MaRa: hotelleille ja kylpylöille oma tukipaketti
Hallitus esittää yrityksille yleistukea, jolla korvattaisiin paljon liikevaihtoa menettäneille yrityksille aiheutuneita vahinkoja. Tuki on hyödyllinen myös monelle matkailualan yritykselle, mutta hotelli- ja kylpyläalan kannalta se on pettymys.
Hotelleiden ja kylpylöiden liiketoiminta on käytännössä loppunut Suomen rajojen ja ravintoloiden sulkemisen sekä kokoontumis- ja liikkumisrajoitusten vuoksi.
Suomen tukipaketissa kuukausikohtaiseksi ylärajaksi on kaavailtu noin 200 000 euroa yritystä kohti. Tukipaketeilla on muissa Pohjoismaissa korvattu vuokrakuluja tai niiden lisäksi muita kiinteitä kuluja ilman euromääräistä ylärajaa.
Toinen vaihtoehto on, että hallitus laatii hotelleille ja kylpylöille oman tukipaketin.
MaRa ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ovat esittäneet hotelleille ja kylpylöille 160,7 miljoonan euron tukipakettia.
”Hallituksen tukipaketti on pettymys etenkin isoille hotelli- ja kylpyläalan yrityksille, vaikka toisaalta se auttaa myös matkailualan yrityksiä. Tukien pitäisi olla kilpailuneutraaleja ja auttaa kaikkia matkailualan yrityksiä niiden koosta riippumatta. Hotellien ja kylpylöiden, samoin kuin kongressien ja messujen, toipuminen kestää pidempään kuin muiden matkailutoimialojen yritysten. Tämä aiheutuu ulkomaalaisten asiakkaiden ja liikematkustajien suuresta määrästä. Parhaimmillaankin toimiala palaa normaaliajan kysyntään syksyllä 2021”, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo.
Muissa Pohjoismaissa hallitukset huomasivat jo koronakriisin aikaisessa vaiheessa kriisistä paljon kärsineiden toimialojen tuen tarpeen. Esimerkiksi Tanskassa valtio korvaa yritysten kiinteitä kuluja myös isoille hotelli- ja kylpyläyrityksille. Edellytyksenä niiden korvaamiselle on, että liikevaihto on alentunut vähintään 40 prosenttia tai yritystä on kielletty pitämistä liikettä avoinna. Yritys voi saada korvausta 25–80 prosenttia kiinteistä kuluista. Kiinteiksi kuluiksi katsotaan muun muassa vuokra-, korko- ja leasingkulut.
”Hotelli- ja kylpylätoimiala tekee joka kuukausi kymmenien miljoonien eurojen tappiot. Tappiota tekevät niin pienet kuin suuretkin yritykset. Syksyyn 2021 mennessä tappiot nousevat useisiin satoihin miljooniin euroihin. Hotellien ja kylpylöiden kiinteät kulut ovat suuret. Ne ovat kertyneet lähes täysimääräisinä myös koronakriisin aikana, vaikka yli 80 prosenttia hotelleista ja kylpylöistä on suljettu. Jäljelle jäävissä käyttöasteet ovat 1–3 prosenttia”, Lappi kertoo.
Suomessa oli ennen koronakriisin alkamista kaikkien aikojen hotelli-investointien buumi. Useita hotelleja on parhaillaan rakenteilla ja suunnitteluvaiheessa.
”Hotellit ja kylpylät ovat suomalaisen matkailun vetureita. Ne ovat raskaasti velkaisia suurten investointien vuoksi. Jos hallitus ei auta hotelli- ja kylpyläalaa, se sopeutuu konkurssien ja irtisanomisten kautta. Suomalainen toimiala on merkittävästi heikommassa asemassa muihin Pohjoismaihin verrattuna matkailun toivuttua kriisistä, koska toimialaa ei tueta riittävästi selviytymään kriisin yli”, Timo Lappi toteaa.
Matkailu- ja ravintola-alan verojalanjälki on 2,6 miljardia euroa vuodessa. Matkailutoimiala työllistää 140 000 henkilöä. Se on merkittävä työllistäjä myös monella rakennemuutoksen runtelemalla alueella. Kasvunäkymät ovat edelleen hyvät koronaviruksen uhkan poistuttua. Matkailu on 17,2 prosenttia Suomen palveluviennistä ja 5,3 prosenttia kaikesta viennistä.
”Valtiontalouden kannalta on tärkeää, että matkailu- ja ravintola-alan yritykset toipuvat mahdollisimman nopeasti kriisistä. Matkailu- ja ravintolapalvelujen kysyntää tulisi piristää kriisin akuutin vaiheen jälkeen määräajan. Matkailupalvelujen arvonlisäveroja tulisi alentaa 24 kuukauden määräajaksi 10 prosentista 5 prosenttiin sekä ravintola-anniskelun ja ruokatarjoilun arvonlisävero 10 prosenttiin 12 kuukauden määräajaksi”, Lappi esittää.
Lähde: MaRa
Lisää vastaavia artikkeleja
