Teknologia ja tietotekniikka ovat edistäneet ihmisten vuorovaikutusta globaalissa yhteiskunnassa. Ne ovat poistaneet aikaan ja tilaan liittyviä esteitä. Tämä kehitys loi oletuksen, että yhteiskunta olisi siirtymässä vähemmän materiaaliseen virtuaalimaailmaan, jossa kasvokkain tapahtuvalle vuorovaikutukselle ei olisi enää välttämätöntä tarvetta.
Vielä 1990-luvulla uskottiin, että lähitulevaisuudessa videokonferenssien määrä kasvaa ja jopa korvaa perinteiset konferenssit. Ajatus kuulosti lupaavalta ympäristön kannalta.
Todellisuudessa asiat ovat toisin, sillä 2000-luvun alusta lähtien paperinkulutus ja liikkuminen ovat olleet jatkuvassa kasvussa. Erityisesti konferenssit ovat kukoistaneet. Konferenssien määrän lisäksi myös konferenssien koko on kasvanut.
Yhdysvaltojen kansallisen työvoimatilaston mukaan konferenssien määrä kasvoi pelkästään Yhdysvalloissa 44 % vuodesta 2010 vuoteen 2020.
Ilmastonmuutoksesta käytävän keskustelun kontekstissa kasvu on erittäin merkityksellinen, sillä konferenssien vaikutukset ilmastoon ovat huomattavia. Konferenssien järjestämisen aiheuttama hiilijalanjälki on merkittävä, koska konferenssit edellyttävät liikkumista, materiaaleja ja tarjoilua.
Miten hiilijalanjälkeä voidaan vähentää?
Tutkijan työssä konferenssit ovat osa työarjen käytäntöjä. Tämä mahdollistaa myös näiden käytäntöjen kehittämisen ja muuttamisen.
Jokin aika sitten järjestimme Lapissa matkailututkimuksen konferenssin, jossa kokeilimme erilaisia kestäviä konferenssin järjestämiseen liittyviä ratkaisuja. Toimenpiteemme keskittyivät liikenteeseen sekä energian- ja ruoantuotannon päästöjen vähentämiseen.
Konferenssin “esi-konferenssi” järjestettiin junamatkalla Helsingistä Rovaniemelle ja pyrimme näin rohkaisemaan osallistujia valitsemaan ainakin viimeiselle matkaosuudelle junan lentämisen sijaan. Pyysimme myös osallistujia dokumentoimaan oman matkansa ympäristövaikutuksia ja tähän liittyen järjestettiin työpaja osana konferenssia. Idea oli herättää ajatuksia ja keskustelua ilmastonmuutoksen tiimoilta.
Vegaaniruokaa ja vettä
Konferenssin ekologisia vaikutuksia vähennettiin jättämällä liha- ja maitotuotteet pois ruokailusta. Kaikki konferenssiateriat olivat vegaanisia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että eläinperäiset tuotteet aiheuttavat yhtä paljon ilmastoa rasittavia kasvihuonekaasuja kuin liikenne.
Konferenssiohjelma ja muu materiaali olivat saatavilla sähköisesti.
Konferenssilahjat ostettiin paikallisilta toimijoilta ja ne oli tehty puusta, paikallisista yrteistä ja muista luonnon materiaaleista.
Vesipulloja ei käytetty olleenkaan. Konferenssin osallistujille annettiin oman kuksat veden juomista varten ja samalla heille suositeltiin lappilaisen veden, yhden parhaista vesistä maailmassa, maistamista.
Mitä vielä voitaisiin tehdä?
Konferenssien järjestämisessä voitaisiin ottaa enemmän huomioon lentäminen, vaikka päästöjen vähentämisen mahdollisuudet näyttävät rajallisemmilta.
Konferensseihin osallistuu ihmisiä ympäri maailmaa ja matkustaminen Suomeen vaatii lentämistä. Konferenssimaksuun voitaisiinkin sisällyttää hiilijalanjälkimaksu, jolla voidaan hyvittää lentämisestä aiheutuvia päästöjä. Saadut tulot voitaisiin kohdistaa erilaisiin ilmastonmuutokseen liittyviin ohjelmiin.