Kansainvälisten kongressien osallistujamäärät kasvoivat vuonna 2020

Kansainvälinen kokous- ja kongressialan järjestö ICCA julkaisee vuosittain maailmanlaajuiset tilastot ja suosituimpien kongressikaupunkien ja -maiden vertailun. Poikkeusvuosi toi kuitenkin muutoksen tähän vuosikymmenten jatkumoon: ICCA ei julkaise kongressikohteiden vertailua viime vuodelta, vaan poikkeusvuoden tiedot on kerätty kattavan analyysin muotoon.

Vuosi 2020 aiheutti muutoksia kongressien tilastointiin niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa: tietoa kerättiin myös virtuaalikongresseista sekä peruutetuista ja siirretyistä tapahtumista.

ICCA:n julkaisemassa raportissa on analysoitu myös pandemian aiheuttamia tulonmenetyksiä ja muita vaikutuksia kansainväliseen kongressisektoriin.

Kun vuonna 2019 kansainvälisesti tilastoitiin yli 13 000 järjestökongressia, vuoden 2020 osalta tiedot saatiin kerättyä vain 8 400 kongressista. Pudotusta voi osittain selittää se, että kongressien peruuntuessa ja siirtyessä tapahtumien alkuperäiset nettisivut joko poistettiin tai ne päivitettiin tuleville vuosille ilman tietoa alkuperäisestä ajankohdasta. Tiedonkeruuta vaikeuttivat myös alan lomautukset ja irtisanomiset. Samat haasteet vaikuttivat Suomessa viime vuoden tilastojen kokoamiseen.

Maaliskuun peruutuksista kohti virtuaalitapahtumia

Maailmanlaajuisesti 44 % vuodelle 2020 suunnitelluista kansainvälisistä kongresseista siirrettiin myöhempään ajankohtaan. Suomessa vastaava luku oli 30 %. Maailmalla 30 % kongresseista järjestettiin virtuaalisena – Suomessa 35 % – ja virtuaalikongressien määrä kasvoi huomattavasti vuoden loppua kohti, mikä kertoo järjestäjien sopeutumisesta poikkeustilanteeseen.

Heti pandemian puhjettua kongresseja peruutettiin paljon, mutta loppuvuotta kohden peruutusten määrä pieneni ja tapahtumia järjestettiin virtuaalisessa muodossa. Koko vuoden osalta peruutettuja tapahtumia kirjattiin 14 % (Suomessa 16 %).

Eniten virtuaalikongresseja järjestettiin teknologian (48 % kaikista teknologia-alan kongresseista) ja koulutuksen (32 %) aloilla, joissa on totuttu virtuaalisiin kokouksiin jo ennen pandemiaa.

Eniten peruutuksia ja siirtoja tehtiin tieteen, luonnontieteiden ja lääketieteen alalla. Yllättävää on, että vain 2 % kaikista kongresseista järjestettiin hybridimuodossa

Kun tarkastellaan kongressien kokoa, voidaan todeta, että yli puolet pienistä, 50-150 osallistujan kongresseista, joko peruutettiin tai siirrettiin myöhempään ajankohtaan (yhteensä 56 %), kun taas suurimmista, yli 3 000 osallistujan kongresseista 44 % joko peruutettiin tai siirrettiin. Suurten kongressien enemmistö (48 %) toteutettiin virtuaalisena, kun pienemmän kokoluokan tapahtumista vain alle kolmasosa siirtyi virtuaalimaailmaan. Tähän saattaa vaikuttaa se, että niillä järjestöillä, joilla on paljon jäseniä ja paljon kongressiosallistujia, on myös suuremmat budjetit ja paremmat resurssit tuottaa vaativia teknisiä ratkaisuja kongressien tarpeisiin.

Osallistujamäärät kasvoivat – taloudelliset vaikutukset eivät

Kaiken kaikkiaan osallistujamäärät kasvoivat 50 %:lla edellisvuoteen verrattuna, kun kansainväliset järjestöt toteuttivat kongressejaan virtuaalisessa muodossa. Kun vuonna 2019 kaikkien kansainvälisten kongressien osallistujamäärien keskiarvo oli 908, vuonna 2020 se oli 1356 osallistujaa.

Virtuaalitapahtumat eivät kuitenkaan tuo isäntäkaupunkeihin matkailutuloa, joten niiden taloudelliset vaikutukset jäävät alhaisiksi. Myös osallistumismaksut ovat matalampia, mikä vaikuttaa järjestäjän budjettiin. ICCA:n selvityksen mukaan keskimääräinen osallistumismaksu oli vuonna 2020 jopa 60 % pienempi kuin edellisvuonna.

Raportissa on arvioitu myös sitä, millainen taloudellinen vaikutus koronapandemialla oli kansainväliseen kongressisektoriin. Viime vuoden lukuja on verrattu vuoden 2019 kongressimäärään ja lukuihin, ja menetyksiä on arvioitu niin peruutettujen kuin siirrettyjenkin tapahtumien osalta.

Esimerkkilaskelmassa kongressien määrän pieneneminen aiheutti kansainvälisesti noin neljän miljardin dollarin menetykset vuoteen 2019 verrattuna, peruutetut kongressit veivät miljardi dollaria ja myöhempään ajankohtaan siirretyt kongressit tekivät yli kolmen miljardin dollarin loven kansainväliseen kongressisektoriin. Myös virtuaalitapahtumien on laskettu vaikuttaneen: virtuaali- ja hybriditapahtumien taloudelliset vaikutukset ovat yli miljardi dollaria pienemmät kuin perinteisten, paikan päällä järjestettävien tapahtumien.

Mikäli haluat tutustua toukokuussa julkaistuun ICCA Annual Statistics Study 2020 – Analyzing an exceptional and transformational year -raporttiin tarkemmin, ota yhteyttä FCB:hen.

 

Lähde: Business Finland

Jaa artikkeli:

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Tilaa uutiskirjeemme

Liittymällä Ikkunapaikan postituslistalle, saat uutiskirjeen lehtien ilmestymisen välillä, noin 8 kertaa vuodessa.

Haluatko kirjautua ulos?
X