Etusivu / Yleinen / Ilmaston lämpeneminen...

Kuiva kesä ja lukuisat metsäpalot sekä toisaalla rankkasateiden aiheuttamat tulvat nostavat  ilmastokysymykset jatkuvasti otsikoihin. Useita valtamerten pieniä saaria uhkaa ilmaston lämpeneminen ja siihen liittyvä merten lämpötilan nousu, merenpinnan kohoaminen sekä myrskyjen lisääntyminen ja voimistuminen. 24/7 Wall Street -julkaisun toimittajat Hristina Byrnes ja John Harrington ovat listanneet 20 saarta, joiden olemassaolo on vaarassa jo meidän elinaikanamme.

Lämpötilojen noustessa veden lämpölaajeneminen lisää meriveden tilavuutta, mikä nopeuttaa vedenpinnan nousua. Meri alkaa syödä rantaviivaa ja aiheuttaa eroosiota. Myös meriveden happamoituminen pahentaa tilannetta: hapan merivesi reagoi maan mineraaleihin ja nopeuttaa eroosiota. Merenpinta nousee vaihtelevasti eri paikoissa riippuen meriveden lämpötilasta, tuulen vaikutuksesta, merivirtojen suunnista ja jopa maanosien muodosta sekä mannerlaattojen liikkeistä. Ilmiön vakavuus vaihtelee näin ollen eri puolilla maapalloa, mutta ongelma on silti maailmanlaajuinen.
Monet saarivaltiot ovat ryhtyneet toimenpiteisiin määrittelemällä kestävän kehityksen strategioita, lisäämällä tiedotusta ilmastonmuutoksen vaikutuksista, rakentamalla merenpinnan nousulta suojaavia muureja, istuttamalla saarien rannoille puustoa, evakuoimalla ihmisiä hyökyaaltojen uhkaamilta alueilta sekä suunnittelemalla kelluvia saaria ja saariyhdyskuntia.

Tyynen valtameren Oseaniassa sijaitsevat uhanalaisista saarista Mikronesian liittovaltio, Kiribati, Marshallinsaaret, Palau, Salomonsaaret, Vanuatu, Tuvalu, Fidži ja Ranskan Polynesia. Monilla näistä saarista merenpinta nousee huomattavasti nopeammin kuin muualla maailmassa, joillakin alueilla jopa kolminkertaisella vauhdilla eli jopa 10 mm vuodessa. Tulvien, eroosion ja myrskyjen seurauksena saaret näillä alueilla ovat vaarassa jäädä kokonaan meren alle.
Kiribatissa kohoava merenpinta on jo nielaissut osia rannikosta ja maa tulee luultavasti olemaan asumiseen kelpaamaton jo kauan ennen kuin se on jäänyt kokonaan veden alle.
Marshallinsaarilla ei tulevaisuudessa todennäköisesti voi asua ellei joko olemassa olevia saaria koroteta tai keinotekoisia saaria rakenneta.
Salomonsaaret on jo menettänyt useita riuttoja ja kyliä on pitänyt siirtää toisille asuinpaikoille
veden peittäessä asuttuja alueita.
Vanuatun asukkaiden kalastuselinkeino on kärsinyt meren lämpenemisestä, rannikon eroosiosta ja meren happamoitumisesta.
Tuvalun saarivaltiossa pelätään saarten joutumista kokonaan veden peittämiksi. Jo ennen sitä arvellaan suolaisen meriveden nousun pilaavan pohjavesivarannot ja uhkaavan viljelyksiä siinä määrin että saarella asuminen tulee mahdottomaksi.
Fidžin saariryhmällä voimakkaat trooppiset syklonit, eroosio ja tulvat pakottivat jo vuonna 2012 kokonaisen kylän hylkäämään kotinsa ja muuttaman saaren korkeammille alueille.
Ranskan Polynesia on tilanteen vakavuuden johdosta aloittanut vuonna 2017 omavaraisen, aurinko- ja tuulivoimalla toimivan saariyhdyskunnan rakentamisen rannikolleen.

Tyynenmeren vaara-alueet

Kansainvälisen investointipankin HSBC:n julkaisemassa raportissa Filippiinit luokiteltiin ilmastonmuutosten seurausten suhteen haavoittuvimmaksi maaksi Aasiassa. Kymmenen suurinta kaupunkia sijaitsee rannikolla. Merenpinnan nousulla ja meren lämmetessä yleistyvillä taifuuneilla ennustetaan olevan haitallisia vaikutuksia 60 prosenttiin saarivaltion kaupungeista.
Myös Australiaan kuuluvilla Torresinsalmen saarilla vedenpinta on noussut poikkeuksellisen paljon meriveden lämpenemisen ja meren happamoitumisesta seuraavan eroosion johdosta.
Ongelmia on myös arktisilla alueilla. Alaskan edustalla sijaitsevalla Shishmarefin saarella asukkaat äänestivät vuoden 2016 kansanäänestyksessä, että kokonainen kylä siirretään mantereelle ennen kuin sulava mannerjää ja maan eroosio jättävät heidät kodittomiksi.

 

Malediivit ja Seychellit

Malediivien pinta-alasta valtaosa on alle metrin merenpinnan yläpuolella. Maa onkin yksi maailman haavoittuvimmista. Lähes puolet matkailukohteista kärsii vakavasta hiekkarantojen eroosiosta.
Myös Seychellien hiekkarannat kärsivät rannan vetäytymisestä. Teoriassa merenpinnan nousu yhdellä metrillä jättäisi 70 prosenttia koko maan pinta-alasta veden alle.

Atlantin saaret

Atlantin Euroopan puoleisella rannikolla sijaitsevilla Kanariansaarilla ilmastonmuutos on vaikuttanut vakavasti saarten eläimistöön. Ilmaston lämpeneminen tuo saarelle ei-kotoperäisiä tuholaisia ja myös kuivuus, helleaallot sekä Saharalta tuulen mukana tulevat hiekkamyrskyt vaarantavat viljelyksiä.
Kap Verden saariryhmä Afrikan länsirannikolla on haavoittuvainen pienen pinta-alansa, asukastiheytensä, huonon infrastruktuurin ja vähäisten juomavesivarojen vuoksi. Sijaintinsa vuoksi saari on myös alttiina luonnonkatastrofeille.
Atlantin Yhdysvaltojen puoleisella rannikolla Virginiassa sijaitseva Tangier Island on matalarantaista taskurapujen kalastusaluetta. Saaren korkein kohta on vain 1,8 metriä merenpinnan yläpuolella. Kaksi kolmasosaa pinta-alasta on jo menetetty. Tangier Island kuuluu uhatuimpiin saariin Yhdysvalloissa. Meriveden lämpenemisen aiheuttaman vedenpinnan nousun ja myrskyjen aiheuttama eroosion vuoksi monet ovat muuttaneet pois saarelta. Liittovaltio on tarjonnut rahoitusta satamaa ympäröivän muurin rakentamiseksi, mutta saaren asukkaat eivät usko sen pelastavan saarta jäämästä veden alle.
Pohjois-Carolinan rannikolla sijaitsee Hatteras, joka on tunnettu villihevosistaan ja hiekkarannoistaan. Osa saariketjusta on kuitenkin jo kadottanut 75 prosenttia alkuperäisestä leveydestään. Ankarat myrskyt ja merenpinnan nousu voivat pahimmillaan johtaa koko saaren katoamiseen.

Meksikonlahti ja Karibianmeri

Meksikonlahdella, Yhdysvaltain etelärannikon Louisianassa on Isle de Jean Charles, jonka asukkaat ovat menettäneet 98 prosenttia maistaan maan vajoamisen, eroosion ja merenpinnan nousun vuoksi. Saarella on jäljellä vain 29 perhekuntaa.
Karibianmerellä sijaitseva Grenada joutui kahden hurrikaanin ravisuttamaksi vuonna 2004. Ne tuhosivat 90 prosenttia rakennuksista ja aiheuttivat suurta taloudellista vahinkoa.

Vakavia vaikutuksia

Byrnesin ja Harringtonin raportti on laadittu YK:n ilmastoraporttien ja saarivaltioiden omien ennustusten pohjalta. Sen mukaan 20 vuodessa voivat siis kadota tai joutua olemassaoloa uhkaavien luonnonkatastrofien kohteiksi Mikronesian liittovaltio, Shishmaref, Marshallinsaaret, Tuvalu, Malediivit, Palau, Fidži, Seychellit, Salomonsaaret, Torresinsalmen saaret, Tangier Island, Kap Verde, Kiribati, Ranskan Polynesia, Vanuatu, Filippiinit, Grenada, Hatteras, Kanariansaaret ja Isle de Jean Charles.
Matkailun kannalta puhutaan siis mittavista muutoksista, jotka voivat tehdä matkustamisen joihinkin lomakohteisiin mahdottomaksi. Siksi matkailuteollisuudelle ei ole yhdentekevää mihin toimenpiteisiin ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä lähivuosina ryhdytään.

 

Minna Floman

Jaa artikkeli: