Lufthansa Group on pioneeri matkalla kohti hiilineutraalia lentämistä

Lufthansa Group on yksi edelläkävijöistä matkalla kohti vähäpäästöisempää ilmailua. Se keräsi tietoa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuksista kahdella koneellaan jo vuonna 1994 ja se on rahoittanut useita projekteja, joissa tutkitaan hiilineutraaleja vaihtoehtoja lentokoneiden polttoaineeksi. Tavoitteekseen yhtiö on asettanut, että vuonna 2030 päästöjä on vähennetty 50 % verrattuna vuoteen 2019, ja vuonna 2050 ollaan hiilineutraaleja. Lufthansan uusi Suomen johtaja Patrick Borg Hedleyn mukaan tavoitteet ovat kovia, mutta yhtiön tahto vastuulliseen matkustukseen on vielä kovempi.  

Patrick Borg Hedley.

Myyntijohtajaksi Suomeen, Viroon, Latviaan ja Liettuaan marraskuussa nimitetty Patrick Borg Hedley on työskennellyt Lufthansalla jo 27 vuotta. Borg Hedley kertoo, että hän hurahti ilmailun kiehtovaan maailmaan jo nuorena miehenä. Hänen isänsä oli lentoyhtiössä töissä ja heti kun hän pystyi, hän haki lentokentälle töihin. Lufthansalle päästyään hän työskenteli ensimmäiset vuodet kotimaassaan Maltalla, jonka jälkeen hän on toiminut useissa johtotehtävissä Jemenissä, Kyproksella, Arabiemiraateissa ja viimeksi vuodesta 2016 Portugalissa.
”Nyt odotamme perheen kanssa innolla muuttoa Suomeen tammikuun alussa. Sain jo hieman shokkihoitoa, kun kävin Helsingissä joulukuun alussa, silloin mittari oli 15 astetta pakkasella. Ero aikaisempiin asemapaikkoihini on ilmastollisesti aika suuri”, Borg Hedley sanoo.

 

Uusiutuvia polttoaineita testataan

Lufthansa Group on tehnyt jo vuosia yhteistyötä useiden yliopistojen ja startup-yritysten kanssa. Se on rahoittanut niiden tutkimuksia ja testaa niiden innovaatioita. ”Seuraavan kahden vuoden aikana Lufthansa Group sijoittaa 250 miljoonaa euroa vaihtoehtoisten polttoaineiden tutkimiseen. Yhtiö on testannut uusiutuvia lentopolttoaineita jo vuodesta 2011 saakka”, kertoo Borg Hedley esimerkkinä yhtiön monista ilmastotoimista. ”Vuonna 2011 Lufthansa lensi Frankfurtin ja Hampurin välillä 1 187 testilentoa käyttäen Nesteen kehittämää uusiutuvaa lentopolttoainetta toisessa ja tavallista polttoainetta toisessa moottorissa. Testilennoilta saatiin hyvää tietoa uusiutuvan polttoaineen kehittämiseen. Lufthansa Group tankkaakin nyt Nesteen uusiutuvaa polttoainetta Frankfurtin ja Zürichin kentillä.”
Asiantuntijoiden mukaan fossiilisesta polttoaineesta ei todennäköisesti koskaan päästä kokonaan eroon. Yksi suurimmista ongelmista on sen saatavuudessa. Esimerkiksi Neste tuottaa uusiutuvaa polttoainetta Porvoon jalostamossa nyt 100 000 tonnia vuodessa, mutta kun Singaporen jalostamon laajennus ja Rotterdamin uusi laitos valmistuvat, määrä nousee 1,5 miljoonaan tonniin.
Neste MY uusiutuva lentopolttoaine™ vähentää jopa 80 % kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna fossiiliseen lentopolttoaineeseen.
Euroopan komissio on ehdottanut, että Euroopan lentoliikenteessä biopolttoaineiden minimisekoitevelvoitteeksi tulee 2 prosenttia vuonna 2025, ja velvoite nousisi viiteen prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Tällä hetkellä lentoyhtiöt saavat käyttää koneissa enintään 50 prosenttia uusiutuvaa polttoainetta.
Vaihtoehtoisen polttoaineen käyttämisellä voidaan vähentää päästöjä huomattavasti, sillä lentoliikenteessä fossiilista polttoainetta kuluu yli 300 miljoonaa tonnia vuodessa. Ja lentoliikenteen odotetaan kaksinkertaistuvan seuraavien 15–20 vuoden aikana, mikä kasvattaa lentopolttoaineiden kulutusta entisestään.

Maailman ensimmäinen teollisuuslaitos, joka tuottaa CO2-neutraalia sähköllä tuotettua kerosiinia, avattiin loppuvuonna Saksassa. Atmosfairin ylläpitämässä laitoksessa tuotetaan synteettistä polttoainetta lentokoneisiin vedestä, hiilidioksidista ja uusiutuvasta sähköstä.


Polttoaine ei yksin riitä

Polttoaine ei yksin riitä ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi. IATA on asettanut tavoitteeksi, että vuonna 2050 lentoliikenteessä oltaisiin nollapäästöissä. Sen mukaan siihen päästäisiin, kun lentoyhtiöiden polttoaineesta 65 % olisi uusiutuvaa polttoainetta, 19 % saataisiin hiilidioksidin talteenotosta, 13 % säästyisi uusien lentokoneiden parannetun teknologian avulla ja 3 % optimoimalla lentoreittejä.
Borg Hedleyn mukaan Lufthansa Groupin konekantaa uusitaan jatkuvasti. Yhtiöllä on reilut 750 konetta ja niiden keski-ikä on 12,7 vuotta. ”Lufthansa on jo poistanut laivastostaan energiatehottomat A380-koneet ja tilannut uusia 320-sarjan neo-koneita, A350- sekä Boeing 787 ja 777X –koneita, joiden päästöt ovat 25-30 % matalammat kuin vanhempien vastaavien koneiden.”
Yksi erittäin tärkeä osa päästöjen vähentämisessä on lentoreitin suunnittelu. Erityisesti Euroopassa lennetään monen maan halki, ja lentoreitin optimointi sekä laskeutumisluvan saaminen heti kohteeseen päästyä säästävät niin polttoainetta kuin vähentävät päästöjä.
Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa (Single European Sky) koskeva aloite käynnistettiin jo vuonna 1999. Huolimatta yli kymmenen vuoden aikana tapahtuneesta edistyksestä Euroopan ilmatilaa ei ole vielä lähimainkaan integroitu. Euroopan parlamentin lausuman mukaan valmistuessaan vuosien 2030–2035 tienoilla se voisi kolminkertaistaa ilmatilan kapasiteetin, puolittaa ilmatilan hallinnan kustannukset, kymmenkertaistaa turvallisuuden ja vähentää lentoliikenteen ympäristövaikutuksia 10 prosentilla vuoteen 2004 verrattuna.
Vuonna 2020 Lufthansa Groupissa oli käynnissä 34 polttoaineen säästöhanketta. Nämä hankkeet kiinnittivät huomiota suorituskykyyn ja menettelytapoihin, painon vähentämiseen, lentoreittien optimointiin ja tekniseen kehitykseen. Niitä tehostamalla hiilidioksidipäästöjä vähennettiin 52,6 tuhatta tonnia ja kerosiinia säästettiin noin 16,7 tuhatta tonnia. Se vastaa noin 196 edestakaista lentoa Münchenin ja New Yorkin välillä Airbus A350 -koneella.

Erikoisnopeat Sprinter-junat kuljettavat matkustajat Frankfurtiin muun muassa Münchenistä alle kolmessa tunnissa. Lufthansa kannustaa ottamaan kaupunkien välille junan reilun tunnin lennon sijaan.

Sujuva matkaketju

Saksan, Sveitsin ja Itävallan raidekattavuus tukee esimerkillisesti syöttöliikennettä lentokentille. Juna on vähäpäästöisin ja usein jopa nopein tapa siirtyä kentälle. ”Sen sijaan, että lentäisi lyhyen pomppulennon tai ajaisi autolla lentokentälle, kannustamme käyttämään vähäpäästöistä raideliikennettä.” Lufthansa Group tekee yhteistyötä Saksan, Sveitsin ja Itävallan rautateiden kanssa ja junalippu kirjoitetaan samalle lipulle lentolipun kanssa.

Lufthansa suosittelee junan käyttämistä. Sillä on sopimus 17 Saksan kaupungista suoraan Frankfurtin kentälle.

”Meillä on sopimus 134 päivittäisestä junayhteydestä Frankfurtin lentokentälle 17 Saksan kaupungista. Viime vuonna avattiin uudet Lufthansa Express Rail –yhteydet myös Hampurista, Berliinistä, Münchenistä, Bremenistä ja Münsteristä Frankfurtiin.”

Vihreät hinnat

Lentoyhtiöt ovat tarjonneet mahdollisuutta kompensoida lennon hiilijalanjälkeä jo vuosien ajan. Matkustajat odottavat ilmastotoimia niin lentoyhtiöiltä kuin muiltakin liikennevälineiltä, mutta ovat kuitenkin itse laiskoja kompensoimaan hiilijalanjälkeään. Lufthansan lentoja on voinut kompensoida jo vuodesta 2007 lähtien, mutta vain noin 1 % matkustajista kompensoi lentonsa.
”Olemme puhuneet paljon niin sanotusta vihreästä hinnasta. Yhtä lailla kuin vaikkapa Uberilla voit valita sähköauton tai hotellissa voi päättää haluatko pyyhkeen pesuun vai käytätkö sitä vielä kerran, myös lentohinnoista voisi valita vihreämmän vaihtoehdon”, Borg Hedley sanoo. ”Tehtävämme on tarjota asiakkaillemme helppo tapa kompensoida lentonsa. Asiakkaamme voivat esimerkiksi käyttää lentopisteitä kompensointiin ja teemme yhteistyötä Compensaid-yrityksen kanssa. Sen sivustolla asiakas voi laskea lentokohtaiset päästöt ja päättää kompensoiko hän päästöt kerralla ostamalla biopolttoainetta vai maksaako hän hieman vähemmän, jolloin muutamalla eurolla voidaan istuttaa esimerkiksi puu ja kymmenen vuoden kuluttua puu on toiminut hiilinieluna asiakkaan lennon päästön verran.”
Esimerkkinä otamme yhdensuuntaisen lennon Helsingistä Frankfurtin kautta Roomaan. Kertakompensointi maksaa asiakkaalle 144 euroa ja puun istuttaminen noin 5 euroa.
”Olemme myös puhuneet siitä, että vihreän hinnan tarjoaminen matkustajalle pitää tehdä mahdollisimman helpoksi myös matkatoimistoille ja matkanjärjestäjille. Jo nyt tarjoamme yritysasiakkaillemme corporate value – hintaa, missä lennon kompensointi on jo laskettu lentolipun hintaan. Yritysasiakkaamme ovat ottaneet sen erittäin hyvin vastaan, sillä se helpottaa heidän vastuullisuusraportointiaan. Samantyyppinen ratkaisu on suunnitteilla myös jälleenmyyjillemme.”

SWISSillä on kokeilussa lennolta jääneiden hävikkiruokien myynti.

Kiertotalous tärkeässä roolissa

Lufthansa Groupin tavoitteena on pienentää ruokahävikkiä 50 % vuoteen 2025 mennessä. Myös muovisten ruokailuvälineiden  määrää on systemaattisesti vuosien aikana vähennetty. Edelleen jokaiselta kaukolennon matkustajalta jää keskimäärin 800 grammaa jätettä per lento.
Pieni laskutoimitus kertoo, että kun Lufthansa Groupilla oli viime kesänä keksimäärin 28 300 kaukomatkustajaa per päivä, jätettä kertyy huimat 23 000 kiloa per päivä.
”Teemme koko ajan työtä, jotta pystyisimme parempaan myös tällä saralla. Lentokoneisiin pyritään ottamaan oikea määrä aterioita, mutta useimmiten niitä jää yli. SWISSillä on meneillään kokeilu, jossa Geneveen laskeutuvien lentojen myymättömät sämpylät ja pikkuateriat myydään matkustajille 1/3-hinnalla. Pussien sisältö on yllätys, mutta hintakin on halpa”, Borg Hedley kertoo. ”Haastamme itseämme koko ajan parempaan.”
Lufthansa kierrättää myös koneen osia. Worldshopin sivuilta voit ostaa itsellesi vaikkapa Lufthansan siiven osasta tehdyn uniikin lampun hintaan tuhat euroa tai yöpöydän kolmella tonnilla.

Lufthansa kierrättää myös käytöstä poistettujen koneiden osia. Siiven osasta on tehty muun muassa lamppuja.

Jatkuva muutos

Patric Borg Hedley on työskennellyt ilmailun parissa 27 vuotta. Sinä aikana matkailu on muuttunut valtavasti ja tulee muuttumaan yhä kiihtyvämmällä tahdilla. Vuonna 2050 lentoliikenteen pitäisi IATAn ja Lufthansan tavoitteissa olla hiilineutraalia.
Mitä taivaallamme lentää silloin? ”Avaruuslentoja ja vähän alempana lentotakseja”, nauraa Patrick. ”Itse asiassa niidenkin kehittelyssä ollaan jo pitkällä. Liikkuminen muuttuu joka sektorilla. Kaupungeissa on päästöttömiä busseja ja taksit ovat sähköautoja. Olen varma, tai ainakin toivon, että vuonna 2050 voin matkustaa lyhyitä matkoja lentotaksilla.”
”Vastuullisuudesta puheen ollen olemme perheemme kanssa todella innoissamme siitä, että tarvitsemme Suomeen muutettuamme vain yhden auton. Julkinen liikenne toimii niin hyvin.”
Koko perhe iloitsee siitä, että pääsee Suomeen keskellä lumista talvea.
”Odotan innolla toimialan tapaamista. Meillä on Suomessa hyvät suhteet toimialaan ja asiakkaisiin ja odotan innolla, että pääsemme kehittämään yhteistyötä edelleen. Alueeseeni kuuluu myös Baltian maat, joissa vierailua myös odotan”, sanoo Lufthansan uusi maajohtaja Patrick Borg Hedley.

Lufthansa Group lentää Suomeen talvella Helsingin lisäksi Lapin kohteisiin; Frankfurtista Kuusamoon ja Ivaloon, Düsseldorfista Rovaniemelle ja Münchenistä Kittilään.

 

Leena Aalto

Jaa artikkeli:

Haluatko kirjautua ulos?
X