Pohjoisen taimistot matkailun asialla
Matkailijat usein toivovat, että luonto on lähellä ja helposti saavutettavissa. Se kannustaa kehittämään matkailukeskusten lähiluontoalueita.
Matkailukeskusten ympäristörakentaminen ja -hoito ovat vaativia tehtäviä, kun ollaan pohjoisen ääriolosuhteissa ja tavoitellaan luonnonmukaisempaa ja kaupunkiviherrakentamisesta erottuvaa tyyliä. Luonnonkasvit ja monivuotiset kestävät koristekasvit sopivat tähän tarkoitukseen hyvin.
Taimimarkkinoilta on vaikeaa saada suuria määriä ääriolosuhteisiin sopivaa kasvimateriaalia ja luonnonkasveja esimerkiksi laskettelurinteiden maisemointiin. Toinen tulppa on asenteissa. Keskusten viherrakentamista saatetaan usein pitää rahan tuhlauksena, koska luontoa on ympärillä paljon tai matkailu keskittyy talveen.
Viherrakentaminen on kuitenkin erittäin tehokas keino vaikuttaa lähiympäristön laatuun. Kasvit lisäävät luonnonläheisyyttä, jolloin luontokokemuksia voi syntyä jo rakennetussa ympäristössä. Läheskään kaikki matkailijat eivät hakeudu pois keskuksesta päästäkseen luontoon, vaan liikkuvat mielellään keskustan tuntumassa.
Kun pyritään kokonaistaloudellisesti edulliseen rakentamistapaan, kannattaa suosia talvenkestäviä monivuotisia lajeja.
Rakennusurakan materiaalikustannukset nousevat nopeasti, jos talven vaurioittamat tai tappamat istutukset pitää uusia. Lähialueella tuotetut kasvit ovat hyvä keino myös pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä.
Pohjois-Suomessa on haastavat luonnonolosuhteet, koska alue sijaitsee mereisen ja mantereisen ilmaston rajalla. Myös pitkä päivä tai lumikuorma muuttaa kasvilajeille tyypillistä kasvutapaa, mistä Tunturi-Lapin kynttiläkuuset ovat hyvä esimerkki. Pohjoisessa ympäristörakentamisessa tarvitaan monenlaisiin olosuhteisiin sopeutuneita kotoperäisiä tai paikallisia kasveja, muutakin kuin siirtovarvikkoa.
Tuotteiden talvenkestävyys ja erilaisiin olosuhteisiin sopeutuneiden lajien laaja valikoima ovat pohjoisen taimistojen vahvuuksia.
Lajivalikoima on laaja myös siksi, että taimistot ovat olleet aktiivisesti mukana viheralan kehittämishankkeessa. Niitä oli paljon 1990-luvulla, kun Suomessa herättiin siihen, että Euroopasta tulee puutarhakauppoihin talvenarkoja koristekasveja. Näissä hankkeissa kartoitettiin eri puolilta Pohjois-Suomea vanhoja kestäviä monivuotisten koristekasvien alkuperiä.
Työtä on jatkettu EU:n aluekehitysrahaston tukemassa Pohjois-Suomen taimistotuotannon kehittämishankkeessa. Taimistohanke kannustaa pohjoisen tuottajia laajentamaan lajivalikoimaansa asiakastarpeiden muutoksia ennakoiden ja lisäämään tuotantovolyymeja B2B-yhteistyön avulla.
Hankkeessa saatetaan markkinoille uusia talvenkestäviä koristekasveja, jotka ovat peräisin Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan keräysmatkoilta ja siemenvaihdosta. Kasveista on tuotettu solukkolisäysmenetelmällä taimia, jotka on sitten jaettu viljelijöille. Hankkeen aikana myös seurataan kasvien talvenkestävyyttä ja käytettävyyttä ympäristörakentamisessa eri puolilla Pohjois-Suomea.
Parikymmenen uuden lajin joukossa on myös luonnonkasveja. Mielenkiintoisia uutuuksia ovat muun muassa tuomen punalehtinen Novosibirskaja-lajike ja Lapin tuntureilta peräisin olevat kellosinilatva ja maarianheinä. Ammattiopisto Lappia käynnistää arktisten niittykasvien siementuotannon Tervolassa tähtäimenä kaupalliset siemenseokset esimerkiksi laskettelurinteitä varten.
Voimme olla ylpeitä siitä, että Pohjois-Suomessa on monivuotisten koristekasvien omaa tuotantoa. Alueella toimii kolmisenkymmentä taimistoyrittäjää.
Kiirunan arktisessa kaupungissa valmistaudutaan laajan ympäristörakentamisen projektiin. Uuden keskustan puistoja ja katuviheralueita syntyy koko 2020-luvun ajan. Pohjois-Ruotsin oma koristekasvituotanto on olematonta. Siksi Kiirunassa joudutaan turvautumaan muualla tuotettuihin kasveihin.
Matkailukeskusten viherrakentaminen on tärkeää oman koristekasvituotannon säilymiselle pohjoisessa. Uskomme siihen, että matkailuyrittäjät hyödyntävät viheralan mahdollisuuksia matkailun kehittämisessä enenemässä määrin, sillä matkailu- ja viheralat palvelevat samaa asiakasta ‒ ihmistä, joka hakee luontoelämyksiä ja luonnon hyvinvointihyötyjä arjessa ja lomamatkalla.
Alat täydentävät parhaimmillaan toisiaan. Sen osoitti muun muassa yhteistyö Tonttulan kanssa Kittilän Könkäällä. Yrttipolku- ja viherkattopiloteilla tuimme Tonttulan elämyskylän palvelumuotoilua. Luonnonmukainen viherrakentaminen konkretisoi Tonttulan Piilon ideaa. Pääkuvassa Tonttulan Tietäjäntalon viherkatto, jossa kasvaa pohjoisen koriste- ja luonnonkasveja.
Tutustu tonttukylän pilotteihin klikkaamalla alla olevia linkkejä videoihimme.
Kirjoittajat:
Marja Uusitalo, Luonnonvarakeskus
Tuomas Kauppila, Oulun yliopiston kasvitieteellinen puutarha
Jyri Uimonen, Taimistoviljelijät ry
Jaa artikkeli:
Lisää vastaavia artikkeleja
