COVID-19 vaikutti edelleen raskaasti – Finnair jatkoi uudelleenrakennussuunnitelmansa mukaisesti kustannussäästöjä sekä oman pääoman ja kassan vahvistamistoimia.
Heinä–syyskuu 2020
- Osakekohtainen tulos oli -0,15 euroa (0,08)*.
- Liikevaihto laski 88,7 prosenttia vertailukaudesta ja oli 97,4 miljoonaa euroa (865,4).
- Vertailukelpoinen liiketulos oli -167,0 miljoonaa euroa (100,7). Liiketulos oli -183,1 miljoonaa euroa (94,9).
- Rahoituserien nettokulut kasvoivat merkittävästi ollen 74,6 miljoonaa euroa (20,1) ja noin 54 miljoonaa euroa kasvusta liittyi polttoaine- ja valuuttasuojauksiin, jotka uudelleen luokiteltiin tuloslaskelmaeräksi muista laajan tuloksen eristä.
- Liiketoiminnan nettorahavirta oli -267,3 miljoonaa euroa (119,3) ja investointien nettorahavirta 21,6 miljoonaa euroa (-110,3).**
- Matkustajamäärä laski 88,9 prosenttia 0,5 miljoonaan (4,1).
- Tarjotut henkilökilometrit (ASK) laskivat 86,8 prosenttia.
- Matkustajakäyttöaste oli 38,7 prosenttia (-47,5 prosenttiyksikköä).
Tammi–syyskuu 2020
- Osakekohtainen tulos oli -0,56 euroa (0,06).
- Liikevaihto laski 68,7 prosenttia vertailukaudesta ja oli 727,2 miljoonaa euroa (2 322,8).
- Vertailukelpoinen liiketulos oli -432,4 miljoonaa euroa (131,7). Liiketulos oli -449,9 miljoonaa euroa (125,3).
- Rahoituserien nettokulut kasvoivat merkittävästi ollen 200,3 miljoonaa euroa (60,4) ja noin 138 miljoonaa euroa niiden kasvusta liittyi polttoaine- ja valuuttasuojauksiin, jotka uudelleen luokiteltiin tuloslaskelmaeräksi muista laajan tuloksen eristä.
- Liiketoiminnan nettorahavirta oli -864,5 miljoonaa euroa (444,4) ja investointien nettorahavirta 216,4 miljoonaa euroa (-327,5).**
- Matkustajamäärä laski 71,2 prosenttia 3,2 miljoonaan (11,1).
- Tarjotut henkilökilometrit (ASK) laskivat 67,2 prosenttia.
- Matkustajakäyttöaste oli 66,6 prosenttia (-15,9 prosenttiyksikköä).
* Ellei toisin mainita, sulkeissa esitetyt luvut viittaavat vertailukauteen eli vastaavaan ajanjaksoon edellisenä vuonna.
** Investointien nettorahavirta sisältää vuoden kolmannella neljänneksellä 11,3 miljoonaa euroa lunastuksia rahamarkkinarahastoista tai muista yli kolmen kuukauden päästä erääntyvistä rahoitusvaroista. Tammi–syyskuussa nämä sijoitukset pienenivät nettomääräisesti 382,6 miljoonalla eurolla. Nämä sijoitukset ovat osa konsernin maksuvalmiuden hallintaa.
Tulevaisuuden näkymät
Ohjeistus 24.7.2020:
Finnair kasvattaa kolmannella vuosineljänneksellä kapasiteettiaan portaittain siten, että se operoi heinäkuussa noin 25 % lennoista verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon ja nostaa osuutta tämänhetkisen oletuksen mukaisesti noin 50 %:iin syyskuussa. COVID-19-pandemiatilanteen kehitykseen ja matkustusrajoitusten purkamisen aikatauluun liittyy kuitenkin epävarmuuksia, minkä vuoksi liiketoiminnan näkyvyys on heikko eikä yhtiö anna liikevaihtoa koskevaa ohjeistusta kolmannen vuosineljänneksen osalta.
Koska liikenteen uudelleenkäynnistäminen on investointi, johon liittyy kustannuksia, ja koska Finnair operoi edelleen huomattavasti normaalia alemmalla kapasiteetilla, vertailukelpoinen liiketappio tulee olemaan kolmannella vuosineljänneksellä samaa suuruusluokkaa kuin toisella vuosineljänneksellä.
Lisäksi yhtiö toistaa aiemmat ohjeistuksensa ja toteaa, että liikevaihto tulee vuonna 2020 laskemaan olennaisesti vuoteen 2019 verrattuna ja että vertailukelpoinen liiketappio tulee olemaan huomattava tilikaudella 2020. Samoin Finnairin kapasiteetti laskee olennaisesti kuluvana vuonna vuodesta 2019.
Finnair päivittää tulevaisuuden näkymiään ja ohjeistustaan vuoden 2020 kolmannen neljänneksen osavuosikatsauksen yhteydessä.
Uusi ohjeistus 28.10.2020:
Jatkuneiden tiukkojen matkustusrajoitusten vuoksi vertailukelpoinen liiketappio tulee olemaan neljännellä vuosineljänneksellä samaa suuruusluokkaa kuin toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä.
Kuten Finnair on tänään tiedottanut, Finnairin eläkesäätiön ehtoihin liittyvät sääntömuutokset on hyväksytty ja näillä sekä muilla mahdollisilla vastaavilla muutoksilla odotetaan olevan merkittävä positiivinen kertaluonteinen vaikutus Finnairin neljännen vuosineljänneksen liiketulokseen. Niillä ei ole vaikutusta arvioituun vertailukelpoiseen liiketulokseen.
Yhtiön tämänhetkisten arvioiden mukaan liikevaihto sekä kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna laskevat vuonna 2020 yli 70 % vuoteen 2019 verrattuna.
Finnair päivittää tulevaisuuden näkymiään ja ohjeistustaan vuoden 2020 tilinpäätöstiedotteen yhteydessä.
Toimitusjohtaja Topi Manner:
Pandemian vaikutukset jatkuivat raskaina kolmannella vuosineljänneksellä. Matkustusrajoitukset, jotka erityisesti Suomessa ovat poikkeuksellisen tiukat, johtivat siihen, että aiemmista suunnitelmistamme poiketen operoimme edelleen rajallista verkostoa koko vuosineljänneksen ajan. Tämä näkyi matkustajamäärissä, liikevaihdossa ja tuloksessa.
Rahdin kysyntä jatkui vahvana, ja pystyimme avaamaan Aasian-reittilentoja rahdin tukemana. Rahdin osuus liikevaihdostamme pysyi normaalia merkittävämpänä.
Jatkoimme katsauskauden aikana rahoitusasemamme ja oman pääomamme vahvistamistoimia. Uudelleenrahoitimme aiemman 200 miljoonan euron hybridilainamme, toteutimme yhden A350-lentokoneen myynti ja takaisinvuokraus -järjestelyn sekä nostimme toisen 200 miljoonan euron erän 600 miljoonan euron TyEL-lainastamme. Kassamme onkin edelleen varsin vahva ja taseemme terve.
Olemme edistyneet pysyviä kustannussäästöjä koskevan ohjelmamme toteuttamisessa hyvin ja identifioineet uusia säästömahdollisuuksia. Nostammekin nyt pysyvien, vuosittaisten kustannussäästöjen tavoitetta 140 miljoonaan euroon vuoden 2022 alusta alkaen verrattuna vuoteen 2019, kun aiempi säästötavoitteemme oli 100 miljoonaa euroa. Säästöjä haemme kaikista kulueristä. Varaudumme eri toimin siihen, että koronanjälkeisestä markkinasta tulee erittäin kilpailtu.
Saimme päätökseen yhteistoimintaneuvottelut ja vastaavat keskustelut Suomen ulkopuolella. Näitä seuraavat yhteensä noin 700 työpaikan vähennykset ovat erittäin valitettavia ja finnairilaisille raskaita. Vuoden alkuun verrattuna Finnairin henkilöstömäärä vähenee nämä toimet mukaan lähes 1 100:lla. Työpaikkansa menettäville olemme rakentaneet kumppaneidemme kanssa NEXT-ohjelman, jonka tavoitteena on auttaa uudelleentyöllistymistä.
Yhteistoimintaneuvotteluiden perusteella vähentyvien työpaikkojen määrä oli jonkin verran alustavaa arviota pienempi, mikä johtui osin henkilöstömme kanssa solmituista sopimuksista, joilla saavutamme osin pysyviä, osin väliaikaisia säästöjä. Haluan lämpimästi kiittää säästösopimuksiin osallistuneita työntekijäryhmiä joustavuudesta sekä yhteen hiileen puhaltamisesta Finnairin tulevaisuuden rakentamiseksi. Lokakuussa ilmoitimme kannustinohjelmasta, joka sen tavoitteiden toteutuessa palkitsee onnistuneesta uudelleenrakennuksesta ne henkilöstöryhmät, joiden kanssa sovittiin pysyvistä säästöistä.
Olemme maksaneet asiakkaillemme COVID-19-tilanteen takia perutuista lennoista lippupalautuksia helmi-syyskuussa yli 400 miljoonaa euroa. Palautushakemussuma on nyt purettu ja hakemusten käsittelyaika on palannut lähes normaaliksi. Jäljellä olevien palautusten arvioidaan olevan 40 miljoonaa euroa, joten ne eivät enää tulevaisuudessa kuormita liiketoiminnan rahavirtaamme merkittävällä tavalla. Ilahduttavaa on myös se, että asiakastyytyväisyyttä mittaava nettosuositteluindeksimme oli tällä poikkeuksellisella katsauskaudella ennätyskorkea 56. Asiakkaamme ovat saamamme palautteen perusteella olleet erityisen tyytyväisiä tarjoamaamme terveysturvalliseen matkustusympäristöön, johon olemme panostaneet.
Talvikaudella liikennöimme edelleen melko rajallista verkostoa, sillä tiukat matkustusrajoitukset ovat vaikuttaneet merkittävästi kysyntään. Lanseerasimme lokakuussa Suomessa vastuullisen matkustamisen kampanjan, jolla haluamme muistuttaa, että matkailutoimialalla on merkittävä kansantaloudellinen ja työllistävä vaikutus. Suomen matkailutoimiala työllistää yli 140 000 ihmistä ja kyse on heidän ja heidät työllistävien yritysten tulevaisuudesta.
Näkyvyys markkinaan on nyt poikkeuksellisen lyhyt. Finnair on kuitenkin osana uudelleenrakennussuunnitelmaansa kehittänyt ketteriä prosesseja, joiden avulla se sopeuttaa toimintaansa nopeasti muuttuvaan ympäristöön. Koko alamme tarvitsee yhtenäisiä ja selkeitä Euroopan-laajuisia matkustusrajoituksiin liittyviä linjauksia ja testauskäytäntöjä, jotta niin alan toimijat kuin matkustajatkin pystyvät paremmin suunnittelemaan toimintaansa.
Jaa artikkeli: