Hyppää sisältöön
· Leena Aalto

Minne suunnata laskettelemaan Euroopassa?

Kauden alussa laskettelemaan pääsee jäätiköillä
– parhaat kelit ja tarjoukset löytyvät loppukeväällä

Jokainen on huomannut, että lumitalvet eivät ole enää veljiä keskenään. Metrisiä kinoksia voi seurata ankea harmaus tai päinvastoin. Ilmiö koettelee Suomen eteläosaa eikä se ole epätavallinen myöskään Alpeilla. Lumivarmuus on noussut entistä merkittävämmäksi valittaessa alppikohdetta. Missä tahansa voi olla hyvät hiihtokelit satunnaisesti, mutta varmimmin sellaiset löytää korkealla sijaitsevista keskuksista.

Keskieurooppalainen hiihtäjä haluaa aloittaa kautensa mahdollisimman aikaisin ja päättää sen heti, kun kotipihalla alkaa näkyä kevään merkkejä. Tapa on oikeastaan järjetön, sillä alkutalvi on epävarmaa, rinteet kovia tykkilumesta ja parhaat kelit löytyisivät varmimmin lopputalvesta. Silti keskusten on satsattava aikaiseen aloitukseen, koska kaiken pitää olla varmasti kunnossa ratkaisevaa joulusesonkia varten. Monet suuretkin keskukset jättävät avaamisen pitkälle joulukuuhun varmistaakseen rinteiden kestävyyden tuhansille joulunviettäjille.

Les 2 Alpesin rinteet ulottuvat 3600 metriin yhdellä Euroopan suurimmista hiihtojäätiköistä.

 

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Mahdollisimman ylös

Jos haluaa aloittaa kautensa aikaisin ja nauttia hyvästä lumesta kovan tykkilumen asemesta, niin korkealla sijaitsevat ”jäätikkökeskukset” ovat varmin veto. Oikeastaan on turha enää puhua jäätikköhiihdosta, sillä jäätiköiden rinteet ovat kutistuneet vuosi vuodelta häviten joissakin paikoissa lähes olemattomiin. Jäätikkö-termin voi ennemminkin tulkita viittaavaan keskuksen korkeaan sijaintiin, jolla on merkittävä vaikutus lasketteluolosuhteisiin erityisesti kauden alussa ja lopussa.
Joissakin keskuksissa aloitus keskittyy vain jäätikön ympärille ja matka ylös pääkylästä ja alas kylään on tehtävä hisseillä. Korkealla sijaitsevat keskukset pystyvät kuitenkin tarjoamaan täysimittaista hiihtoa jo hotellin ovelta asti pystyen kattamaan melkoisen osan rinnekartasta heti kauden alussa. Jos rinne on aidosti jäätiköllä, niin voi olla varma lumen laadusta heti talvikauden alussa. Hyvä tykkilumipohja luonnonlumen alla vain lisää takuuta.

Hyvästit kesähiihdolle

Kesähiihdon surullinen kato on taas toinen juttu eikä ympäri vuoden auki olevia keskuksia enää ole käytännössä Itävallan Hintertuxin ja Sveitsi/Italian Zermatt/Cervinian lisäksi. Muutamat muut kesähiihtokeskukset pitävät taukoa keväällä, mutta esimerkiksi viime kesänä jäätikkökeskuksia jouduttiin sulkemaan lumenpuutteen vuoksi.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Muutama yli 2-tonninen

Alpeilla on muutama keskus, joiden autolla saavutettava pääkylä sijaitsee yli 2 000 metrin korkeudessa. Ylimpänä on kuudesti maailman parhaaksi hiihtokeskukseksi valittu Ranskan Val Thorens (2300 m) kannoillaan naapurinsa Tignes (2100 m), Arc 2000 ja La Plagnen yläkylät. Matterhornin Italian puoleinen sivu hallitsee kuulua Cerviniaa (2000 m).
Kaikissa näissä pääsee toki laskemaan alemmaksikin, mutta kahden tonnin kylissä on täydet palvelut ja kaikki lomailijan tarvitsemat fasiliteetit. On merkillepantavaa, että vaikka kylät ovat jo korkealla, niin erinomaista laskettavaa korkeuseroa kertyy silti aivan riittävästi. Ylimmät hissit kipuavat reilusti yli 3000 m korkeuteen, Cervinia/Zermattissa kaikkein korkeimmalle Euroopassa eli nippa 3900 metriin.

Val d’Isèressä Glacier de Pissaillasin rinteet ovat jäätiköllä, missä lumiolosuhteet ovat lähes aina talviset.

 

Pitkät hiihtokaudet

Riippuen hieman alppimaasta, niin jo 1700-1800 metrin kyläkorkeus on varma tae kauden pituudesta. Tuohon haarukkaan osuvat mm. tunnetut Ranskan Alpe d’Huez, Courchevel ja Val d’Isère, Sveitsin Saas Fee ja St. Moritz sekä Itävallan Hoch- ja Obergurgl sekä Obertauern.
Tuntemattomampia korkealla sijaitsevia lumikeitaita ovat esimerkiksi Innsbruckin kupeessa oleva pyöräilykisoista tutumpi Kühtai, Ranskan ja Italian rajan Montgenevre, eteläinen Orcieres-Merlette ja pussinperät Arolla (SUI), Bonneval-sur-Arc (FRA) sekä Livigno (ITA).
Jäätikköhiihdon avulla kauttaan pystyvät pidentämään mm. Italian Marmolada, Passo Tonale, Stelvio ja Val Senales, Itävallan Hinterux, Kaprun, Kaunertal, Mölltal, Pitztal, Sölden ja Stubai, Ranskan Chamonix ja Les 2 Alpes sekä Sveitsin Diavolezza, Laax ja Verbier.

Hyviä tarjouksia

Monet keskukset tarjoavat alku- ja loppukauden hissilippuja alennettuun hintaan tai osana erikoishinnoiteltua pakettia. Kannattaa tarkistaa tarjoukset keskusten verkkosivuilta ja muutenkin hyödyntää verkko-ostamisen/lataamisen edut. Vastaavanlainen etu löytyy usein myös majoitushinnoissa, kun keskuksissa on väljää. Kauden lopussa keskusten urheiluliikkeet myyvät varastojaan tyhjiksi ja hyvillä kaupoilla säästää helposti jo lentolipun hinnan.

Upea kevät

Keväisin lumivarmat keskukset nousevat uudelleen kukoistukseen, kun kausi venyy parhaimmillaan toukokuulle ja peruslaskettelijat ovat jo puutarhatöissä. Hissit ovat auki pidempään ja alppiaurinko paistaa tunteja enemmän kuin alkutalvesta. Sankat lumipyryt eivät ole mitenkään tavattomia huhtikuussakaan, ja turistimassojen puuttuessa rinteet ovat lähes yksityisiä. Myös vaellushiihtäjät nauttivat pitkistä kevätpäivistä ja koskemattomista puuteri- tai firnikentistä. Aivan kuin suomalaiset Lapissa äitienpäivän aikaan.

 

Tatu Lehmuskallio

Leena Aalto

Ikkunapaikan konkari jo vuodesta 1998. Lehden pitkäaikainen päätoimittaja ja nykyinen advisor, joka seuraa edelleen tiiviisti matkailualan tapahtumia ja trendejä.