista koottu rakennus voidaan helposti siirtää toisaalle, kyseessä on modernin suomalaisen puurakentamisen uusi aluevaltaus. Se tukee omalta osaltaan Helsingin kaupungin tavoitteita edistää puurakentamista ja kiertotaloutta”, Johanna Tolonen sanoo.

Vain puoli kilometriä Eduskuntatalosta sijaitseva Pikku-Finlandia palvelee kaikille avoimena olohuoneena ja kohtaamispaikkana Töölönlahden rannalla. Katseenvangitsijoina tapahtumakeskuksessa on liki sata kuorittua männyn runkoa. Männyt ovat arkkitehdin yksitellen loviisalaisesta metsästä valitsemia.

”Kokonaisten puunrunkojen käyttäminen kantavina pilareina ja katseenvangitsijoina on vaikuttava ratkaisu, ja toimii erinomaisesti muunneltavissa tiloissa. Pikku-Finlandiassa on tapahtumatiloja noin 2000 neliömetriä ja tiloissa voi järjestää jopa 1100 henkilön kongressin tai 800 henkilön illallisen”, Tolonen sanoo.

Lasiseinäisen rakennuksen kahvilasta, Finlandia Wine&Cafésta, avautuu ainutlaatuinen näkymä Töölönlahdelle. Rakennusta kiertää Helsingin pisin, 130-metrinen, terassi. Kahvilaan voi poiketa aamiaiselle, lounaalle tai kahville. Iltaisin palvelee viinibaari ja kesällä terassilla on grilli kuumana.

Finlandia-talo juhlistaa syntymäpäivään järjestämällä avointen ovien päivän 2.12. Kansalaisilla on tällöin mahdollisuus tutustua taloon Alvar Aalto -säätiön oppaan johdolla. Kierroksilla, ja muissa tapahtumissa, Finlandia-talolla on käytössä koronapassi. Kutsuvieraille järjestetään juhlavastaanotto 16.12. Käynnissä on myös hanke Finlandia-talomuistojen keräämiseksi vuosien varrelta.

 

Lähde: Finlandia-talo

Jaa artikkeli:

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Tilaa uutiskirjeemme

Liittymällä Ikkunapaikan postituslistalle, saat uutiskirjeen lehtien ilmestymisen välillä, noin 8 kertaa vuodessa.

Haluatko kirjautua ulos?
X