Kaiken maailman matkailudosentti: Lisääkö tieto tuskaa?
Lisääkö tieto tuskaa?
Tällä kysymyksellä alkaa Visit Finlandin Liisa Kokkarisen esipuhe Kestävän matkailun tila 2022 -raporttiin. Tämän kysymyksen kanssa olen itse paininut lähestulkoon 20 vuotta tutkiessani matkailun ilmiöitä Itä-Suomen yliopistolla suunnittelijana, tutkimuspäällikkönä ja nyt matkailuliiketoiminnan professorina.
Voin sanoa, että tieto todellakin lisää tuskaa. Ei kaikille, mutta monelle. Ihmiset suhtautuvat uuteen tietoon eri tavoin. Meille on tyypillistä, että omaa maailmankatsomusta ja ajattelumaailmaa vahvistava tieto on helppo sulatella ja ymmärtää. Oman maailmankuvan vastainen tieto puolestaan on helppo sivuuttaa. Tällä tavalla tiedon lisäämää tuskaa voidaan vähentää. Psykologiassa tätä kutsutaan vahvistusharhaksi ja se on yksi esimerkki kognitiivisesta vinoumasta.
Kehitys on mahdollista vain, jos ongelmat tunnistetaan
Kognitiiviset vinoumat ovat tärkeitä ymmärtää ja erityisesti tunnistaa matkailualan tiedolla johtamisessa. Kestävän matkailun kehittäminen onkin tiedolla johtamista. Kestävää matkailua on vaikeaa kehittää, mikäli epämieluisia ongelmia ei tunnisteta tai ne sivuutetaan.
Hyvänä esimerkkinä tästä on Susanna Heinosen pro gradu -työ (Itä-Suomen yliopisto, 2024) ”Diversity in Marketing Communications Imagery of Finnish Destination Management Organizations (DMOs): A Visual Analysis of Inclusion in Finnish Destination Marketing”. Heinonen analysoi neljän ison suomalaisen matkakohteen verkkosivujen kuvissa esiintyvät ihmiset monimuotoisuuden näkökulmasta. Yhtä matkakohdetta lukuun ottamatta kuvissa esiintyvät ihmiset olivat hyvin homogeenisia: valkoihoisia, nuoria ja perheellisiä heteroita.
Matkailumarkkinoinnin näkökulmasta kuvien tehtävänä on saada ihmiset tuntemaan, että tämä matkakohde on juuri heitä varten; että he pystyvät kuvittelemaan itsensä kohteessa. Käytetty kuvitus sulkee ulkopuolelleen valtaosan maailman väestöstä. Toisaalta kuvitus myös heijastelee strategisia valintoja. Kotimaan matkailijat ovat tärkeä segmentti, mutta myös suomalaisuus monimuotoistuu jatkuvasti.
Tasavertaisuus vaatii päämäärätietoista työtä
Visit Finlandin kestävän matkailun periaatteissa listan viimeinen kriteeri on ”Tasavertaisuus/ tasa-arvoisuus/ esteettömyys esim. henkilöstön/ asiakkaiden jne. kohtaamisissa ja kohtelemisessa (mukaan lukien erityiskohderyhmät kuten LGBTQ).” Vaikuttaisi siltä, että tämän kriteerin suhteen olemme vielä matkan alussa.
Suomessa on jo esimerkki matkakohteesta, jossa tämä huomioidaan, eli se on mahdollista, mutta se vaatii päämäärätietoista työtä. Tunnistetaan ongelma, ja tehdään aktiivisesti työtä sen ratkaisemiseksi. Voi olla houkuttelevaa keksiä jokin syy, miksi tätä ongelmaa ei tarvitsisi ratkaista. Tämä on varma tapa estää kehittyminen.
Meillä kaikilla on omat taustamme, jotka määrittelevät mihin kiinnitämme huomiota ja mihin emme. Maailma on täynnä tietoa, jonka hyväksyminen voi olla tuskallinen prosessi. Oman ajattelun ajattelu ja kognitiivisten vinoumien tunnistaminen kuitenkin auttaa tässä prosessissa. Epäkohtien hyväksyminen uuden tiedon valossa on se tapa, millä myös matkailuala kehittyy.
Juho Pesonen
Kolumni on julkaistu Ikkunapaikan numerossa 4 / 2024
Lisää vastaavia artikkeleja
