MaRa: Osa pienistä yrityksistä sai asianmukaiset tuet – hallitus jätti isot yritykset ja työntekijät heitteille
Luonnonvarakeskus Luke ja REINU econ Oy selvittivät MaRan toimeksiannosta matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan yritysten korona-ajan tappioita ja valtion tukia yrityksille. Tutkimuksessa selvitettiin valtion maksamia suoria tukia ja lomautusjärjestelmän tuomia taloudellisia hyötyjä yrityksille. Majoitus- ja ravintolayritykset saivat valtiolta tukia yhteensä 457 miljoonaa euroa vuosina 2020 ja 2021. Lisäksi lomautusjärjestelmä pienensi yritysten palkka- ja sivukuluja MaRan arvion mukaan noin 600 miljoonaa euroa.
Osa pienistä yrityksistä sai asianmukaiset tuet valtiolta. Sen sijaan isot yritykset jätettiin oman onnensa nojaan etsimään rahoitusta velka- ja pääomamarkkinoilta. Pahimmin kärsineitä toimialoja olivat hotellit, henkilöstö- ja opiskelijaravintolat sekä kongressi- ja messukeskukset. Koronarajoitukset merkitsivät suurta tulonsiirtoa ravintoloilta päivittäistavarakaupoille ja Alkolle. Lomautusjärjestelmän avulla yritykset pystyivät vähentämään henkilöstökulujaan, mutta valtio tuki työntekijöitä aivan liian vähän, minkä takia monet vaihtoivat alaa. Jos valtio rajoittaa tai kieltää elinkeinotoiminnan harjoittamisen, tukijärjestelmän tulee olla oikeudenmukainen ja kilpailuneutraali kaikille yrityksille. Myös työntekijöille tulee luoda oma tukijärjestelmänsä.
Hotellitoiminta raskaasti tappiollista, ravintola-ala sinnitteli keskimäärin paremmin
Hotellien liikevaihto väheni vuosina 2020 ja 2021 yli 40 prosenttia, henkilöstö- ja opiskelijaravintoloiden yli 50 prosenttia sekä kongressi- ja messukeskusten hieman yli 60 prosenttia verrattuna vuoteen 2019. Rajoitukset vaikuttivat erittäin kielteisesti myös pubien ja yökerhojen toimintaan, mutta niiden liiketoiminta elpyi nopeasti, kun rajoituksia lievennettiin. Liikevaihdon romahtamiseen vaikuttivat eniten matkustus- ja yleisötilaisuusrajoitukset sekä etätyö- ja etäopiskelusuositukset.
– Hotellitoimialan nettotulos oli 14,3 prosenttia tappiollinen vuonna 2020 ja 9,8 prosenttia vuonna 2021. Ravintolatoimiala menestyi paremmin. Nettotulos oli 0,8 prosenttia tappiollinen vuonna 2020, mutta 0,7 prosenttia voitollinen vuonna 2021. Eri ravintolatoimialojen erot olivat kuitenkin suuria. Esimerkiksi henkilöstö- ja opiskelijaravintoloiden toiminta oli molempina vuosina raskaasti tappiollista. Yleistynyt etätyö vähentää jatkossakin niiden liikevaihtoa. Etätyön ja -opiskelun yleistymisellä tulee olemaan myös suuri kansanterveydellinen vaikutus, kun työntekijät ja opiskelijat nauttivat useammin lounaansa kotona monipuolisten henkilöstö- ja opiskelijaravintoloiden lounaiden sijaan, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo.
Tukijärjestelmän oltava oikeudenmukainen ja kilpailuneutraali
Pienet yritykset saivat koronatukia suhteellisesti keskimäärin 2,5 kertaa enemmän kuin isot yritykset. Tuki kohteli eri toimialoja erittäin epäoikeudenmukaisesti ja sattumanvaraisesti. Valtio korvasi keskimäärin vain 9,3 prosenttia matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan yritysten menetetystä liikevaihdosta[1]. Valtio tuki heikoimmin henkilöstö- ja opiskelijaravintoloita (2,1 prosenttia liikevaihdon menetyksestä) ja hotelleja (8,1 prosenttia). Henkilöstö- ja opiskelijaravintoloiden heikkoon tukeen vaikutti se, että pakottavat rajoitukset eivät koskeneet niitä, mutta etätyö- ja -opiskelusuositukset veivät niiltä asiakkaat. Kun pakottavia rajoituksia ei ollut, valtio ei korvannut niistä aiheutuvia yritysten tappioita lainkaan.
Juuri ennen koronapandemian alkua perustetut tai koronan aikana liiketoimintaansa laajentaneet yritykset jäivät väliinputoajiksi. Niitäkin olisi ollut helppoa tukea oikeudenmukaisesti, jos poliittista tahtoa olisi ollut.
– Tulevia pandemioita ja vastaavia häiriötilanteita varten tulee luoda oikeudenmukainen ja kilpailuneutraali tukijärjestelmä. Sen tulee kohdella eri toimialoja, erikokoisia yrityksiä ja elinkaarensa eri vaiheessa olevia yrityksiä samalla tavalla, Lappi toteaa.
Koronarajoitukset merkitsivät suurta tulonsiirtoa ravintoloilta päivittäistavarakaupoille ja Alkolle
Valtioneuvosto rajoitti ankarasti ruokaravintoloiden toimintaa lähes kaksi vuotta, vaikka ruokaravintolat kuuluivat THL:n riskienarviointitaulukon mukaan samaan matalan riskin riskiluokkaan kuin päivittäistavarakaupat. Päivittäistavarakaupoilla ei ollut missään vaiheessa rajoituksia.
– Ravintolat menettivät vuosina 2020 ja 2021 rahavirtaa 3,14 miljardia euroa. Elintarvikkeiden, alkoholittomien juomien ja alkoholijuomien vähittäismyynti kasvoi samana aikana 2,93 miljardia euroa. Pandemian negatiivinen vaikutus koko elintarvikeketjun rahavirtaan oli kahden vuoden aikana vain 216 miljoonaa euroa. Valtioneuvosto heikensi rajoituksillaan merkittävästi ravintolatoimialan kilpailuasemaa suhteessa päivittäistavarakauppoihin. Tätä on vaikea ymmärtää, koska ne ovat THL:n mukaan yhtä vähäriskisiä toimintoja, Lappi sanoo.
Lomautusjärjestelmä auttoi yrityksiä – työntekijät jätettiin heitteille
Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon majoitus- ja ravintola-alan yritykset hyötyivät siitä, että ne pystyivät siirtämään lomautusjärjestelmän avulla henkilöstökulujaan tukijärjestelmän maksettaviksi. Tutkimuksen mukaan yritykset pitivät hyvin kiinni työntekijöistään ja lomauttivat heitä irtisanomisen sijaan.
– Korona-ajan lomautusjärjestelmä pienensi yritysten palkka- ja sivukuluja MaRan arvion mukaan noin 600 miljoonaa euroa, Lappi toteaa.
Iso osa toimialan työntekijöistä on nuoria eikä heillä ollut taloudellisia reservejä turvanaan koronarajoitusten alkaessa. Moni ei kuulunut työttömyyskassoihin, koska alalla on aina ennen ollut tekevälle töitä. Kun yritykset joutuivat lomauttamaan henkilöstöään koronarajoitusten takia, monet työntekijät jäivät tyhjän päälle. Ansiosidonnaista työttömyysturvajärjestelmää ei ole luotu koronarajoitusten kaltaisia tilanteita varten. Työntekijöiden tuet olivat heikkoja, mikä johti suuren osan siirtymiseen muille toimialoille, osan pysyvästi.
– Hallitus ei luonut työntekijöille omaa tukijärjestelmää, vaikka esitimme sitä useita kertoja yhdessä Palvelualojen ammattiliitto PAMin kanssa. Tulevia kriisejä varten työntekijöille tulee luoda oma tukijärjestelmänsä, joka kohtelee heitä oikeudenmukaisesti, kun valtio kieltää tai rajoittaa heidän perustuslaissa turvattua oikeuttaan harjoittaa ammattia, Lappi sanoo.
Korona-ajan päätöksentekojärjestelmästä laadittava puolueeton selvitys
Koronapandemia, valtioneuvoston ja aluehallintovirastojen asettamat liiketoiminnan rajoitukset sekä koronakoordinaatioryhmien suositukset vaikuttivat syvällisesti matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan yrityksiin ja niiden työntekijöihin. Suureen osaan Suomen elinkeinoelämästä korona ei vaikuttanut negatiivisesti, vaan se jopa siivitti joidenkin toimialojen liiketoimintaa.
– Korona-ajan suurimpia virheitä oli johtovastuun uskominen sosiaali- ja terveysministeriölle. Ministeriö on tunnettu siitä, että se katsoo ajan ilmiöitä hyvin suppeasta näkökulmasta. Ministeriön heikkoutena on yritystoiminnan tuntemus. STM:n ja TEMin yhteistoiminta oli puutteellista korona-aikana. Alamme yrittäjät ja työntekijät ansaitsevat puolueettoman selvityksen korona-ajan päätöksenteosta, Lappi vaatii.
Lähde: MaRa
Lisää vastaavia artikkeleja
