Sähkön hinnan nousu, työvoimapula ja alvin korotusuhka ajavat yrityksiä ongelmiin
”EK:n marras-joulukuun vaihteessa tehdyn yrityskyselyn mukaan vain 15 prosenttia mara-alan yrityksistä on onnistunut siirtämään kohonneita kustannuksiaan kohtalaisen hyvin loppuhintoihinsa. Loput 85 prosenttia ei ole pystynyt siirtämään kustannusnousua hintoihinsa kuin hieman tai ei lainkaan”, MaRan varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi toteaa.
MaRa kertoo yritysjäsenten yhteydenottojen lisääntyneen sähköhinnan nousun myötä jopa enemmän kuin pandemian aikana. Yritykset kamppailevat pilviin kohonneiden kustannusten kanssa ja moni joutuu nyt miettimään jopa toiminnan alasajoa. MaRassa neuvotaan nyt jäsenyrityksiä ajamaan yritystoiminta alas ilman konkurssia. ”Konkurssin tehnyt ei välttämättä saa uutta anniskelulupaa.” Hintojen nousu vaikuttaa erityisesti kylpylöissä, hiihtokeskuksissa, ravintoloissa ja monissa majoitusliikkeissä.
Matkailu- ja ravintola-ala kamppailee nyt monien haasteiden edessä. Moni yritys sai neuvoteltua vuokranalennuksia tai jopa poistoja pandemian aikana. Nyt vuokrat tulevat maksuun, sähkön hinta nousee, korot nousevat ja alalla kärsitään työvoimapulasta.
Pandemian aikana matkailu- ja ravintola-ala menetti jopa 20 000 henkilöä. Työvoimapulasta on muodostunut nyt alan kasvun este, ja jopa toimintojen ylläpitäminen on osalle yrityksistä vaikeaa. Pohjois-Suomessa käynnissä oleva talvikausi näyttää hyvältä, mutta hyvät asiakasvirrat tulevat lähinnä ulkomailta. Kotimaisten asiakkaiden määrä sen sijaan vähenee selvästi.
Nyt VM on esittänyt, että alennettuja arvonlisäverokantojen pitäisi korottaa. Ministeriö katsoo, että alennetut arvonlisäverokannat eivät ole tehokkaita tulonjaon näkökulmasta. Edelleen ministeriö viittaa tutkimuskirjallisuuteen, jonka mukaan alennetut verokannat eivät ole tehokkaita yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
”VM:n katsantokanta on tavattoman suppea. Alennetuilla verokannoilla on suuri merkitys matkailu- ja ravintola-alan kansainvälisen hintakilpailukyvyn, palvelujen kysynnän ja työllisyyden kannalta. Suomi on Eurostatin mukaan jo nykyisillä veroilla Euroopan kuudenneksi kallein matkailumaa. Alan työvoimakustannukset ovat EU:n viidenneksi korkeimmat. Koska ala on erittäin työvoimavaltainen, arvonlisäverojen korotus kohdistuu suoraan työhön. Esimerkiksi ruokaravintoloissa työvoimakustannusten osuus ravintolaillallisen hinnassa on noin kolmannes”, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo.
Suomalaiset ovat Eurostatin mukaan EU-maiden innokkaimpia ulkomaanmatkailijoita. Yksi syy tähän on Suomen hintataso. Suuri osa suomalaisten matkailusta kohdistuu Baltian maihin, joissa matkailu- ja ravintolapalvelujen hintataso, erityisesti alkoholin, on merkittävästi alempi. MaRan mukaan lisäksi Suomi tukee vuosittain yli 250 miljoonalla eurolla matkustamista ulkomaille ja juhlimista Suomen lipun alla olevilla viihderisteilijöillä.
”Alennettujen arvonlisäverokantojen korotus olisi suora tuki suomalaisten ulkomaan matkailulle ja viihderisteilyille. Ulkomaan liikenteen lipuista ei makseta arvonlisäveroa. Esimerkiksi Ruotsin laivoilla ravintolapalvelut ovat kokonaan arvonlisä- ja alkoholijuomaveroista vapaita. VM perustaa alennettujen arvonlisäverojen korotusesityksensä vanhanaikaisille näkökohdille. Ministeriö mitä ilmeisemmin katsoo, että alennettujen arvonlisäverojen piirissä olevat palvelut ovat paikallisesti kulutettavia palveluja, jotka eivät ole alttiita kansainväliselle kilpailulle. Ministeriö ei kiinnitä huomiota verojen nostamisen negatiivisiin kysyntä- ja työllisyysvaikutuksiin”, Lappi toteaa.
Lapin mukaan Suomi ei nouse verotusta kiristämällä. Valtion pitää sopeuttaa menot tuloihin leikkaamalla valtion menoja.
”Suomi on pudonnut vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen muiden Pohjoismaiden talouskasvun kelkasta. Suomi ei kykene ylläpitämään samanlaista hyvinvointiyhteiskuntaa kuin muissa Pohjoismaissa on. Alennettuja arvonlisäverokantoja nostamalla valtion heikentäisi kymmenien tuhansien yritysten kasvuedellytyksiä ja sen myötä työllisyyttä. Valtion olisi verojen kiristämisen sijaan etsittävä keinoja, jotka mahdollistaisivat kasvun. Se toisi myös enemmän verotuloja”, Lappi sanoo.
Lisää vastaavia artikkeleja
