Suomalainen start-up Lygg lähti lentoon alustatalouden periaatteella
Alustatalouden periaatteella toimiva, vuonna 2020 perustettu start up -yritys Lygg lentää jo useammalla reitillä. Yhtiön liiketoimintamalli perustuu siihen, että lyhyitä matkoja lentäviä, pieniä koneita saadaan kannattavasti liikenteeseen ja lentoreittejä alueille, missä perinteistä lentoliikennettä ei saada toimimaan kannattavasti. Lygg on ilmassa kuin Über maassa,
”Lygg on alusta ja liiketoimintamallimme on saman tyyppinen kuin Uber, mutta me liikutamme ihmisiä lentokoneilla. Lentojen suorat yhteydet ja aikataulutus luodaan alueen yritysten tarpeisiin. Haluamme tuottaa kilpailukykyä ja hyvinvointia alueille, joilla ei ole suoria lentoyhteyksiä”, kertoo Lyggin toinen perustaja ja toimitusjohtaja Roope Kekäläinen. Kekäläinen selventää, että toimintamalli on kuten charter-lentoyhtiöllä ja alusta kuin Uberillä.
Omasta kokemuksesta
Liiketoiminta käynnistettiin viime vuoden kesäkuussa. Lyggin toinen perustaja on entinen investointipankkiiri Jari-Jussi Viinikkala, joka innostui Kekäläisen ideasta.
”Olen itse kokenut lentämisen nurjat puolet. Taustani on rahoitusmaailmasta ja olen matkustanut työni puolesta paljon. Tuolloin opin arvostamaan hyvää palvelua todella paljon. Lyggin liikeidea perustuu pitkälti joustavaan palveluun”, sanoo Viinikkala.
Liikeideaa työstettiin pari vuotta ennen yrityksen palvelun lanseeraamista vuonna 2022.
”Lentoyhtiötä ei kannata lähteä perustamaan, sillä se vaatii suuria investointeja. Päätimme ottaa ilmailu parhaat palat ja rakentaa digitaalisen alustan yhdistämään matkustajat ja pienet lentokoneet, joilta puuttuu lentotunteja”, kertoo Viinikkala.
Alustalla on kaksi markkinapaikkaa: toinen on pienille lentoyhtiöille ja toinen asiakkaille. Yhtiö käyttää yhteysväleillään pääasiassa liikelentokoneita, jotka vuokrataan lentävine henkilökuntineen Suomesta ja Euroopasta.
Sitoutuminen laskee lipun hintaa
Lyggin lentoreitille tarvitaan 60 matkustajaa kuukaudessa, jotta voidaan luoda kaksi aikataulutettua reittiä viikossa.
”Kriittinen massa, millä voimme lentoreitin perustaa, on pieni ja lentohinnat ovat samoissa lukemissa kuin perinteisillä yhtiöillä. Asiakasyrityksemme sitoutuvat palveluumme ja me tuotamme palvelun”, kertoo Kekäläinen.
Esimerkiksi Tampereelta on puuttunut Tukholman yhteys pitkään. Talvella avattiin Helsinki-Örebro-Tallinna-Helsinki reitti.
”Näillä reiteillä on kriittinen massa yrityksiä, joiden matkustajat luovat peruspohjan ja kannattavuuden reitille. Kun pohja on rakennettu, lähdemme myymään lisää paikkoja reitille. Sitoutumalla yritys saa edullisemman hinnan, mutta reittiä voi käyttää myös silloin tällöin”, Kekäläinen sanoo.
Pienillä koneilla aloitetaan
Uusi reitti aloitetaan aina 8-paikkaisella koneella.
”Emme kuitenkaan ole riippuvaisia konetyypistä. Voimme kasvattaa koneen kokoa 33-paikkaiseksi. Aikataulut luodaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti; esimerkiksi Örebron reitti lentää päivittäin. Lisäksi käytämme bisnesterminaaleja, jotka ovat nopeampia ja helpompia matkustajille”, kertoo Kekäläinen.
Viinikkala jatkaa, että lentokoneita on hyvin saatavilla.
”Lentoyhtiöt kipuilevat juuri sen tosiasian kanssa, että pienemmällä kalustolla ei ole kysyntää riittävästi. Pienet koneet lentävät vähän tunteja verrattuna isoihin koneisiin. Haluamme tehdä liiketoiminnallisesta perspektiivistä toiminnasta kannattavaa myös lentoyhtiön näkökulmasta.”
Matkatoimistojen varattaviksi
Tällä hetkellä Lyggin lennot ovat varattavissa applikaatiosta. Kesään mennessä on tulossa myös nettipalvelu, lisäksi neuvottelut matkatoimistojen kanssa ovat käynnistyneet.
Puolitoista vuotta sitten Lyggissä aloittanut, pitkän uran liikematkustuksen parissa tehnyt globaali myyntijohtaja Katja Vainio kertoo, että suunnitelmissa on saada lennot matkatoimistojen varattavaksi tämän vuoden loppuun mennessä.
”Matkatoimistoilta toivomme tällä hetkellä ennen kaikkea avoimuutta uutta palvelua kohtaan ja rohkeutta lähteä tarjoamaan Lyggiä asiakkailleen”, Vainio sanoo.
Vainio jatkaa, että Lyggillä ollaan kiinnostuneita niistä reiteistä, mistä perinteiset lentoyhtiöt eivät ole.
”Emme siis kilpaile hubista hubiin lentävien yhtiöiden kanssa vaan ennemminkin haluamme tehdä yhteistyötä myös lentoyhtiöiden kanssa. Olemme avoimia kaikille yhteistyökumppaneille.”
Suunnitelmissa on tulevaisuudessa luoda myös weekender-lentoja vapaa-ajan matkustuksen tarpeisiin. ”Olemme saaneet paljonkin kentältä ideoita siitä, minkälaisille lennoille olisi vapaa-ajanmatkustuksen osalta tarvetta”, Vainio kertoo.
Rohkeasti kokeilemaan
Rohkeutta peräänkuulutetaan myös ostajayritysten osalta. Etenkin suurilta yrityksiltä lyggiläiset toivovat ennakkoluulotonta mukaan lähtemistä.
”Ostajat ovat kriittisen tärkeässä roolissa. Usein isoissa yrityksissä halutaan jäädä pohtimaan ja katselemaan, vaikka pitäisi lähteä kyytiin. Rohkeus lähteä kokeilemaan ensimmäisten joukossa on avainasemassa, jotta Lygg saadaan lentoon ympäri Suomea ja Eurooppaa”, Kekäläinen painottaa.
Tulevaisuutta Lyggissä on maalattu isolla pensselillä.
”Seuraavan kahden vuoden aikana laajenemme Eurooppaan ja sen jälkeen maailmalle. Viiden vuoden päästä olemme globaali toimija. Bisnes on globaalisti skaalautuva ja esimerkiksi Jenkeissä ja Aasiassa on meille erittäin potentiaalisia alueita”, sanoo Viinikkala.
Visiona lentoverkosto Euroopassa
Sähköisen lentämisen näkökulma kiinnosti Vainiota, kun hän hyppäsi Lyggin kyytiin puolitoista vuotta sitten. ”Haluan olla mukana viemässä matkailualaa siihen suuntaan, että jälkikasvu voi nauttia matkustamisesta samalla tavalla kuin itse olen voinut.”
Seuraava iso askel, jonka lentäminen ottaa ilmaston eteen, on hybridikalusto ja sen jälkeen sähköllä toimivat lentokoneet. ”Fakta on se, että sähköllä toimivat lentokoneet tulevat ensin pieniin koneisiin, sillä isojen koneiden osalta tulee ongelmaksi kantama. Meillä on visiona se, että muodostamme lentoverkoston, jonka avulla Euroopassa pääsee kolmessa tunnissa päästövapaasti liikkumaan kaupunkien välillä. Voit asua esimerkiksi Alpeilla ja käydä töissä Välimerellä”, päättää Viinikkala.
Miia Manner
Lisää vastaavia artikkeleja
