Kansainvälisten alustojen kautta varatuista yöpymisistä kerättävien tietojen luomista ja jakamista halutaan kehittää yhteneviksi EU:n alueella. Komissio antoi asiasta ehdotuksensa marraskuussa. Suomen kanta asiassa menee vielä eduskunnan käsittelyyn. Päätös EU-tasolla saadaan parhaimmillaan vuoden 2023 lopussa.
EU:ssa haetaan nyt ratkaisua lyhytaikaisesta vuokraustoiminnasta kerättävien tietojen yhdenmukaistamiseen. Toiminnan läpinäkyvyyttä halutaan nyt parantaa komission asetusehdotuksella. Siinä verkkoalustoille tulee velvollisuus jakaa tietoa viranomaisille esimerkiksi majoittujien lukumäärästä. Tämä edellyttää majoitustietojen rekisteröintiä ja tälle rekisteröintimenettelylle ollaan nyt laatimassa yhteiset vaatimukset.
Toistaiseksi Suomessa ei ole käytössä lyhytaikaista vuokramajoitustoimintaa koskevaa rekisteröintimenettelyä.
Suurta vaihtelua tilastoinnissa
Kansainvälisten alustojen, kuten esim. Airbnb, Booking ja Expedia, kautta varattujen majoitusten tilastointi vaihtelee suuresti EU:n sisällä. Monissa suosituissa matkailumaissa lyhytaikaista vuokraustoimintaa on alettu säädellä kansallisesti, paikallisesti ja jopa alueellisesti. Syynä on lyhytaikaisen vuokraustoiminnan negatiiviset vaikutukset paikallisväestön elämään. Asuntojen hinnat ja vuokrat ovat monissa kaupungeissa nousseet niin korkeiksi, ettei alueen omien asukkailla ole enää niihin varaa.
EU:ssa on katsottu, että lyhytaikaisesta vuokraustoiminnasta kerättävissä tiedoissa ja niiden jakamisessa on puutteita. Toiminnan läpinäkyvyyttä halutaan nyt parantaa komission asetusehdotuksella. Siinä verkkoalustoille tulee velvollisuus jakaa tietoa viranomaisille esimerkiksi majoittujien lukumäärästä. Tämä edellyttää majoitustietojen rekisteröintiä ja tälle rekisteröintimenettelylle ollaan nyt laatimassa yhteiset vaatimukset.
Suomen tilanne
Suomessa ei ole käytössä lyhytaikaista vuokramajoitustoimintaa koskevaa rekisteröintimenettelyä. Eli käytännössä maamme majoitustilastoista näiden alustojen kautta varatut yöpymiset puuttuvat sekä kotimaisten että ulkomaisten matkailijoiden osalta. Mikäli rekisteröintimenettely päätetään ottaa Suomessa käyttöön, sen tulee olla nyt annetun asetusehdotuksen mukainen.
Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Niina Etelävuori kertoo asian etenemisestä: ”Asetusehdotusta käsitellään tällä hetkellä EU:n neuvostossa sekä Euroopan parlamentissa. Kun molemmat ovat muodostaneet kantansa, ne aloittavat kolmikantaneuvottelut komission kanssa. Lopullisen tekstin hyväksyntää näiltä kolmelta toimielimeltä odotetaan mahdollisesti vuoden 2023 loppupuolella.”
Jos asetusehdotuksessa kuvattuun rekisteröintimenettelyyn päädytään EU:ssa, sen käyttöönotto synnyttäisi viranomaisille kertamaksuna yhteensä arviolta 6,6 miljoonan euron kulut. Ne muodostuisivat kansallisen digitaalisen yhteyspisteen perustamisesta sekä tarvittavan IT-infrastruktuurin kehittämisestä. Etelävuori toteaa, että järjestelmän ylläpitämisestä syntyisi viranomaisille myös toistuvia kustannuksia. Majoittajille ja myös verkostoalustoille tulisi kertaluontoisia kustannuksia, mutta jatkossa uudistus vähentäisi niiden hallinnollista takkaa, kun dataa olisi helpompi jakaa viranomaisten kanssa.
Tällä hetkellä jonkinlainen rekisteröintimenettely on käytössä hyvin laajasti EU-maissa. Ainoastaan Suomessa, Ruotsissa ja Latviassa tällaista rekisteröintiä ei ole.