Hyppää sisältöön
Narva
· Riikka Krenn

Minne päädyt, kun lähdet Tallinnasta itään?

Matka Viron itäisimpään pisteeseen taittuu Tallinnan satamasta vain kahdessa ja puolessa tunnissa. Reitin varrelle mahtuu paljon nähtävää.

Viron itärannikko on monelle suomalaiselle vielä tuntematonta territoriota, vaikka etäisyys pääkaupungista ei paljon poikkea Tartosta tai Pärnusta.

Itä-Viro tekee nyt aktiivista työtä suomalaisten houkuttelemiseksi veturinaan Itä-Virumaan matkailuverkosto. Verkoston toimintaa mahdollistaa EU-hanke. Ikkunapaikka kävi tutustumismatkalla Itä-Viron kohteissa – tässä kuusi poimintaa Tallinnasta itään.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Viron itäisin piste

Viron itäisin piste sijaitsee Narvan keskustan tuntumassa Narvanjokeen kuuluvalla niemekkeellä. Venäjä on vastarannalla vain kivenheiton päässä.

Narvanjoki on täällä kapea ja vuolasvirtainen. Uiminen on kiellettyä, mutta kalastajia näkyy rannoilla kaupungin keskustassakin – ja jokunen visusti lähellä Viron puoleista rantaa pysyttelevä meloja. Noin kilometrin mittainen Narvan jokipromenadi on kaunis kävelyreitti, jonka varrelta avautuvat näkymät historiallisille linnoituksille joen molemmin puolin.

Narvassa jopa 95 % asukkaista puhuu venäjää äidinkielenään. Virossa on Suomen tapaan voimassa suositus välttää kaikkea matkustamista Venäjälle, mutta raja on täällä vielä auki. Venäjän puolelle pääsee aivan Narvan keskustasta rajajoen ylittävää jalankulkusiltaa pitkin. Autot on jätettävä omalle puolelle.

Hermanninlinnan muuri Narvassa.
Narvanjoki on vuolaana virtaava rajajoki, jonka ylittävä silta yhdistää kaksi historiallista linnaketta: Hermanninlinnan Virossa ja Iivananlinnan Venäjällä. Kuvassa muuria Viron puolelta.

Kreenholmin tehdasalue

Narvalainen Kreenholmin manufaktuuri oli 1800-luvulla hetken aikaa koko Euroopan suurin teollisuuskompleksi. Puuvillatehdas oli tärkeä työllistäjä, alueen kansainvälistäjä ja kuin kaupunki kaupungin sisällä.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Sen arkkitehtuuri edustaa samaa brittiläislähtöistä, punatiilistä teollisuusarkkitehtuuria kuin Tampereen tehdasalueet. Kreenholmin tehdas toimi aina vuoteen 2010 saakka. Nyt jäljellä on kauniin rappioromanttinen tehdasalue, jota onneksi pyritään aktivoimaan tapahtuma- ja matkailukäyttöön. Opastettuja kierroksia järjestetään viikonloppuisin ja alueella on kesällä myös konsertteja.

Tehdasaluetta halkovat valtavat joenuomat, jotka ovat kuitenkin pääosin kuivina, sillä niiden virtausta säädellään Venäjän puolelta. Kun vettä tulee, kosket ovat koko Viron suurimmat lajissaan. On kuitenkin mahdoton ennustaa, pääseekö kävijä näkemään Kreenholmissa komeat kosket vai pelkät tyhjät uomat, sillä vuonna 2014 Venäjä yksipuolisesti lopetti aiemman käytännön juoksutusten ennakkoilmoituksista.

Mikko Virta ja Kadri Jalonen.
Kreenholmin tehdasaluetta esittelivät Itä-Viron matkailuverkoston markkinointipäällikkö Mikko Virta ja verkoston johtaja Kadri Jalonen.

Narva-Jõesuun hiekkaranta

Lähes kymmenkilometrinen hiekkaranta Narva-Jõesuussa on Viron pisin hiekkaranta – kyllä, pidempi kuin Pärnun ranta. Narva-Jõesuu itsessään on Narvan kainalossa valtaosan vuodesta hiljaiseloa elävä pikkukaupunki, mutta kylpylähotellien vieraat ja esimerkiksi kesän jazz-festivaalit tuovat sinne eloa. Ranta on leveä ja hienohiekkainen.

Narva-Jõesuun kylpylähotelleissa voi rentoutua ja herkutella. Kuvassa alkupala Narva-Jõesuu Medical Spa -hotellin Kuurort-ravintolasta.

Sillamäe puuttui pitkään kartoista

Rantaa löytyy myös hieman lännempää Sillamäestä, mutta tämä kaupunki tunnetaan ennen kaikkea arkkitehtuuristaan. Sillamäen kaupunki on taustaltaan kalastajakylä ja entisajan lomakohde, mutta neuvostomiehityksen myötä se oli vuosien 1947–1991 ajan suljettu kaupunki.

Salaperäisyyden taustalla oli kaupungin rooli Neuvostoliiton sotateollisuudessa: siellä jalostettiin uraania asetarkoituksiin. Nykyisin Sillamäe näkyy taas kartoissa ja toimii kuten mikä tahansa muukin virolainen pikkukaupunki. Jäljellä on kuitenkin tyylipuhdasta stalinistista arkkitehtuuria edustava keskusta. Kaupungin pääpromenadi Mere puiestee on näyttävin ja säilynein esimerkki tästä.

Sillamäe
Sillamäen kuuluisin näkymä avautuu näiltä portailta kohti merta. Promenadi ympäristöineen edustaa klassista stalinistista arkkitehtuuria.

Viron kaivosmuseo vie maan alle ja avolouhoksille

Kohtla-Nõmmella sijaitsevassa Viron kaivosmuseossa oppaina toimivat entiset kaivostyöläiset, jotka tuntevat työn kuin omat taskunsa. Maan alla voi tutustua kaivoksen työkaluihin ja tunnelissa pääsee ajamaan myös aidolla kaivosjunalla.

Kaivosmuseo tunneleineen on elämyksellinen kohde, mutta vielä astetta isommaksi elämyksen nostaa kierros alueella sijaitsevalla Aidun avolouhosalueella. Adrenaator-yritys järjestää sinne vauhdikkaita safareita maastoajoneuvoilla. Avolouhos suljettiin vuonna 2012. Nykyisin sen kilometrejä pitkät kanaalit ja niiden väliset harjanteet muodostavat erikoisen ympäristön, jossa luonto valtaa tilaa teollisuudelta.

Aidun avolouhosalue
Aidun entisen avolouhoksen alueella on myös patikointireittejä ja vauhdikkaiden safarien lisäksi kanaaleilla voi harrastaa melontaa tai sup-lautailua.

Valasten putous

Itä-Virumaan nähtävyyksiin kuuluu myös Viron korkein vesiputous. Valasten putous ryöppyää alas Ontikan rantatörmällä. Pystysuora rantatörmä on noin 50 metriä korkea ja vesi syöksyy vauhdilla alas jopa 33 metrin korkeudelta. Putousta voi ihailla joko ylhäältä katsellen tai polkua pitkin myös alapuolelle kulkien.

Kesän 2025 yhteydet Helsingin ja Tallinnan välillä

Viking Line, Tallink Silja ja Eckerö Line tarjoavat päivittäin yhteensä yli kymmenen lähtöä Helsingistä Tallinnaan. Nopeimmillaan merimatka lahden yli taittuu vain kahdessa tunnissa. Oma auto on helppo ottaa mukaan lautalle, ja matkaa voi jatkaa kohti Itä-Viroa joko suoraan satamasta tai hetkeksi Tallinnaan pysähtyen.

Myös julkinen liikenne vie Tallinnasta Narvaan: välin voi taittaa joko junalla tai bussilla. Julkisilla liikennevälineillä matkustusaika on nopeimmillaan noin kaksi ja puoli tuntia.

Artikkeli on julkaistu Ikkunapaikassa 4/2025

Ikkunapaikan päätoimittaja Riikka Krenn
Riikka Krenn

Riikka Krenn on Ikkunapaikan päätoimittaja, joka seuraa matkailualan tapahtumia tarkalla silmällä ja uteliaalla mielellä.