Hyppää sisältöön
· Leena Aalto

Pitäisikö Afrikan ”Big Five” –myytti murtaa?

Afrikan ”Viiden suuren– eli Big Fiven” näkemisestä on tullut onnistuneen safarimatkan mittari matkailijoille ympäri maailmaa.

Näiden ikonisten eläinten – leijonan, leopardin, sarvikuonon, norsun ja kap-buffalon – näkemisestä on tullut pakkomielle safarimatkustajalle. Historiallisesti Big Five tarkoitti eläimiä, jotka olivat vaarallisimpia metsästettäviä. Nykyään siitä on tullut must-lista, jotta safarimatkan todetaan onnistuneen.

Tämä pakkomielle on kuitenkin omiaan luomaan epärealistisia odotuksia, jotka asettavat koko matkailun arvoketjuun tarpeettomia paineita. Termiä ‘Big Five’ on käytetty paljon safarimarkkinoinnissa, jopa niin paljon, että siitä on tullut safarimatkailun synonyymi.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Usein safarille tulevat matkailijat olettavat näkevänsä samoja eläimiä kuin safariohjelmissa televisiossa, eivätkä ehkä ymmärrä, että elokuvantekijöiltä on kulunut kuukausia tai jopa vuosia näiden kohtaamisten kuvaamiseen. Itse he sen sijaan majoittuvat safarikohteissa usein vain pari päivää.

”Erämaassa on niin paljon muutakin kuin vain Big Five, ja koska ollaan luonnossa, eläimet ovat arvaamattomia. Juuri siksi safarielämys Afrikassa on upea – se ei ole eläintarha.”

“Ne paikat, joissa voi nähdä Big Fiven, ovat varsin rajalliset”, sanoo Asilia African johtaja Gerard Beaton. “Etelä-Afrikan kansallispuistoissa ja yksityisissä suojelualueilla ne voi nähdä, mutta muualla mantereella on vain vähän kohteita, joissa Big Five –eläimet oleilevat.

“Tämän seurauksena Krugerin kaltaisessa kansallispuistossa käy yli miljoona kävijää vuodessa. Sen sijaan Ruahan kaltaisessa kansallispuistossa Tansaniassa, joka tarjoaa upeat puitteet eläinten tarkkailuun, mutta mistä puuttuu sarvikuonot, käy vain kourallinen matkailijoita.”

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Travel Beyondin konsultin Melanie Regerin mukaan suosion myötä myös salametsästys on ongelma. ”Matkailijoiden tulisi olla tietoisia siitä, miten uhanalaisia jotkut näistä eläimistä ovat. Jos safarilla olevat ihmiset julkaisevat kuvia sarvikuonoista sosiaalisessa mediassa, salametsästäjät saavat tarkat tiedot sarvikuonon olinpaikasta.”

Wilderness Safaris Groupin Neil Midlanen mukaan toinen huolenaihe on se, että jotkut paikat, jotka eivät edes sovellu Big Five –eläimille tai ovat niille liian pieniä, ottavat eläimet houkutellakseen matkustajia. Tällä voi olla erittäin kielteinen vaikutus ympäristöön.

Jotkut afrikkalaiset toimijat ovat jo lopettaneet Big Fivellä mainostamisen ja ne tuovat esiin muita kokemuksia, mitä hyvä safari pitää sisällään.

Mielipiteet ja kuvitelmat eivät kuitenkaan muutu yhdessä yössä.

”Matkailualalla on oma roolinsa kestävämmän safaritulevaisuuden rakentamisessa. Niiden tehtävänä on asettaa realistisia odotuksia ja puhua suuremmasta kokemuksesta”, Sean Kritzinger Giltedgenistä painottaa.

Leena Aalto

Ikkunapaikan konkari jo vuodesta 1998. Lehden pitkäaikainen päätoimittaja ja nykyinen advisor, joka seuraa edelleen tiiviisti matkailualan tapahtumia ja trendejä.