Kosovo on jäänyt Balkanin niemimaan
tuntemattomimmaksi matkailukohteeksi
Vajaan kahden miljoonan asukkaan mutta vain Varsinais-Suomen kokoinen Kosovo kuuluu Euroopan vähiten suosittuihin matkailumaihin. Markkinatutkimusyritys Euromonitor Internationalin arvion mukaan tänä vuonna maassa tulee käymään vain 1,2 miljoonaa matkailijaa, eniten Makedoniasta, Saksasta ja Turkista. Vaikka Kosovoa olisikin liioiteltua kuvata Balkanin helmenä, maa on kuitenkin ehdottomasti matkan arvoinen. Etenkin omatoimiset ja turistikohteiden ulkopuolella viihtyvät matkailijat nauttivat tästä äärimmäisen vieraanvaraisesta maasta.
Pasi Hannonen, Kosovo
Kosovoon pääsee Suomesta nyt helposti. Kesäkaudella Norwegian lentää kerran viikossa Helsingistä pääkaupunki Pristinaan. Vaihdollisia yhteyksiä tarjoavat esimerkiksi Lufthansa Frankfurtin ja Münchenin tai Turkish Airlines Istanbulin kautta. Koska Pristinasta on vain alle 90 kilometriä Makedonian Skopjeen, pystyy matkan yhdistämään myös käyntiin naapurimaassa.
Pääkaupunki päivässä
Pristinassa positiivista on se, että se on täynnä kahviloita. Äiti Teresan mukaan nimetty pääkatu on pitkä, eläväinen kävelykatu ja kaupungista saa yllättävän eurooppalaisen vaikutelman. Todelliset nähtävyydet ovat kuitenkin harvassa.
Ainutlaatuisimpia käyntikohteita on 1980-luvulla rakennettu Kansalliskirjasto, jonka esteettisistä arvoista ollaan monta mieltä. Muita pakollisia kohteita ovat itsenäisyyden symboli, Newborn- eli Vastasyntynyt-monumentti ja Bill Clintonin patsas. Clinton on Kosovon albaanien suosiossa toiminnastaan USAn presidenttinä Kosovon sodan aikana.
Kahtia jaettu Mitrovica
Koska Pristinan näkee nopeasti, jopa muutaman päivän matkalla ehtii hyvin katsomaan muutakin. Maan pienen koon takia minnekään ei ole pitkä matka – esimerkiksi Prizreniin etäisyys on suunnilleen sama kuin Skopjeen.
Vielä lähempää löytyy kuitenkin Mitrovican kaupunki, missä käydessään voi melkein väittää vierailleensa kahdessa maassa. Joen eteläpuolella asuu lähes pelkästään albaaneja, mutta pohjoispuolella tuntee saapuneensa Serbiaan. Käytössä on Serbian dinaari, autoissa on serbialaiset rekisterikilvet ja keskustasta voi löytää seinämaalauksen, jossa todetaan Kosovon kuuluvan Serbialle ja Krimin Venäjälle.
Historian muovaama
Albaaniväestön korkean syntyvyyden ja Kosovon sodan seurauksena serbien osuus väestöstä on tippunut muutamaan prosenttiin. Serbeille Kosovo on kuitenkin tärkeä jo pelkästään kulttuuriperinnön vuoksi. Vuonna 2004 neljä historiallisesti merkittävintä ortodoksipyhättöä – luostarit Dečanissa, Gračanicassa ja Pećissä (albaaneille Peja) ja kirkko Prizrenissä – lisättiin UNESCOn maailmanperintölistalle.
Toisenlaista Kosovoa edustaa Prizren, jossa aistii ottomaaniperinnön jälkeensä jättämää tunnelmaa. Se on hyvin erilainen kuin Pristina.
Halvin euromaa
Kosovon sota käytiin vuosina 1998-1999. Euroopan nuorin maa julistautui itsenäiseksi 2008. Yli puolet YK:n jäsenmaista, Suomi mukaan lukien, on tunnustanut sen. Euroalueeseen kuulumaton Kosovo on yksipuolisesti ottanut käyttöön valuutakseen euron ja on hyvin pitkälle vielä käteistalous. Hintatasoltaan Kosovo voi olla jopa edullisin euroa käyttävä maa.
Kosovon viranomaiset hyväksyvät matkustusasiakirjaksi myös suomalaisen henkilökortin, mutta Suomen poliisi ei listaa Kosovoa maaksi, jossa se olisi voimassa.
Parhaat tavat liikkua Kosovossa ovat linja-auto tai vuokra-auto. Matkailijat, joille Jugoslavian hajoamissodat ovat olleet jonkinlainen sukupolvikokemus, voivat pettyä sotaan liittyvien nähtävyyksien puuttumiseen. Pristinassa ei löydy juuri mitään sotaan viittaavaa toisin kuin esimerkiksi Sarajevossa.
2017
