Etusivu / Yleinen / Markus Mäntykannas: I...

Suurimmat uhkat Välimerellä, Pohjoismaat hyötyvät

Euroopan komission PESETA-hankkeessa on tutkittu ilmastonmuutoksen vaikutusta Euroopan sisäiseen turismiin. Viime vuosikymmeninä merkittävin turistivirta on suuntautunut Pohjois-Euroopasta Välimeren maihin, jonne jätämme keskimäärin 100 miljardin arvosta euroja vuosittain. Ilmastonmuutoksen odotetaan kuitenkin tuovan dramaattisiakin muutoksia matkustamiskäyttäytymiseemme ja kohdevalintoihimme vuodenajasta riippuen.

Alppien talviturismi on poikinut jo yksistään Ranskaan liki miljardin euron vuosittaisen liikevaihdon, ja hiihtomatkailu on merkittävä tulonlähde kaikille Alppi-maille. Suosituimpia kohteita Ranskan lisäksi ovat olleet Itävalta ja Sveitsi.
Juuri Alppien ympäristössä ilmastonmuutoksen ennustetaan syövän turistipotentiaalia pahasti: talvisin lumiraja on vetäytymässä yhä korkeammalle vuoristoon ja toisaalla pohjoisemmaksi.
On tutkittu, että jo pelkästään yhden asteen lämpeneminen lyhentäisi potentiaalista laskettelukautta neljällä viikolla. Osa ilmastomalleista ennakoi Alppien talvikuukausille jopa viiden asteen lämpenemistä vuosisadan loppuun mennessä. Tämä tarkoittaisi pahimmillaan sitä, että laskettelukausi lyhenee reilut kaksi viikkoa vuosikymmenessä.

 

Minne lumille?

Kun lumipeite vähenee Etelä- ja Keski-Euroopan vuoristoilla, mihin suuntaavat talviurheilun ystävät? On epätodennäköistä, että missään päin Eurooppaa lumikauden pituus kasvaisi kuluvan vuosisadan aikana, mutta sen sijaan on alueita, missä luminietokset voivat sydäntalvella olla jopa nykyistä paksumpia.
Ilmaston lämpenemisestä huolimatta lumipeite ei ole katoamassa Skandinavian vuoristoilta eikä esimerkiksi Suomen tai Ruotsin Lapista. Talvisadannan kasvaessa Lapin talvet voivat olla entistäkin runsaslumisempia, mutta lumikausi lyhenee sekä kevät- että syyspuolella.

Miellyttävä matkailusää

PESETA-hankkeessa on esitelty nk. TCI-indeksi (Tourism Climate Comfort). Mitä korkeampia arvoja indeksi sai, sitä miellyttävämpi matkailusää.
Erityisen hyväksi matkailusääksi koettiin yhdistelmä: ilman lämpötila 20-27 astetta, kuukausisadanta alle 15 mm ja auringonpaistetta yli 10 tuntia vuorokaudessa. Tällaisessa säässä turistien ulkoilma-aktiivisuuden havaittiin olevan korkeimmillaan.
Euroopassa nämä ehdot toteutuvat nykyilmastossa parhaiten Välimeren kohteissa loppukeväällä ja alkukesästä.

 

Nykyilmastossa TCI-indeksi sai korkeita (yli 70 %) arvoja peräti 9-10 kuukautena Espanjan Aurinkorannikolla, Costa Blancalla sekä Etelä-Portugalissa. Eikä se ole sattumaa, koska nämä ovat Manner-Euroopan ainoita alueita, missä vuoden keskilämpötila hipoo 20 astetta ja auringonpaistetunnit yltävät 3000:een.
Vastaavasti Pohjois-Skandinaviassa, Alpeilla, Skotlannissa ja Pohjois-Irlannissa TCI-indeksi oli hyvä keskimäärin vain 1-2 kuukautena vuodesta. Tämän selittää suuri vuosisadanta, runsas pilvisyys ja viileä ilmasto.

 

Välimeren kuumenevat kesät

Kun TCI-indeksiä sovellettiin ilmastomalleihin, tulokset olivat kesäkuukausien osalta mykistäviä. Kesäisin TCI-indeksi parani kauttaaltaan Pohjois-Euroopassa, osittain Keski-Euroopassakin. Sitä vastoin Välimeren eteläosassa, varsinkin Alicante-Madrid-Sevilla-Malaga -alueen sisäpuolella TCI-kerroin suorastaan romahti erittäin hyvästä keskinkertaiseen tai jopa epäsuotuisaan.
Ilmastonmuutos korventaa pahiten Välimeren kesiä, ja varsinkin Iberian niemimaalla, Etelä-Italiassa ja -Kreikassa olosuhteet käyvät useampana kesänä hyvin tukaliksi: 40 asteen helleputket yleistyvät, pilvisyys ja sademäärät vähenevät entisestään. Huoli puhtaan juomaveden saatavuudestakin on noussut keskusteluihin: riittääkö juomavettä enää kaikille kuumimpina kesinä?
Edellä mainitut seikat ennakoivat Välimeren kesäturismin notkahdusta, kun aiemmin sinne matkanneet pohjoiseurooppalaiset alkavatkin suosia pohjoisempia kohteita. Itämeren hiekkarannat, Järvi-Suomi, Tanskan saaristo, Gotlanti ja Keski-Euroopan järvet – nämä voivat hyvinkin korvata tulevaisuudessa Välimeren suosion.

Harmautta Suomessa

 Syyskuukausina tilanne kääntyi TCI-indeksin puolesta paremmaksi lähes koko Euroopan alueella. Kuumenevien kesien johdosta Välimeri varastoi runsaasti lämpöä ja pysyy uimakelpoisena pitkälle syksyyn.
Marraskuisen Kanarian- tai Lähi-idän -matkan sijasta tulevaisuudessa matkakohteeksi harkitaankin ehkä useammin lyhyemmän matkustusajan päässä olevaa Etelä-Turkkia, Kyprosta tai Manner-Espanjaa.
Lämpenevän Välimeren kääntöpuolena rantalomakohteet altistuvat yhä useammin syksyisille rankkasateille ja äkkitulville.
Talvikuukausina puolestaan TCI-indeksi on nykyilmastossa Aurinkorannikkoa lukuun ottamatta koko Euroopassa epäsuotuisa. Vuosisadan loppuun mennessä se saattaa Etelä-Espanjassa ja -Portugalissa nousta kohtalaiseksi tai melko hyväksi. Talvisadannan ennustetaan kasvavan suuressa osassa Eurooppaa, ja ilmasto muuttuu harmaammaksi erityisesti Suomen leveysasteilla.

Markus Mäntykannas

Ihaile Markuksen Instagram-kuvia täällä.

Jaa artikkeli: