Lähdimme matkaan ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Ensin Itä-Eurooppaan, sieltä pikku hiljaa Roomaan ja Vatikaaniin, missä silloinen Paavi oli juuri menehtynyt. Puolitoista kuukautta Euroopan kolkkia, erilaisia ihmisiä, kohtaamisia, kulttuureita ja ruokaa.
En ole ainoa Euroopan monipuolisuuteen tutustunut. Vuonna 1972 aloitettu Interrail-ohjelma on houkuttanut matkaan miljoonittain nuoria eurooppalaisia. Vilkkaimpina Interrail-vuosina 1980-luvulla Suomestakin matkaan lähti jopa 20 000 reilaajaa vuodessa – tosin hiljaisempina vuosina luku on tippunut murto-osaan tästä.
Halpalennot haastavat junamatkailua, mutta reilaus pitää edelleen pintansa ja näyttää kokeneen jonkinasteisen renessanssin: joka vuosi noin 300 000 matkaajaa käyttää interrail-lippuja.
Nykyään reilaaja voi valita kohteensa yli 40 000 eri vaihtoehdon joukosta. Kohteita on 30 maassa, joten valinnanvaraa löytyy. Matkaaja pystyy valitsemaan 37 eri lautta ja rautatieyhtiön joukosta mieleisensä kulkuvälineen. Tässä reilaamisessa onkin kysymys, vapauden tunteesta ja siitä, että voit muuttaa suunnitelmiasi mielesi mukaan.
Euroopan moninaiset kriisit – finanssikriisin alkuun sysäämä julkisten talouksien kriisi, pakolaiskriisi, korkea työttömyys, oikeistopopulismin nousu, Brexit… – uhkaavat murentaa yhdessä toimimisen pohjaa. Pelko ja epäluulo niin toisiamme, kuin kolmansia maitakin kohtaan on kasvussa. Puheet raja-aidoista ja muureista ovat lähestulkoon jokapäiväisiä.
Eurooppa on suurien haasteiden edessä. Niihin vastaamiseen tarvitaan väistämättä yhteistyötä. Ei Suomi, Saksa eikä Iso-Britannia yksin pysty ratkaisemaan pakolaiskriisiä, ilmastonmuutosta tai suojautumaan tulevilta pankkikriiseiltä. Nykymaailmassa ei ole mahdollista vain sulkea rajoja ja toivoa parasta. Pelon, epäluulon ja vastakkainasettelun politiikka luo itseään ruokkivan kierteen, jonka lopputulema on surullisen tuttu kaikille Euroopan historiaa vähänkään tunteville.
Ymmärrys vapaan, rauhallisen, vauraan ja kulttuurisesti rikkaan Euroopan eduista kasvaa matkalla. Euroopan parlamentissa nostimme esille ajatuksen siitä, että jokaiselle 18-vuotiaalle eurooppalaiselle tarjottaisiin ”syntymäpäivälahjana” mahdollisuus ilmaiseen interrail-lippuun.
Euroopan komissio myönsi 12 miljoonaa euroa kokeiluun, jossa 20 000–30 000 tänä vuonna täysi-ikäisyyden saavuttavaa eurooppalaista nuorta saa Interrail-matkalipun ja pääsee pakkaamaan kapsäkkinsä ilmaiselle matkalle. Interrail-lippu oikeuttaa kuukauden junamatkustamiseen 30 eurooppalaisessa maassa, EU:n lisäksi esimerkiksi Sveitsissä ja Norjassa.
Yhteisen eurooppalaisen identiteetin löytymiseen tarvitaan muutakin kuin junailua – mutta siitä huolimatta Interrail-ajatuksen taustalla vaikuttaa vahvasti ajatus yhtenäisemmästä Euroopasta. Tätä ajatusta ja ymmärrystä yhtenäisyyden merkityksestä tarvitaan nyt ehkä enemmän kuin koskaan. Kuukausi ympäri Eurooppaa yhdellä junalipulla tarjoaa mahdollisuuden kohdata matkaajia muista Euroopan maista ja nähdä eri kolkkien omalaatuisuus – mutta myös samankaltaisuus.
Jaa artikkeli: