Metsäkylvyt matkailutuotteena – Japanin perinteestä Suomen metsiin
Vastuullisen matkailun lehtorit Rilla Engblom ja Antti Petteri Kurhinen Haaga-Helian ammattikorkeakoulusta tutustuivat japanilaiseen metsäterapiaan.
Metsäterapia, Shinrin-yoku (森林浴), juontaa juurensa Japaniin. Se on luontoterapiamuoto, jossa syvennytään metsäympäristöön fyysisen, henkisen ja emotionaalisen hyvinvoinnin parantamiseksi kaikilla viidellä aistilla. Metsäterapia eroaa perinteisestä vaelluksesta tai ulkoilusta sillä, että se painottaa tietoista läsnäoloa, rentoutumista ja aistien vuorovaikutusta luonnon kanssa.
Tohtori Qing Li, metsälääketieteen tutkimusalan perustaja, vakuuttaa, että puut voivat auttaa löytämään terveyden ja onnellisuuden. Uusien luontokokemusten toivossa lähdimme metsäterapian alkulähteille Japaniin ja kokemaan metsän onnellistavan ja terveyttävän vaikutuksen. Tavoitteenamme oli myös saada inspiraatiota metsäterapian tehokkaampaan hyödyntämiseen matkailutuotteena Suomessa.
Metsäkylvyn monet terveyshyödyt
Japanilaisten tutkimusten mukaan metsäkylvyllä on sekä psykologisia että fysiologisia terveyshyötyjä. Tulokset ovat osoittaneet, että metsässä kylpeminen parantaa unen laatua, mielialaa ja keskittymiskykyä sekä mataloittaa stressitasoja. Luonnolle altistuminen myös vähentää ahdistuksesta, masennusta, unettomuutta ja henkistä väsymystä. Luonnossa vietetty aika lisää onnellisuutta ja emotionaalista vakautta.
Metsäkylpy voi myös vähentää fysiologisia ongelmia, kuten korkeaa verenpainetta, lihasjännitystä ja alentunutta immuunivastetta. Ajan viettäminen metsän keskellä, pois modernista teknologiasta ja kaupunkien melu- ja saastemaailmasta, parantaa fyysistä ja henkistä terveyttä vähentämällä stressin vaikutuksia.
Kaikki aistit valppaana alkuperäisessä japanilaisessa metsäkylvyssä
Aito kaksituntinen metsäkylpykokemus kahden metsäkylpyterapeutin hoivissa Osakan Minohin kansallispuistossa tarjosi oven täysin erilaiseen maailmaan, jossa jätettiin kiireinen ja stressaava maailma näkymättömän oven toiselle puolen. Kevyen alkuveryttelyn jälkeen astuimme metsäkylvyn vihreään rauhoittavaan ympäristöön, jossa kaikkien digilaitteiden ja puhelinten käyttö oli kiellettyä. Myös puhuminen tuli jättää minimiin ja avata kaikki aistit metsän erilaisille äänille, tuoksuille, väreille ja tuntemuksille.
Kävelimme lähes koko ajan rauhallista tahtia, välillä melko vaikeakulkuisessakin maastossa. Pidimme monta terapeuttien ohjaamaa taukoa, jossa hengitimme syvään luontoa keuhkoihimme, tarkastelimme ikivihreiden puiden lehtien värien ja valon leikkiä, tuijotimme kaukaisuuteen, suljimme silmämme, tunnustelimme puun lämmintä runkoa, haistelimme villiyrttejä ja kuulostelimme metsän erilaisia ääniä. Tällä kertaa emme kuulleet tai törmänneet puistossa asuviin japaninmakakeihin, vaikka apinoita niillä metsäisillä vuorilla asustaakin.
Uskomatonta, mutta kaksi tuntia meni valtavan nopeasti siitäkin huolimatta, että helmikuussa oli erittäin kylmä sää ja saimme jopa kokea lumisateen tuomat satumaisen isot hiutaleet ihollamme. Metsäkylvyn loppupuolella istuimme nauttien luonnon hiljaisuudesta ja päästimme irti huolistamme huutamalla metsään. Metsäkylpy oli tehnyt tehtävänsä: mieli oli puhtaampi ja kirkkaampi. Metsäympäristö todellakin antoi tilaa omille ajatuksille, luovuudelle ja ongelmanratkaisulle.
Metsäterapialle matkailutuotteena on paljon potentiaalia
Suomi on metsien maa – luonnonympäristöä riittää, mikä sopii erinomaisesti metsäterapiapalveluille. Suomessa metsäterapia on asiakkaan saavutettavuuden näkökulmasta vielä kehitysvaiheessa matkailutuotteena etenkin yksittäisen matkailijan osalta. Suomessa on yllin kyllin tarjolla ryhmille tilauksesta järjestettäviä metsäkylpyretkiä. Tällaisia esimerkiksi tarjoavat Luonnon hetki, Sowl ja Tarumaista. Sen sijaan löytyy vain muutamia yrityksiä, joiden kautta yksittäinen matkailija voi saada metsäkylpykokemuksen. Esimerkiksi Suomen Metsämuseo Lusto Punkaharjulla järjestää metsäkylpypäiviä, jotka tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden kokea metsän rauhoittava vaikutus.
Metsäterapia on luonteva matkailutuote erityisesti kansainvälisille yksityismatkailijoille ja ryhmille. Se tarjoaa mahdollisuuden kokea suomalainen luonto turvallisesti ja uudesta näkökulmasta. Samalla se vastaa nykyajan trendiin, jossa matkailijat etsivät rauhaa, mindfulnessia ja yhteyttä luontoon. On muistettava kuitenkin, että kansainvälisillä matkailijoilla on yleensä kiireinen matkaohjelma, joten heille voisi metsäkylvystä kehittää omanlaisen metsäsuihkutuksen. Tämä tarjoaisi lyhytaikaisemman vierailun luontoon ja matalan kynnyksen mahdollisuuden tutustua suomalaiseen metsään ja sen terveysvaikutuksiin.
Myös suomalainen yleisö voisi olla kiinnostunut lisäämään omaa tietämystään luonnon terveysvaikutuksista ja kokemaan ohjatun vierailun metsäluontoon. Tiedostamattaan monet suomalaiset jo nauttivat metsäkylvyn hyödyistä arjessaan ja mökkeillessään. Lisäksi etenkin hyvinvointimatkailun kontekstissa retriitit, jooga, hiljaisuuden retriitit ja meditaatio ovat jo monille tuttuja. Näitäkin voisi toteuttaa enemmän luontoympäristössä.
Metsäterapia voisi tarjota uudenlaisen tavan palautua, rauhoittua ja ladata akkuja – stressaantuneille, masentuneille tai työelämän uuvuttamille ihmisille se voisi olla jopa osa kuntoutusta. Tulevaisuudessa voisi syntyä metsäterapeutin rooli – henkilö, joka laatii asiakkaalle yksilöllisiä luonto-ohjelmia hieman samaan tapaan kuin fysioterapeutti. Tämä olisi merkittävä askel kohti ammattimaista ja vaikuttavaa luonnon hyödyntämistä terveyden edistämisessä.
Metsäterapiayhdistys toisi lisää laatua, uskottavuutta ja saavutettavuutta
Haasteena metsäterapian laajempaan tarjontaan tavoitteellisena matkapalveluna voi olla yhä edelleen negatiiviset mielikuvat. Liian usein se yhdistetään yhä puunhalaajien “humpuukiin”, vaikka taustalla on vankkaa tutkimustietoa luonnon terveysvaikutuksista. Siksi alalle tarvittaisiin Suomessa oma metsäterapiayhdistys, joka edistäisi metsäterapian tieteellistä perustaa ja vaalisi sen japanilaista alkuperää. Yhdistys voisi myös sertifioida palveluntarjoajia ja tarjota standardisoitua metsäterapeutin koulutusta alan toimijoille. Lisäksi jotta metsäkylpyjä voisi tarjota paremmin matkailijoille, tarvitaan helpompia ja edullisempia tapoja osallistua niihin. Tämä voisi toimia samalla tavalla kuin kaupunkien edulliset opastetut kävelykierrokset.
On kuitenkin tärkeää huomioida, että jokaisen oikeus ei ole voimassa kaupallisessa toiminnassa, jossa käytetään jonkun toisen metsää. Tällöin tarvitaan aina maanomistajan lupa tai kirjallinen sopimus toiminnasta, kuten esimerkiksi Metsähallituksen mailla. Metsäterapia voisi avata uusia mahdollisuuksia luonnon käyttöön vastuullisesti ja kestävällä tavalla – ilman suuria investointeja tai ympäristöä kuormittavia rakennelmia. Ohjattuja luontokokemuksia voidaan toteuttaa kevyillä rakenteilla ja ammattitaitoisen oppaan johdolla. Luonto on jo olemassa – nyt tarvitaan vain toimivat tuotteet ja palvelut sen ympärille.
Metsäterapia ei ole ohimenevä trendi – se on osa tulevaisuuden luontopositiivista ja hyvinvointia edistävää matkailua. Suomi, maailman metsäisin maa, on täydellinen paikka tämän potentiaalin hyödyntämiseen.
Kirjoittajat Rilla Engblom ja Antti Petteri Kurhinen ovat Haaga-Helia ammattikorkeakoulun vastuullisen matkailun lehtoreita.
Kuvat: kirjoittajat ja Istockphoto
Lisää vastaavia artikkeleja
