Lapissa opiskellaan matkailua yli koulurajojen

Lapin AMK:ssa ja Lapin yliopistossa matkailualaa opiskelevat voivat valita opintojaksoja kummastakin korkeakoulusta.

Ammattikorkeakoulu järjestää restonomi AMK-tutkintoon tähtäävää koulutusta ja yliopistolla on puolestaan matkailututkimuksen oppiaine. Uudessa mallissa opiskelija hyödyntää kummankin korkeakoulujen opetustarjontaa.

Restonomin ja kandidaatin tutkinnot eroavat kuitenkin toisistaan erilaisten painotusten myötä. Yliopistossa keskitytään vastuulliseen matkailun tutkimukseen ja tätä tukevat opinnot ovat tarjolla vain yliopiston opiskelijoille. Vastaavasti AMKin projektiopinnot ja opinnäytetyö tukevat kestävän matkailuliiketoiminnan kehittämisen näkökulmaa.

Kaiken kaikkiaan yhteisiä opintoja uudessa mallissa on 120 opintopisteen verran. Osa opinnoista on täysin yhteisiä, osa osittain yhteisiä ja osa toisen korkeakoulun opintoja, joita myös toisen korkeakoulun opiskelijat voivat valita.

Ristiin opiskelemisen mahdollisuuden uskotaan houkuttelevan monia matkailualan opinnoista kiinnostuneita. Yksilöllisemmät opintopolut palvelevat myös työmarkkinoita.

Rovaniemi on matkailukoulutuksen edelläkävijä ja haluaa sellaisena pysyä. Innovaatiot eivät kumarra organisaatioiden rajoja.

Opintopäällikkö Mikko Vehkaperä Lapin yliopistolta muistuttaa synergiaeduista. ”Ei ole järkevää opettaa samaa asiaa vierekkäisissä rakennuksissa, vaan integroiden. Näin säästetään myös resursseja ylempien tutkintojen kehittämiseen ja tutkimukseen.”

Uusi malli on otettu käyttöön tänä syksynä. Opettajat ovat suunnitelleet ja toteuttaneet yhteisiä opintoja hyvässä yhteistyössä.

Uutta opiskelijaryhmää opettava Lapin AMKin lehtori Minna Väyrynen kertoo, että matkailututkimuksen ja restonomiopintojen yhdistäminen opetuksessa on elävöittänyt keskustelua ja tuonut esille uusia ja erilaisia näkökulmia niin opiskelijoille kuin opettajillekin.

Matkailututkimusta yliopistolla opettava Salla Jutila on samoilla linjoilla, jos kohta koulujen erot ovat tulleet syksyn aikana selvästi esille. ”Yliopiston ja ammattikorkeakoulun toisistaan melko paljon poikkeavien tavoitteiden ja pedagogiikan yhteensovittaminen ei ollut aivan helppoa ja saumatonta, vaan vaati aika paljon pohtimista ja työtä etukäteen. Ja tämä työ jatkuu edelleen nyt saatujen kokemusten pohjalta.”

Myös opiskelijat ovat kokeneet yhteisopiskelun pääasiassa positiivisena asiana. Useimmista on mukavaa päästä näkemään myös toisen korkeakoulun opiskelijoita, opettajia ja opiskelutyylejä.

 

 

Jaa artikkeli:

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Tilaa uutiskirjeemme

Liittymällä Ikkunapaikan postituslistalle, saat uutiskirjeen lehtien ilmestymisen välillä, noin 8 kertaa vuodessa.

Haluatko kirjautua ulos?
X