Suomen maailmanperintökohteet tunnetaan melko hyvin
Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys on saanut päätökseen kolmivuotisen kävijätutkimushankkeen sekä kehittänyt kulttuurimatkailupalveluita, julkaissut yhteiset verkkosivut ja uuden esitteen sekä luonut kestävän matkailun mittarit, kertoo Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen puheenjohtaja Hanna-Leena Salminen.
Suomessa on tällä hetkellä seitsemän Unescon maailmanperintökohdetta, joista kuusi on kulttuurikohteita ja yksi luontokohde. Maailmassa on yhteensä 1121 Unescon maailmanperintökohdetta.
Suomen maailmanperintökohteissa vierailee vuosittain noin 2 miljoonaa kävijää. Suomen maailmanperintökohteiden käyntimäärät 2018:
Suomenlinna 1 090 000
Vanha Rauma 500 000 (arvio)
Merenkurkun saaristo 351 000
Verlan puuhiomo ja pahvitehdas 40 000
Petäjäveden vanha kirkko 14 000
Sammallahdenmäki 10 000
Struven ketju (Oravivuoren piste) 4 000 (arvio)
Pääosin Museoviraston rahoittamassa Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen kävijätutkimushankkeessa selvitettiin ensimmäistä kertaa yhdenmukaisella menetelmällä kohteiden kävijäprofiilia, asiakastyytyväisyyttä ja suojelun vaikuttavuutta.
Kaikkien kohteiden kesken kotimaiset matkailijat muodostivat keskimäärin noin puolet (53 %) maailmanperintökävijöistä. Kotimaisten matkailijoiden osuus painottui etenkin Verlassa (81 %).
Ulkomaalaisia matkailijoita saapui eniten Saksasta, Iso-Britanniasta, Ranskasta, Yhdysvalloista ja Ruotsista. He suuntasivat Suomenlinnaan, Petäjäveden vanhaan kirkkoon ja Vanhaan Raumaan.
Jopa 80 % maailmanperintökävijöistä tiesi, että vierailtu kohde on nimetty Unescon maailmanperintöluetteloon. Hieman pienempi osa tutkimuksiin osallistuneista kävijöistä tiesi myös, miksi kohde on saanut maailmanperintökohdenimityksen.
Maailmanperintökävijät olivat tyytyväisiä kohteiden palveluiden laatuun ja määrään sekä erityisesti kohteiden siisteyteen ja turvallisuuteen. Kävijöiden korkeaan tyytyväisyyteen vaikutti se, että kohteen ainutlaatuisuus oli mahdollista kokea juuri oikealla tavalla. Esimerkiksi opastuspalvelut saivat kiitosta Petäjäveden vanhassa kirkossa ja Verlassa. Struven ketjun Oravivuoren kävijät olivat tyytyväisiä kohdeopasteisiin ja Merenkurkun saaristossa kävijät kehuivat luonnosta saatua kokemusta.
Kävijöiden jättämät kehitysehdotukset liittyivät Struven ketjun Oravivuoren pisteen, Merenkurkun saariston, Sammallahdenmäen ja Petäjäveden vanhan kirkon kohdalla lähinnä saavutettavuuden ja rakenteiden parantamiseen. Verlan, Vanhan Rauman ja Suomenlinnan kohdalla kehitysehdotukset kohdistuivat palvelutarjonnan kehittämiseen.
Tutkimushankkeen myötä kehitettiin muun muassa taksiyhteys Vanhan Rauman ja Sammallahdenmäen välille sekä Suomenlinnan Suupalat -ruokatapahtuma.
Koosteen tutkimustuloksista voit lukea tästä.
Maailmanperintöasiaa löytyy verkosta osoitteesta maailmanperinto.fi
Lähde: Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys
Lisää vastaavia artikkeleja
