Hyppää sisältöön
· Leena Aalto

Päästökauppoja koskevat direktiivit koskevat pian myös meriliikennettä

EU:n Fit for 55 -ohjelman tavoite on vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Sen osana on tehty erilaisia ratkaisuja, joista käytännössä kaksi aloitteista on nyt edennyt direktiivitasolle.

 Eurooppalaisessa ilmastolaissa EU:n ilmastotavoitteesta tehdään oikeudellinen velvoite. Tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta. EU:n päästökauppajärjestelmä koskee lentoliikenteen ohella nyt myös meriliikennettä. Ensi vuonna käytetystä fossiilisesta polttoaineesta 40 prosenttia on päästökaupan piirissä ja vuoteen 2026 päästökauppa koskee fossiilisten polttoaineiden kulutusta 100 prosenttisesti.

Odotettu muutos

Eckerö Linen toimitusjohtaja Taru Keronen kertoo, että päästökaupan laajeneminen koskemaan myös meriliikennettä ei tullut yllätyksenä. Tätä osattiin odottaa, ja nyt vain toivotaan, ettei synny päällekkäisiä kansallisia, eurooppalaisia ja kansainvälisiä laskuja.

”Onhan selvää, että tähän suuntaan ollaan menossa. Laivaliikenne ja globaali meriliikenne ovat itsekin sitoutuneet hiilineutraaleihin tavoitteisiin. Meillä tavoitevuosi oli 2050, joten nyt aikataulut tiukkenevat.”

Markkinaehtoinen maksu

Pohdintaa aiheuttaa lähinnä se, miten asiat järjestetään konkreettisesti. Päästökauppa tarkoittaa käytännössä sitä, että laivayhtiöt maksavat käyttämästään fossiilisesta polttoaineesta hiilimaksua, joka on markkinaehtoinen maksu, eli ei kiinteä hinta.

”Se on pörssikaupan tyyppinen maksu, jonka suuruuteen vaikuttaa kysyntä. Mitä vähemmän on tarjontaa ja enemmän kysyntää, sen kalliimmaksi tulee”, Keronen sanoo.

Tällä hetkellä on arvioitu, että maksu on noin 100 dollaria tonnilta.

”Tässä puhutaan ihan merkittävistä summista. Olin kuuntelemassa EK:n arviota, jonka mukaan kustannukset Suomen koko meriliikenteelle, sitten kun päästökauppa on täysissä voimissa, tulee olemaan vuosittain noin 500 miljoonaa euroa.”

Vaikutus kuluttajille

Suomen lainsäädäntö kieltää lisäämästä suoraan kuluttajille erillisiä kompensaatiomaksuja, mutta Keronen sanoo olevan päivänselvää, että jonkinlainen kustannusvaikutus tästä tulee kuluttajalle. ”Mutta paljonko ja millä tavoin, se on yhtiö ja markkinakohtaista.”
Rahtipuolella hinnoittelu on toisenlainen ja Keronen kertoo, että joissakin laivayhtiöissä on esimerkiksi suunniteltu metrikohtaisia maksuja. tällaisesta hinnoittelusta ovat kertoneet ainakin jo Viking Line ja DFDS.

Pulaa vaihtoehtoisista polttoaineista

Päätavoite on saada toimijat kiinnostumaan fossiilisten polttoaineiden vaihdosta ei-fossiilisiin. Jos laiva- tai lentoyhtiö liikkuu ei-fossiilisilla polttoaineilla, sen ei tarvitse maksaa päästökompensaatioita.

”Nyt ongelma on se, että ei-fossiilisia polttoaineita ei käytännössä ole saatavilla.”

EK:n arvion mukaan biopolttoaineet maksavat noin kolme kertaa enemmän kuin fossiiliset. Synteettiset taas jopa kymmenen kertaa fossiilisten määrän.

Haastetta siirtymään tuo myös tarvittavat kalustomuutokset, infrastruktuurin muutos ja logistiset tarpeet.

”Nykyisiin moottoreihin voidaan tehdä muutoksia, jos puhutaan polttonesteistä kuten metanolista tai vedyn johdanteista. Siirtymä tuo kuitenkin myös muita muokattavia asioita toimintoihin.”

 

Riikka Mahlamäki-Kaistinen
Kuva Söderskärin majakka, VisitFinland
Leena Aalto

Ikkunapaikan konkari jo vuodesta 1998. Lehden pitkäaikainen päätoimittaja ja nykyinen advisor, joka seuraa edelleen tiiviisti matkailualan tapahtumia ja trendejä.