Etusivu / Yleinen / Korona pisti visit-org...

Suomen matkustustase on perinteisesti selvästi alijäämäinen eli Suomi-turistit vievät enemmän rahaa ulkomaille, kuin mitä sieltä virtaa Suomeen. Tältä kannalta ajateltuna koronasta seurannut matkailusektorin romahdus ei tehnyt niin isoa lovea Suomen talouteen kuin monessa muussa Euroopan maassa. Kansainvälisten matkailijoiden puuttumista on myös hienosti paikannut se, että moni suomalainen valitsi tänä kesänä kotimaankohteen. Tämä ei kuitenkaan tee vielä tilannetta ruusuiseksi ja toiset kaupungit selvisivät tilanteesta paremmin kuin toiset jo pelkän kävijärakenteen takia.

 

“Yyteri on selkeästi tämän kesän voittajia, jos tässä tilanteessa nyt voittajista voi puhua”, Visit Porin toimitusjohtaja Anna Kyhä-Mantere sanoo.

Yyterin hiekkarannan kävijälaskurit ovat takoneet heinäkuun tilastojen mukaan 109 prosentin kasvua rannalla. Tarkkaa kävijälukua ei ole, sillä kaikilla sisäänkäynneillä ei ole laskuria, mutta mittarit suoltavat silti vertailukelpoista dataa.

“Meidän piti matkailun näkökulmasta luoda keväällä nahkaa uudestaan, sillä toimintaedellytykset matkailuorganisaation kohdalla kapenevat kovasti kun matkailu kielletään”, Kyhä-Mantere kertoo.

Hän sanoo toukokuussa julkaistun tutkimuksen tuoneen valonpilkahduksen korona-arkeen tiedolla, että pari miljoonaa suomalaista aikoi valita kesällä kotimaankohteen.

“Siihen me tartuttiin ja oltiin tietysti aikaisemminkin ajateltu, että meillä on täällä hyvä, turvallinen ja tilava kohde juuri tämän uuden maailman arvoihin.”

Helsingin matkailussa iso lovi

Vaikka kotimaanmatkailubuumi näkyi pääkaupunkiseudullakin, on sen matkustajapulaa vaikeampi paikata. Helsingissä on Poriin verrattaessa noin kymmenkertainen määrä hotellihuoneita ja kaupungissa yöpyy normaalina vuonna noin 4,5 miljoonaa ihmistä. Porin vastaava luku oli viime vuonna 222 000. Helsingin yöpymisistä 53 prosenttia on ulkomaalaisia ja kokonaisluvusta noin puolet työperäistä matkustamista.

“Nyt kun nämä molemmat käytännössä puuttuvat niin toki tämä on iskenyt Helsingin matkailuun äärimmäisen pahasti”, Helsinki Marketingin toimitusjohtaja Laura Aalto sanoo.

Hän lisää, että Helsinki on hyvin palveluvetoinen kaupunki, joten siinäkin mielessä koronalla on suuri vaikutus kaupunkiin. Kotimaanmatkailijat ovat kuitenkin löytäneet tänä vuonna aiempaa enemmän palveluita. “Esimerkiksi Suomenlinnaan ei mennä vain piknikille, vaan ostetaan myös opas- ja ravintolapalveluita.”

 

Kriisihallinnan avaimia

Vaikka Pori ja Helsinki ovat kohteina varsin erilaisia kävijärakenteeltaan ja kapasiteetiltaan, on kriisinhallinnan avaimet pitkälti samat – Innovatiivisuus ja panostus käytettävissä oleviin resursseihin korostuivat korona-ajassa.

“Porilla on vahva tapahtumakaupunki-status. Siinä vaiheessa kun kävi selväksi, että tapahtumakesä ei toteudu, oli suuri pelko siitä, miten tämä vaikuttaa matkailulukuihin. Onnistuimme kuitenkin Yyterin markkinoinnissa. On ollut myös hienoa nähdä, että meiltä on löytynyt luovia tapahtumajärjestäjiä ja esimerkiksi perinteinen Porispere-festivaali toteutettiin pienempinä kahteen viikonloppuun jaettuina tapahtumina”, Kyhä-Mantere kertoo.

 

Helsingissä taas on panostettu kaupungin merelliseen ympäristöön. Merellinen Helsinki on osa kaupungin strategiakauden ohjelmaa jonka keskiössä ovat palvelut ja saavutettavuus.

“Tänä vuonna pääse 15 merelliseen kohteeseen reittiliikenteellä, joka on enemmän kuin aikaisemmin. Myös kohteiden palvelutarjontaa on nostettu”, Aalto kertoo.

Hän iloitsee myös siitä kuinka kaupunki reagoi nopeasti koronatilanteeseen Senaatintorin jättiterassilla.

“Kaupunkilaiset ja vierailijat ovat löytäneet sen hienosti ja siitä on tullut paljon kiitosta. Juuri tällainen nopea ideointi ja toteutus on tärkeää tässä ajassa.”

Korona vain yksi muutosvoimista

Aalto sanoo yritysten, joiden tuotteiden ja palveluiden digitaalinen löydettävyys on hyvä, pärjänneen kriisissä paremmin. Hän uskookin digitransformaation vahvistuvan jatkossa toimialalla.

“On myös erityisen tärkeä pystyä tunnistamaan ja ennakoimaan isompia muutoksia ja trendejä joita matkailussa saattaa tulla tämän koronakriisin seurauksena. Mutta korona ei ole toki ainoa muutosvoima vaan esimerkiksi ilmastokriisi on vaikuttanut matkailutrendeihin jo pitkään.”
Aalto uskoo, että tulevaisuudessa matkustetaan vähemmän, mutta suuremmalla panostuksella.

“Kun matkustetaan, tarvitaan vahvempi syy matkaan ja halutaan käyttää enemmän ja parempia palveluita. Destinaatioille tämä tarkoittaa sitä, että täytyy tuntea asiakkaat entistä paremmin ja ennakoida minkälaisia palveluita nämä haluavat ja sitä kautta tukea palvelukehitystä.”

Korona lisäsi vastuullisuutta

 

Kyhä-Mantere ja Aalto näkevät kriisin mahdollisuutena muutokseen.

“Ei ole ollenkaan huono asia, että vastuulliseen matkailuun kiinnitetään nyt pakostakin enemmän huomiota. Meidän tärkein kohde on Natura suojeltu rauhoitettu alue, joten siinä mielessä vastuullinen matkailu on ollut jo pitkään tärkeä osa toimintaamme. On hyvä jos koronan kautta ihmiset alkavat kiinnittää enemmän huomiota vastuulliseen liikkumiseen ja alkavat edellyttää tätä myös palvelutarjoajilta”, Kyhä-Mantere sanoo.

 

“Elinkeinon pitää toimia aina paikallisten ehdoilla ja synkassa paikallisyhteisön kanssa. Näin Helsinkikin ajattelee. Kestävä matkailu tarkoittaa sitä, että se tukee myös paikallisten asukkaiden ja paikallisten yritysten tulevaisuutta. Meidän ei tarvitse saada tänne koko maailmaa, vaan juuri ne, jotka ovat kiinnostuneita Helsingistä ja meidän arvoistamme. Tämä tarkoittaa entistä kohdistetumpaa markkinointia”, Aalto puolestaan sanoo.

Hän lisää vielä toivovansa, että suomalaisten käsitys matkailusta ja lomista laajenisi siten, ettei loma jatkossakaan tarkoita aina automaattisesti ulkomaanmatkaa.

“Toivottavasti kotimaanmatkailun buumi ei jää tähän yhteen vuoteen sillä kun kysyntä lisääntyy, laajenee myös palvelutarjonta.”

 

Riikka Mahlamäki-Kaistinen

Jaa artikkeli: