Majoitus- ja ravitsemisalan verojalanjälki 2,6 miljardia
Tuore selvitys kertoo, että majoitus- ja ravitsemisala sekä eräät virkistyspalvelut rahoittavat hyvinvointiyhteiskunnan palveluja ja sosiaaliturvaa maksamalla veroja ja veronluonteisia maksuja vuodessa vähintään 2,6 miljardia euroa.
Luvun päälle tulee vielä merkittävä osa muiden matkailualan palveluiden, kuten matkanjärjestäjien, verotuloista.
Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon mukaan majoitus- ja ravitsemisala maksoi vuonna 2017 tuloveroja, veronluonteisia eläkevakuutusmaksuja ja muita sosiaalivakuutusmaksuja 1 172 miljoonaa euroa.
Kuluttajahinnoissa alan arvonlisäveron bruttokertymä oli noin 1 030 miljoonaa euroa. Anniskelun alkoholiveroa, yhteisöveroa ja muita veroja ala maksoi yli 370 miljoonaa euroa. Näistä muodostuu yhteensä noin 2,6 miljardia euroa.
Tutkimus selvitti majoitus- ja ravitsemisalan sekä eräiden virkistyspalveluiden verojalanjälkeä kansantalouden tilipidon tietojen pohjalta, koska Verohallinnon toimialaluokitukseen perustuvista tilastoista ei saa kattavaa kuvaa tilanteesta.
”Verohallinnon tilastot antavat sekä alan palkkaveroista että arvonlisäveroista puutteellisen kuvan, koska tiedot laaditaan yrityksen päätoimialan mukaan. Majoitus- ja ravitsemisalalla toimii paljon yrityksiä, joilla on jokin muu päätoimiala. Näin osa majoitus- ja ravitsemisalan veroista jää kirjautumatta alalle. Kansantalouden tilinpidon tuotantotilien tiedot ovat lähempänä totuutta, sillä niissä lähtökohtana ovat toimialayksiköt, jotka vastaavat yritystilastoissa toimipaikkoja”, MaRan pääekonomisti Ari Peltoniemi perustelee.
Kuluttajahinnoissa arvonlisäveroa yli miljardi
Jos tarkastelun kohteena on kuluttajahintoihin sisältyvä bruttoverokertymä, majoitus- ja ravitsemisalan generoima arvonlisävero oli 1 030 miljoonaa euroa vuonna 2017. Siitä ruokatarjoilun osuus oli runsaat 670 miljoonaa, anniskelun runsaat 300 miljoonaa ja majoitustoiminnan yli 50 miljoonaa euroa.
Ravintolaruoan arvonlisävero kasvoi viime vuosikymmenen loppupuolelle asti, kunnes arvonlisäverokantaa alennettiin 24 prosentista 14 prosenttiin vuonna 2010. Pudotuksen jälkeen bruttoverokertymä on ollut loivassa nousussa siten, että vuonna 2017 oltiin jo vuosien 2003–2004 tasolla.
”Ravintolaruoan arvonlisäveron alentaminen oli todellinen piristysruiske ravintola-alalle, koska alan kysyntä oli finanssikriisin jäljiltä heikkoa”, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.
Vaikka ulkona syöminen on viime vuosina lisääntynyt, on anniskelumyynnin osuus myynnistä supistunut selvästi. Myös anniskelun arvonlisäveron määrän kehitys on ollut heikkoa korkeammasta 24 prosentin verokannasta huolimatta.
Matkailu- ja ravitsemisalan yritysten maksamat palkkaverot ja sosiaalivakuutus-maksut päätoimialoittain vuonna 2017 (Lähde: Kansantalouden tilinpitoa ja yritys-ten rakenne- ja tilinpäätöstilasto, Tilastokeskus; Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith).
Raportin on tehnyt tutkija Pekka Lith (Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith) MaRan toimeksiannosta.
Lue raportti kokonaisuudessaan tästä.
Lähde: MaRa
Jaa artikkeli:Lisää vastaavia artikkeleja
