Haagan restonomikampuksen opiskelijayhdistys: Juhliakko vai eikö juhlia?

Mona Ylönen, Pore ry:n varajäsen 2020:

Vuosi 2021. Juhlat, tapahtumat, kekkerit ja karkelot tuntuvat menneisyyteen jätetyiltä myyteiltä, joita haikeasti muistellaan kuvagallerioiden ja Facebook-muistojen avulla. 

Restonomi-opiskelijoina viimeisen vuoden aikana emme ole päässeet paljoakaan juhlimaan, mutta palo tapahtuma-alalle ei ole hiipunut. Päinvastoin, halu päästä toteuttamaan on kasvanut jokaisen kaatuneen projektin myötä entistä vahvemmaksi.

 

Pore ry, eli Haaga-Helian, Haagan restonomikampuksen opiskelijayhdistys on järjestämässä perinteisesti vuosijuhliaan tammikuussa. Syksyn pimetessä, pandemian riepotuksessa mietimme onko juhlat peruttava ensimmäistä kertaa yhdistyksen 31-vuotisen historian aikana. Toisaalta meidän on ajateltava realistisesti turvallisuuden, talouden ja myynnin kannalta. Onko järkevää tuottaa tapahtuma, joka ei vedä osallistujia tai joka voi kaatua hetkenä minä hyvänsä? Vastaus on ei.

Toisaalta kuitenkin, jos me alan tulevaisuutena luovutamme, meille vuoden tärkeimmän tapahtuman kohdalla, olemmeko silloin jo hyväksyneet tappion kaiken tämän taistelun jälkeen, mitä olemme vuoden ajan käyneet säilyttääksemme opiskelijakulttuuria ja ylläpitääksemme myös tulevien opiskelijoiden halua hakeutua alalle. Haluammeko siis luovuttaa? Vastaus on ei. 

 

Vuosijuhlat päätetään näin ollen järjestää striimin välityksellä. Tästä pääsemmekin ehkäpä vielä vaikeampien kysymysten äärelle. Miten järjestämme tapahtuman niin, että se yltää asettamillemme standardeille laadullisesti, ja säilyttää sille kuuluvan arvokkuuden?

Vuoden aikana striimauspalvelut ovat ottaneet suuria loikkia kohti parempaa, mutta etätapahtumat ovat saaneet puskaradiot laulamaan valitettavan negatiiviseen sävyyn. Arvokas tapahtuma puheineen ja kunniamerkkien jakoineen saattaa muuttua ikävän nopeasti tehokkaaksi tuutulauluksi. Meidän tavoitteemme on luoda jotain kiinnostavaa ja innovatiivista. Emme halua että vieraat katsovat videota ruudulta sivusilmällä, samalla keittiön kaappeja järjestellen. Haluamme että jokainen tuntee olevansa juhlissa. Haluamme että jokainen tuntee olevansa osa sitä yhteisöä, mitä olemme tulleet juhlimaan. Jokainen vieras on osa Poretta, osa restonomeja ja osa yhteisöä.

 

Lähdimme kasaamaan tapahtumaa seuraavanlaisella konseptilla. Ulkoistamme striimin osaavampiin käsiin, jotta saavutamme parhaan mahdollisen kuvan-ja äänenlaadun. Ratkaisu oli myös äärettömän taloudellinen puheenjohtajiston hermojen kannalta. Tilana toimii Haagan kampukselta löytyvä The Box AR-tila, jonka avulla voimme hyödyntää myös valotekniikkaa. Striimauspalveluna, jokaiselle tuttu Zoom on helppokäyttöinen ja mahdollistaa chatin puolella myös vieraiden välisen keskustelun.

 

Ja mitä olisikaan vuosijuhlat ilman sitä parasta osuutta? Eli herkullista ruokaa ja juomaa. Itsekkin olen jo kuukausia unelmoinut niistä useista toinen toistaan herkullisemmista ruokalajeista, ja juomista, jotka ovat lähempänä elämystä kuin palan painiketta. Kotisohvalle pizzan ja oluen kanssa käpertyminen ei aivan vastaa tätä kokemusta, vaikka se hauskaa puuhaa onkin. Onneksi apuun riensivät farkku-esiliinoissaan Lumme Cateringin pojat, joiden kanssa kehitimme 3 ruokalajin menun, jonka pystyi hakemaan kampukselta, viimeistelemään kotona ohjeiden avulla, ja nauttimaan halutessaan viinikerho Vinstituutin juomasuositusten kera.

 

Tapahtumaillan ohjelmaan kuului puheita, tervehdyksiä ja palkintojen sekä kunniamerkkien jakoa. Eräs perinteinen snapsilaulukin kajahti ilmoille restonomin janojuoman, eli Jägermeisterin kyytipoikana. Olimme onnekkaita saadessamme useilta tahoilta videotervehdyksiä, jotka kirvoittivat katsojissa milloin naurua milloin nostalgiaa. Puheenjohtajakin bongattiin pyyhkimässä silmäkulmiaan muutamaan kertaan ruudun ulkopuolella. 

Illan aikana tapahtumaa seuratessa oli selvää, että normaalia pienemmästä osallistujamäärästä ja poikkeuksellisista järjestelyistä huolimatta kaikki vieraat olivat paikalla samasta syystä. Juhlimassa alaa jolle jokaisen pienen restonomin sydän sykkii. Restonomi-henki oli käsinkosketeltavissa. Kun illan viimeinen ohjelmanumero, DJ ja saksofoni duo, astuivat lavalle, vallitsi järjestäjien keskuudessa surrealistinen tunnelma. Ihmetys siitä, että tapahtuma oli järjestynyt ja virallisesti toteutunut kaikista matkalla ilmenneistä esteistä huolimatta.

Kaikki vuoden aikana käydyt kokoukset joissa hakkasimme rivissä päätä seinään peruuntuneiden tilavarausten, myymättömien lippujen ja rapistuneiden unelmien vuoksi tuntuivat lähes sen arvoisilta. Pienet onnistumiset. Ne ovat niitä jotka vievät eteenpäin, ja joiden vuoksi voin vakaasti sanoa, että lopussa kaksi asiaa on varmaa. Restonomit eivät luovuta, ja tilanteesta huolimatta tammikuussa 2022 Pore ry tulee järjestämään vuosijuhlat. 

 

Jaa artikkeli:

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Tilaa uutiskirjeemme

Liittymällä Ikkunapaikan postituslistalle, saat uutiskirjeen lehtien ilmestymisen välillä, noin 8 kertaa vuodessa.

Haluatko kirjautua ulos?
X