Etusivu / Yleinen / Majoitus-, ravitsemis-...

Vuoden 2021 ennakkotietojen mukaan matkailutoimialoilla oli työllisiä 133 400 henkilöä, mikä oli 2 prosenttia (2 000 henkilöä) enemmän kuin edellisvuonna 2020 ja 13 prosenttia (-20 700) vähemmän kuin vuonna 2019.

Tehtyjen työtuntien määrä väheni vuodesta 2019 suhteellisesti enemmän kuin työllisten. Työtunteja tehtiin matkailutoimialoilla yhteensä noin 213 miljoonaa vuonna 2021 eli 17 prosenttia (-43 milj. tuntia) vähemmän kuin vuonna 2019 ennen pandemiaa.

Matkailun osuus kaikista työllisistä oli 4,9 prosenttia vuonna 2021. Ennen pandemiaa matkailutoimialoilla työskenteli noin 154 000 henkilöä eli 5,8 prosenttia kaikista Suomen työllisistä. Työllisten määrä lisääntyi vuosittain yli 6 000 työllisellä (4,5 %) vuosina 2018–2019.  Alalla on myös erittäin merkittäviä kerrannaisvaikutuksia muille toimialoille kuten rakennus-, kuljetus- ja kaupan alaan.

Työllisyyden alueellinen jakautuminen

Alueellisesti matkailu työllistää erityisesti Uudellamaalla, missä työskenteli yli kolmannes alan työllisistä vuonna 2021. Matkailun osuus kaikista työllisistä oli keskimääräistä suurempi Ahvenanmaalla (17,6 %), Lapissa (7,7 %), Etelä-Karjalassa (5,4 %) sekä Kainuussa, Pirkanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa (5,1 % kussakin). Tilastokeskuksen arvion mukaan ulkomaisen matkailun ja korkeamman matkailun työllisyyden välillä on selkeä korrelaatio.

Matkailun työllisyys toimialoittain

Toimialoittain tarkasteltuna selvästi suurin työllistäjä matkailualla on ravitsemisala: noin puolet (51 %) työntekijöistä toimi ravitsemisalan tehtävissä vuonna 2021 (Kuvio 1). Noin neljäsosa (25 %) matkailualan työntekijöistä toimi henkilöliikennepalveluissa. Loput, noin neljännes (24 %), työskenteli kulttuuri-, urheilu- ja virkistyspalveluissa, majoitustoiminnassa sekä matkatoimistoissa ja vastaavissa palveluissa.

Henkilötyövuosina mitattuna eli kokoaikaisiksi työsuhteiksi laskennallisesti muutettuna matkailualan henkilöstön määrä oli vuonna 2021 liki 85 000. Ravitsemisala oli myös henkilötyövuosina mitattuna edelleen selvästi suurin työllistäjä, mutta sen osuus oli hieman pienempi ja henkilöliikenteen osuus taas hieman suurempi (TEM toimialapalvelu, matkailu).

Työvoiman heikko saatavuus esteenä alan kasvulle

Osaavan työvoiman saatavuus on kriittinen edellytys matkailualan uudistumiselle ja kasvulle. Työvoiman heikko saatavuus on kuitenkin muodostunut matkailualan kasvun esteeksi. Majoitus-, ravitsemis- ja matkailupalveluissa on kuukausittain keskimäärin runsaat 10 000 avointa työpaikkaa  maaliskuun 2023 tietojen mukaan. Koronapandemia pahensi entisestään alan työvoimapulaa sekä kysynnän ja tarjonnan kohtaantohaastetta, jossa työvoimalle olisi paljon kysyntää mutta työttömyys on silti korkea. Alan työttömiä työnhakijoita on kuukausittain noin 14 000. Työttömyysaste on 13 prosenttia. Kysyntää on erityisesti tietyistä ravintola-alan työntekijöistä, kuten tarjoilijoista. Kohtaanto-ongelma koskee ravintola-alan ammattien ohella mm. matkaoppaita ja hotellivirkailijoita. Työvoiman kohtaanto-ongelma on tavanomaista aloilla, joilla on paljon epätyypillisiä työsuhteita ja matala ansiotaso tai se voi liittyä alueelliseen sijaintiin.

Osa-aikainen, vuoro-, määräaikainen sesonkeihin painottuva työ sekä vuokratyö ovat yleisiä matkailualla. Matkailualalla avoimista työpaikoista epätyypillisten työsuhteiden (osa-aikainen, lyhyt alle 3 kk määräaikainen, vuokratyö) osuus oli 69 prosenttia vuonna 2022, kun koko työmarkkinoiden tasolla avoimista työpaikoista 55 prosenttia oli epätyypillisiä työsuhteita (Kuvio 2). Visit Finlandin Sustainable Travel Finland –ohjelmassa mukana olevien matkailualan yritysten työntekijöistä runsas kolmannes on sesonkityöntekijöitä (STF-tilastot). Avoimista työpaikoista matkailualalla 98 prosenttia oli ammateissa, joiden ansiotaso on matala (alle 16e/h). Kaikista avoimista paikoista 46 prosenttia oli matalapalkkaisissa ammateissa.

Ongelmat työvoiman saatavuudessa voivat liittyä myös alueelliseen sijaintiin. Työvoimapula-ammateista esimerkiksi tarjoilijoiden osalta alueellinen liikkuvuus on merkittävä ongelma. Tarjoilijoista on pulaa monessa maakunnassa, erityisesti Lapissa. Samaan aikaan Uudellamaalla ylitarjonta on erittäin voimakasta. Esimerkiksi ravintolatyöntekijät ja matkaoppaat taas ovat ammatteja, joissa valtakunnan tasolla työvoimaa pitäisi olla riittävästi (eli koko maan tasolla työttömiä on enemmän kuin avoimia paikkoja), mutta alueellisesti vapaa työvoima ei riitä kysyntään, jos työvoima ei liiku alueelta toiselle. Näissäkin ammateissa on ylitarjontaa Uudellamaalla ja pulaa Lapissa.

Majoitus- ja ravitsemistoimialojen työntekijöistä lähes 70 prosenttia on naisia ja 30 prosenttia nuoria. (TEM toimialapalvelun työllisyysteemaraportti 2022). Ulkomailta muuttanutta väestöä työskentelee toimialalla etenkin ravintola-alan tehtävissä. Tulevaisuudessa ulkomaisen työvoiman tarve kasvaa, ja matkailualalla on entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota työn veto- ja pitovoimaan.

Luvut perustuvat, ellei toisin mainita, TEM Työvoimatiekartat -hankkeen loppuraporttiin: Työvoiman saatavuus, työvoimapula ja kohtaanto-ongelmat vuonna 2022Linkki toiselle sivustolle sekä hankkeessa koottuun päivittyvään tietoon.

 

 

Matkailualan veto- ja pitovoima

Matkailutoimialan vetovoimatekijät vaikuttavat alalle hakeutumiseen ja pitovoimatekijät alalla pysymiseen. Matkailualan koulutus on säilyttänyt vetovoimaisuutensa korkeakouluissa (yliopisto- ja ammattikorkeakoulutaso). Sen sijaan ammatillisen toisen asteen osalta hakijamäärät ovat kokonaisuutena olleet laskussa viimeisten kymmenen vuoden aikana. Matkailun, turismin ja vapaa-ajan aloille sekä hotelli- ja ravintola-aloille valmistuneet työllistyvät hyvin kaikilla koulutusasteilla. Päätoiminen työllistyminen näytti kohoavan korkeammilla tutkintoasteilla. (TEM toimialapalvelun matkailutoimialan työllisyys -teemaraportti 2022.)

Elinkeinoelämän keskusliiton palkkatilaston mukaan henkilöstön vaihtuvuus matkailu- ja ravintolapalveluissa on muita aloja suurempaa. Kaikki vaihtuvuustapaukset sisältävä bruttovaihtuvuusprosentti oli 35 prosenttia vuosina 2020-2021. Alalta lähteneiden määrä oli tulleiden määrää suurempi: lähtövaihtuvuus oli 37 prosenttia ja tulovaihtuvuus 34 prosenttia. Henkilöstön vaihtuvuus matkailu- ja ravintolapalveluissa on kasvanut hieman viime vuosina. Se on kuitenkin selvästi pienempää kuin esimerkiksi Ruotsissa.

 

Lähde: TEM
Kuva: Hotelli Saariselkä

Jaa artikkeli: