Koulujen kesälomien siirtoa kannattaa jo 57 % suomalaista – myös yrityksiltä vahva puolto
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan ja Palvelualojen ammattiliitto PAMin teettämien selvitysten mukaan koulujen kesälomien siirto saa kannatusta sekä kansalaisilta että matkailu- ja ravintola-alan yrityksiltä.
Jopa 57 prosenttia suomalaisista kannattaa koululomien siirtämistä alkamaan juhannukselta ja päättymään elokuun lopussa, kun vastaajille kerrottiin siirron myönteisistä taloudellisista vaikutuksista. Vain neljännes vastustaa lomien siirtoa.
Yritysmaailmassa kannatus on vielä vankempi: peräti 75 prosenttia matkailualan yrityksistä kannattaa kesälomien siirtämistä. MaRan mukaan matkailu- ja ravintola-alan yritysten liikevaihto kasvaisi 336 miljoonalla eurolla vuodessa siirron seurauksena. Vaikutukset kokonaistyöllisyyteen olisivat 4 585 henkilötyövuotta. MaRa ja PAM esittävät puoliväliriiheen kokoontuvalle hallitukselle laajan selvityksen tekemistä siitä, millaisia vaikutuksia koulujen kesälomien siirtämisellä olisi yhteiskuntaan.
Suomalaiset kannattavat koulujen kesälomien siirtämistä
Taloustutkimuksen tekemän kyselyn mukaan 57 prosenttia kansalaisista on täysin tai melko samaa mieltä siitä, että koulujen kesälomia siirrettäisiin alkamaan juhannukselta ja päättymään elokuun lopussa, kun vastaajille kerrottiin siirron myönteisistä taloudellisista vaikutuksista. Vain neljännes vastustaa siirtoa. Kesälomien siirto lisäisi eniten lapsiperheiden matkailua Suomessa.
“Koulujen kesälomat ajoittuvat Suomessa toisin kuin muissa Euroopan maissa. Muualla elokuu on pääasiallinen lomakuukausi. Suomessa perheiden lomat päättyvät käytännössä koulujen alkamiseen elokuun alussa. Koulujen kesälomien siirtämisellä on vahva kansalaisten tuki”, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.
“Suomen maine hyvänä vaihtoehtona muualta Euroopasta tuleville matkailijoille on parantunut. Kysyntään olisi järkevä vastata, mutta moni yrityksistä joutuu kuitenkin kotimaisten asiakkaiden ja osin työvoimankin puutteessa supistamaan toimintaansa loppukesästä, kun oma kesälomasesonkimme ajoittuu eri aikaan muun Euroopan kanssa”, Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo.
Yritysten liikevaihto ja työllisyys kasvavat
Haaga-Helian ammattikorkeakoulun tekemän tutkimuksen mukaan 75 prosenttia matkailu- ja ravintola-alan yrityksistä kannattaa kesälomien siirtoa ja vain 13 prosenttia vastustaa sitä.
Selvityksen mukaan yritysten liikevaihto kasvaisi 336 miljoonalla eurolla vuodessa. Suurin lisäys tulisi elokuulle, 262 miljoonaa euroa. Vain viisi prosenttia alan yrityksistä ennakoi loman siirron vaikutusten olevan kielteisiä. Puolet alan yrityksistä ennakoi, että elokuun aukioloajat laajenisivat, eniten huvi- ja virkistysalan yrityksissä ja Länsi-Suomessa.
“Kesälomien siirtäminen vastaamaan eurooppalaisia loma-aikoja on ollut pitkään matkailu- ja ravintolayritysten haaveena Suomessa. Tutkimus vahvistaa näkemystämme siitä, että lomien siirrolla olisi erittäin positiivisia vaikutuksia matkailu- ja ravintola-alan palvelujen kysyntään, etenkin elokuussa. Lomien siirrosta hyötyisivät muut matkailun liitännäiset alat kuten maatalous ja tukkukauppa. Lomien siirtäminen olisi piristysruiske koronan jälkivaikutusten ja Venäjän sodan seurausten riepottelemille yrityksille”, Lappi sanoo.
Lomien siirtämisellä olisi erittäin myönteisiä vaikutuksia myös työllisyyteen. Työllisyys kasvaisi matkailu- ja ravintola-alan yrityksissä kolmen kesäkuukauden aikana 2 419 henkilötyövuodella. Myönteiset kerrannaisvaikutukset muille toimialoille nostaisivat työllisyyttä yhteensä 4 585 henkilötyövuodella. MaRan ja PAMin arvion mukaan se merkitsisi laskennallisesti jopa 6 500–7 000 työllistä. Peräti 85 prosenttia yrityksistä ennakoi sesonkityövoiman käytön kasvua elokuussa lomien siirron ansiosta. Lomien siirto lisäisi merkittävästi erityisesti nuorten kesätyöpaikkoja.
“Yritysten arviot liikevaihdon ja työllisyyden kasvusta yllättivät suuruudellaan. Työntekijöiden kannalta näyttää hyvältä, että mahdollisella muutoksella voitaisiin saada lisää vakinaisia ja ympärivuorokautisia työpaikkoja. Myös kesätyöpaikkojen lisääntyminen koulujen alkamisajan tahtiin on nuorille myönteinen uutinen”, Rönni-Sällinen toteaa.
Vakinaisen henkilöstön määrä kasvaisi etenkin elokuussa. Erityisesti 150–250 henkilöä työllistävät yritykset ja Pohjois-Suomessa toimivat yritykset ennakoivat merkittävää vakituisen henkilökunnan määrän kasvamista. Pohjois-Suomen yrityksistä peräti 65 prosenttia yrityksistä ennakoi vakinaisen henkilökunnan lisääntyvän.
“Pohjois-Suomen matkailutyöllisyyden ongelmana on ollut sesonkiluonteisuus. Tutkimus osoittaa, että kesälomien siirron avulla matkailukausi voisi alkaa jo elokuun alussa. Sesonki päättyy huhtikuun lopussa. Alan joustavien työaikajärjestelmien avulla tämä lisäisi vakituisten, ympärivuotisten työpaikkojen määrää Pohjois-Suomessa. Tämä olisi positiivista myös Pohjois-Suomen kuntien kannalta, koska työntekijät voisivat asettua sinne ja maksaa myös veronsa pohjoisen kuntiin”, Lappi sanoo.
Hallituksen käynnistettävä laaja-alainen selvitys
Tehdyt selvitykset osoittavat kansalaisten vahvaa kannatusta kesälomien siirrolle. Lomien siirron vaikutukset matkailu- ja ravintola-alan yritysten talouteen ja työllisyyteen olisivat merkittäviä. Myös kerrannaisvaikutukset muille aloille olisivat suuria. Koulujen kesälomien siirrolla on vaikutuksia muun muassa koulujen työn jaksottamiseen ja oppilaitosten pääsykokeisiin.
“Esitämme, että hallitus tekee puoliväliriihessä päätöksen laajan selvityksen tekemisestä koulujen kesälomien siirron yhteiskunnallisista vaikutuksista. Selvityksen päävastuullisina voisivat olla TEM ja OKM. Hallitus voisi selvityksen jälkeen keväällä 2026 päättää, siirretäänkö kesälomia muun Euroopan tahtiin”, Lappi ja Rönni-Sällinen toteavat.
Lähde: MaRa
Lisää vastaavia artikkeleja
