Räätälöityä tietoa matkakohteista
Paljon matkustava kerää aina jonkin verran tietoa matkakohteesta ennen matkalle lähtöä. Toiset valitsevat matkakohteen sen mukaan mitä matkalta tai lomalta hakee ja toivoo.
Sää on yksi monen automaattisesti tarkistama tieto. Sehän onkin loogista ja toivottavaa, ettei saavu toppatakki päällä ja huopatossut jalassa keskelle tropiikin helleaaltoa eikä sandaaleissa Suomen pakkasiin. Sää, kohdemaan valuutta ja aikavyöhyke löytyvätkin helposti matkatoimistojen sivuilta.
Matkailijoilla voi kuitenkin olla tarve monenlaiselle muullekin tiedolle. Lapsien kanssa matkustavan voikin olla hyvä tietää, miten matkakohteessa pääsee lapsen tai rattaiden kanssa liikkumaan. Liikuntarajoitteisen on hyvä tiedostaa esimerkiksi Brysselin keskustan mukulakivet. Vegaanit taas kaipaavat tietoa kohteen ravintoloiden kasvisruokavaihtojen saatavuudesta.
Ekomatkailun kehittyessä voi ajatella, että muillakin matkailuvalteilla kilpaileminen kehittyy edelleen. Osa seuraa jo rutiininomaisesti oman kaupunkinsa ilmanlaatua. Kuitenkin matkalle lähtiessä ajantasaista tietoa voi olla vaikeaa löytää, jos ei puhu kohdemaan kieltä. Varsinkin astmaatikoille ja muista hengitystien infektioista kärsiville voi matkakohteen ilmanlaatu olla tärkeää tietoa.
Monet kaupungit ovatkin brändänneet itsensä jalankulkijoita, pyöräilijöitä ja julkista liikennettä suosiviksi kaupungeiksi. Nämä ihmisystävälliset kaupungit ovat usein myös ympäristöystävällisiä. Liikenne toimii sujuvasti ja puhdasta ilmaa on helpompi hengittää. Onnistuneella kaupunkisuunnittelulla voikin houkutella matkailijoita.
Hyvä ja perinteinen esimerkki tällaisesta kaupungista on Kööpenhamina, jossa iso osa keskustasta on suljettu autoilta, julkinen liikenne toimii hyvin ja pyörällä pääsee helposti ja turvallisesti kaikkialle. Brysselissä tilanne on toinen. Pyöräteitä ei ole juurikaan, ruuhka-aikaan liikenne takkuaa ja huonosta ilmanlaadusta varoitetaan säännöllisesti. Kaupungit, jotka ovat pyrkineet parantamaan ilmanlaatua esimerkiksi rajoittamalla polttomoottoriautojen liikkumista keskustassa, voivatkin helpommin houkutella kävellen ja pyöräillen liikkuvia turisteja.
Toinen keino parantaa ilmanlaatua on rakentaa viherympäristöjä. Me suomalaiset olemme tottuneet asumaan lähellä luontoa ja puhdas luonto onkin usealle meistä osa arkipäivää. Maailma kuitenkin kaupungistuu huimaa vauhtia ja kaupungit tiivistyvät, usein juuri luonnon ja viherympäristöjen kustannuksella. Puhdas luonto onkin yksi Suomen matkailuvalteista.
Puut ja kasvit tekevät kaupungista viihtyisämpiä, mutta niillä on myös tärkeitä terveys- ja ympäristövaikutuksia. Kasvillisuus auttaa esimerkiksi vähentämään ilman hiilidioksidipitoisuutta ja suojelee luonnon monimuotoisuutta. Terveysvaikutuksiin kuuluvat puhtaampi ilmanlaatu, äänisaasteen vähentäminen sekä liikkumaan kannustaminen. Vihreä kaupunkiympäristö mahdollistaa luonnosta nauttimisen myös heille, joille luontoon pääseminen on vaikeampaa.
Kaupungit, jotka on suunniteltu ensisijaisesti ihmisiä varten mahdollistavat ja kannustavat kävelemään ja pyöräilemään. Odotan aina innolla Twitter-päivityksiä, jossa kehutaan investointeja hyvään vähähiiliseen julkiseen liikenteeseen tai kaupunkitilojen viherryttämiseen.
Jakamalla ymmärrettävää ja helposti saatavilla olevaa tietoa kaupunkien ja kohteiden ihmisystävällisyydestä, saavutettavuudesta ja luonnon puhtaudesta on mahdollista houkutella monenlaisia vaativiakin matkailijoita.
Jaa artikkeli:Lisää vastaavia artikkeleja
