Kreikan suotuisa ilmasto, kirkas Välimeri, rikas kulttuuri ja toimiva matkailun infrastruktuuri houkuttelevat tuhansia suomalaisia vuosittain. Tuttujen saarikohteiden ulkopuolelta voi löytää toisenlaisen Kreikan, jonka vetonaulana on maata hallitseva vuoristomaisema.
Meren lisäksi Kreikkaa leimaavat kaikkialle näkyvät vuoristot, jotka kattavat noin 80 % maan pinta-alasta. Jumalten ja erityisesti Zeuksen asuinpaikkana pidetyn Olympus-vuoren korkein huippu Mytikas, nousee lähes 3000 metriin keskellä kansallispuistoa.
Olympus on vaikuttava näky ja on kansallispuistoineen erittäin suosittu vaellus- ja kiipeilykohde merkittyine reitteineen ja hyvin varustelluine vuoristomajoineen, joita on kahdeksan. Suurin osa retkeilijöistä nousee suosituimman reitin ensimmäisen etapin Prioniasta noin kilometrin korkeuseroa Spilios Agapitokselle eli Refuge A:lle, joka tarjoaa hyvät palvelut ravintoloineen ja satunnaisesti toimivine suihkuineen. Kaikki tarvikkeet kuljetetaan majalle muuleille, mutta silti kylmä olut maksaa vain kolme euroa. Sama hintataso toistuu myös majoituksessa ja aterioissa. Refuge A on erittäin suosittu, joten on syytä varata tarvittava vuodepaikka etukäteen.
Huiputukselle opas mukaan
Huippureitti jakaantuu kahteen noin 1000 korkeuserometrin etappiin. Refugelle asti reitti on metsäinen ja vaihteleva, mutta majan jälkeen puusto alkaa harveta ja suurin osa lopputaivalluksesta on avointa, mutta helppokulkuista kivikkoa hyvin erottuvia polkuja pitkin.
Huiputusta varten on syytä varautua valjain ja köysin, vaikka loppunousu onkin aika lyhyt. Suurin osa huipulla kävijöistä yöpyy paluumatkalla Refugella, koska pimeä laskeutuu vuoristoon erittäin nopeasti.
Olympus nousee selvästi muuta maastoa korkeammalle ja näkymät ovat sen mukaiset. Egeanmeren tulivuorisaaret erottuvat horisontissa ja koskemattomalta vaikuttava vuoristomaisema jatkuu pitkälle sisämaahan.
Kahden kilometrin korkeuseron takia nousu Olympukselle vaatii hyvää kuntoa, jonkin verran vuoristokokemusta ja hyvät vaellusvarusteet. Huppunousulle opas on suositeltava. Jo Refuge A:lle nousu on unohtumaton elämys, jos huiputus tuntuu liian vaativalta. Laakson LItochoro on kiehtova vuoristokylä, jossa on hyvät palvelut sekä erinomaisia ravintoloita.
Välimeren lumilla
Korkeimmat huiput saavat talvisin lumipeitteen ja joissakin osissa Kreikan vuoristoa lumensyvyys voi olla useita metrejä. Ei siis ihme, että maasta löytyy myös hiihtokeskuksia, joista parhaat ovat Parnassos ja Peloponnesoksen Kalavryta. Hiihtokeskusten talvi voi olla oikukas, mutta varmimmin hyvät lumet löytää sydäntalvella tammi-helmikuussa, vaikka usein kausi jatkuukin pitkälle maaliskuun loppuun.
Laskettelu välimerellisessä ilmastossa asuurinsinisen taivaan alla on upea elämys, vaikka suksien alle olisikin jäänyt jo useita alppikohteita. Keskusten rinne– ja hissitarjonta on hyvää eurooppalaista tasoa noin 600 metrin korkeuserolla molemmissa keskuksissa. Lumitykkejä ei ole, joten suksimaan pääsee aidolla luonnonlumella. Maisemat ovat niin huikaisevat kuin voi kuvitella.
Parnassos on mondeenimpi ja varakkaiden kreikkalaisten suosiossa, mistä kielii satasen sohvavuokra, mikäli haluaa nauttia kylmän moschofilero-valkoviinin lumibaarissa. Sen sijaan hissiliput ovat edullisia päivälipun maksaessa kolmenkympin molemmin puolin.
Kalavryta on ehkä vuoristomaisempi ja hiihdollisesti houkuttelevampi. Molemmat keskukset sijaitsevat ylhäällä avovuoristossa ja majoitus- ja muut palvelut ovat alhaalla laaksoissa. Parnassoksen kotikylä Arachova on viehättävä taajama, jolle suksivuokraamot antavat pikantin leiman. Laivanvarustajien perheitä varten on luksusliikkeitä ja ravintolatarjonta on ensiluokkaista.
Molemmat keskukset ovat hyviä viikonloppukohteita ja laaksokylien eksoottinen tunnelma tekee vierailusta mieleenpainuvan.
Tatu Lehmuskallio
Talvi 2023/24
Jaa artikkeli: