Hot Topics -aamiaisseminaari Matkamessuilla: liikematkustuksen riskit ja muutoskyky mielen voimavarana

Liikematkustuksen ammattiväki aloitti juuri päättyneet Matka 2023 messut totutusti Suomen Liikematkayhdistys ry  FBTA:n Hot Topic aamiaisseminaarilla.  Kuluneiden kolmen viime vuoden aikana liikematkustuksen toimintaympäristö on asettunut ainakin tilapäisesti uuteen asentoon. Työkseen matkustavat kohtaavat yhä useammin ruuhkia, viivästyksiä, peruutuksia ja muita matkaa haittaavia poikkeustilanteita. Lisäksi kasvanut ilmastotietoisuus tuo uutta huomioonotettavaa ja vaikeusastetta työkseen matkustavien tilanteeseen.  Näihin asioihin haettiin vastauksia ja jopa vertaistukea vuoden 2023 Matkamessujen alkajaisiksi  liikematkustuksen Hot Topics -seminaarissa torstaiaamuna 19. tammikuuta Helsingin Messukeskuksessa.

FBTA:n toiminnanjohtaja Sari Viljamaan ja Matka 2023:n myyntipäällikkö Rea Sandströmin tervehdysten jälkeen FBTA:n puheenjohtaja Pia Kari avasi seminaarin. ”Liikematkustuksen tuore kehitys, jossa vaihtoehtojen löytyminen on yhä vaikeampaa, huolestuttaa. Yrityksen on pystyttävä järjestämään työkseen matkustaville olot, joissa matkustaja pystyy toimimaan turvallisesti ja helposti.”
Yrityksen lähettämän liikematkustajan tehtävänä ei ole matkustaa  – eikä ainakaan matkailla, vaan liikematkustaja lähtee hoitamaan  aina jotain muuta avaintehtävää yrityksensä toimeksiannosta, korosti Pia Kari. Matkustaminen on keino hoitaa tuo tehtävä.

Vuodesta 2020 FBTA:n hallituksen puheenjohtajana toiminut Pia Kari ilmoitti seminaariväelle nyt pidetyn tilaisuuden olleen hänen osaltaan puheenjohtajana viimeinen. Hän vaihtaa uuteen työpaikkaan ja  -tehtävään, johon ei enää kuulu matkahallintoa. Pia Karin jälkeen FBTA:n kulumassa olevan kauden puheenjohtajuus siirtyy Outokumpu Oy:n Mirja Kivimaalle, jolla on monivuotinen kokemus FBTA:n hallitustyöskentelystä.

”Matkustuksen tilannetietoisuus lähtee kysymyksestä ’miksi matkustetaan?”, sanoo Heidi Alho.

Liikematkustuksen KTV

Liikematkustuksen riskejä ja niiden hallintaa purkamaan estradille nousi Tietoevry Oyj:n Corporate Risk Manager Heidi Alho. Hän totesi aluksi, että liikematkustuksen riskien ABC onkin KTV, eli kokonaisvaltaisuus, tilannetietoisuus ja valmius sekä varautuminen.

Alhon mukaan työkseen matkustava kohtaa monia riskeiksi katsottava tekijöitä, niin henkilöön kohdistuvia ja henkilöstä riippuvaisia kuin toisaalta matkakohteesta johtuvia maariskejä. ”Eri puolilla maailmaa esiintyy monenlaista rikollisuutta, korruptiota, jopa terrorismia. Matkustajan oma riskikäyttäytyminen vetää puoleensa nykyisin myös kyberrikollisia. Erilaiset globaalit ympäristö- ja yhteiskuntariskit, strategiset ja toiminnalliset liiketoimintariskit on syytä tiedostaa.”

Tilannetietoisuus sisältää myös monia komponentteja: riskien monitorointi, maakohtaiset tilanteet, aktiiviset uhat aina lentojen saatavuudesta ja toimivuudesta hotellien turvallisuuteen, turvalliseen ruokaan ja juomaan, sairauksilta välttymiseen, matkadatan oikeellisuuteen, jopa matkustusviihtyvyyteen. Viime aikojen covid-19-rokotusvaatimukset, tarvittavat matkustusasiakirjat, viisumit sekä henkilökohtaiset, ennen matkaa tehtävät tarkistuslistat ja 24/7-taustatuki silloin, kun sitä tarvitaan, ovat keinoja hallita matkustuksen riskejä.

”Matkustuksen tilannetietoisuus lähtee kysymyksestä ’miksi matkustetaan?”, sanoo Heidi Alho. Samalla selvitetään miten, miten paljon ja millä matkustetaan ja ketkä matkustavat. Tänä päivänä paitsi turvallisuus, myös vastuullisuus nivoutuu yhteen – lentäminen vai juna vai jokin muu vaihtoehto, päästöasiat huomioon ottaen. ”Tätä voi verrata vakuutustoimintaan, jossa voi ilmetä yli- tai alivakuuttamisen vaara. Myös varautumisessa on vaarana yli- tai alisuorittaminen´ ja samalla omavastuun määrittäminen. ”Raha ei aina ole paras ohjuri. Halpa hotelli saattaa olla ansa ja epäedullinen sijainti voi kostautua myös taksikuluina ja ajan menetyksinä ja turvallisuuden heikentymisenä. Halvempi lento voi tarkoittaa odottamista ja samalla matkustajan stressitason nousua.”

Matkustajan koulutus ja tietoisuus ovat osa valmiutta ja varautumista myös matkustamisen stressin sietoon. ”Liikematkariskien hallinta on osa yrityksen yleistä riskien hallintaa”, korosti Heidi Alho esityksensä päätteeksi.

 

”Sosiaalinen älykkyys saa impulsiiviset aivot rauhoittumaan ja rationaalisuus pääsee esiin”, sanoo Ulrika Björkstam.

Muutoskyky mielen voimavarana

Hot Topics -seminaarin toinen esiintyjä oli resilienssivalmentaja Ulrika Björkstam. Hänen aiheekseen oli muotoiltu  ’Muutoskyky mielen voimavarana’.

Mistä muutoskyky eli resilienssi ja kriisinkestävyys kumpuavat?, kysyi Ulrika Björkstam, jonka omalla taustalla on traaginen kokemus lento-onnettomuudesta.  Hän joutui siihen 29-vuotiaana kävellessään kadulla silloisessa asemapaikassaan Meksikossa. Taivaalta iskeytyi maahan vain kymmenien metrien päähän hänestä lentokone, minkä seurauksena Ulrika Björkstam sai vakavat palovammat, noin 40 prosenttia hänen ihostaan paloi. Sairaalareissu leikkauksineen ja muine hoitoineen vei puolitoista vuotta.  ”Ei ole mielekästä pohtia, minkälaisia vaikeuksia me kohtaamme, vaan miten me ne kohtaamme”, sanoi Ulrika. ”Turvallisuus on kaiken hyvinvoinnin ehto.  Myrsky on kaikille sama, mutta veneemme voivat olla kovin erilaisia”, hän kuvaili.

Nykyisin usein kuullun iskusanan, resilienssin, Ulrika haluaa suomentaa muutoskyvyksi. Se on joustoa, palautumista, jota tarvitaan selviytymiseen ja toipumiseen suurista takaiskuista, mutta myös arjen haasteiden taklaamiseen. Resilienssi on myös jotain, mikä kehittyy vaikeuksien myötä.

Rationaalista vai impulsiivista?

”Meillä on rationaaliset eli järkevät aivot ja toisaalta impulsiiviset aivot. Niiden aiheuttamia toimintamekanismeja ovat ’taistele tai pakene’-reaktiot, kontrolli, ennustettavuus, kivun välttäminen, itsetunnon vahvistaminen.  Aivomme myös rakastavat kaavoja eli syy-seuraus-suhteita”, sanoo Ulrika Björkstam.  ”Jopa sana organisaatiomuutos voi olla vaaran merkki tyyliin: tuo ei voi olla hyvä uutinen!” Resilienssin kannalta rationaalisten aivojen toiminta on kriittistä, mutta alipalautuneina, vaikkapa unen puutteessa, impulsiiviset aivot ottavat herkästi ohjat. Kun aivomme havaitsevat uhkia, käynnistyy suojavalmius, jolloin huomiomme kapenee. Se suuntautuu silloin uhkiin ja ongelmiin.

”Tulevaisuus on tärkeämpi, siihen voimme vaikuttaa. Yhteistyö ja yhteys muihin, tukiverkot ovat tärkeitä. Sosiaalinen älykkyys saa impulsiiviset aivot rauhoittumaan ja rationaalisuus pääsee esiin.”

”Ole kärsivällinen, oleta ympäriltäsi hyviä aikomuksia, ole hyväksyvä ja ymmärtäväinen. Kaikki yrittävät pärjätä kuormittavassa tilanteessa parhaansa mukaan. Mieti, missä olet jo vahvoilla ja mihin Sinun on hyvä kiinnittää huomiota”, evästi Ulrika Björkstam valjastamaan muutoskykyä mielen voimavarana.

 

Eero Havia

Jaa artikkeli:

Tilaa uutiskirjeemme

Liittymällä Ikkunapaikan postituslistalle, saat uutiskirjeen lehtien ilmestymisen välillä, noin 8 kertaa vuodessa.

Haluatko kirjautua ulos?
X