Latvian rannikolla asui suomensukuinen kansa
Latviassa, Riianlahden rannoilla, on asunut keskiajalla suomensukuisia liiviläisiä, joiden puhuma liivin kieli on suomenkielelle läheinen. Liiviläiset olivat aikoinaan merkittävä kansanosa, mutta nykyään heitä on väestötilastojen mukaan Latviassa vain reilu parisataa henkilöä. Liivinkieltä puhuvia on jäljellä vai parikymmentä.
Runoilija Olli Heikkonen on perehtynyt liivinkieleen ja liivinkansaan, ja kääntänyt jopa liivinkielisiä runoja suomeksi runokirjassa Kerran olin taivaan suolajärvi.
”Liivinkielessä muun muassa numerot ovat hyvin samanlaisia kuin suomenkielessä”, Heikkonen kertoo.
Hän on käynyt useaan otteeseen vanhan Liivinmaan alueella, ja kertoo alueella löytyvän vieläkin vanhan suomensukuisen kansan asujaimiston jäänteitä. Aikanaan alue oli hyvin eristäytynyt, jonka vuoksi kansan identiteetti ja tavat säilyvät pitkään.
”Mikäli on kiinnostunut suomensukuisista kansoista ja niiden historiasta, Liivinmaalle kannattaa lähteä nyt, ennen kuin loputkin merkit kuolevasta kansasta häviävät. Alue on käymisen arvoinen jo luontonsakin vuoksi, joka on vielä suhteellisen koskematonta merenranta-aluetta”, Heikkonen kertoo.
Hienoimmat maisemat saa, kun lähtee Riiasta Jurmalan kautta rannikkoa ylös. Kolkan niemen hiekkasärkkä on keväällä paras paikka lintujen muuton tarkkailuun, kesällä puolestaan uimarien ja surffaajien paratiisi. Kolkan kylä ylpeilee suoraan merestä nostetuilla kaloillaan, jotka savustetaan tuoreeltaan, lintujen laululla sekä kulttuurihistoriallisilla nähtävyyksillä.
Ympäristössä sijaitsevat Mazirb, Košrags ja Kolka – vanhat liiviläisten kalastajakylät pienine satamineen, verkkovajoineen ja vanhoine asujaimistoineen.
Lisää vastaavia artikkeleja
