Suomen matkailun 50-vuotisjuhlaseminaari
Suomen matkailua on edistetty 50 vuoden ajan. Visit Finland yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa järjesti juhlaseminaarin Helsinki Hilton Kalastajatorpalla torstaina 7.9. Seminaari keräsi salin täyteen matkailualan ammattilaisia.
Päivä alkoi työ- ja elinkeinoministeri Ville Rydmanin avauspuheenvuorolla. Rydman muistutti, että järjestäytynyt matkailutyö alkoi jo paljon aiemmin kuin 50 vuotta sitten. Vuonna 1887 perustettiin Suomen matkailijayhdistys ry, jonka nimi muutettiin Suomen matkailuliitoksi vuonna 1966. Vuosikymmenen lopulla Suomella oli ulkomailla matkailutoimistoja Tukholmassa, Hampurissa, Münchenissä, New Yorkissa, Pariisissa, Lontoossa ja Amsterdamissa.
Vuonna 1973 kauppa- ja teollisuusministeriö, matkailutoimisto sekä matkailutoimiston ohjaama matkailuneuvosto ulkomaantoimintoineen yhdistettiin matkailun edistämiskeskukseksi, eli MEKiksi.
”Huomionarvoista on, että vuodesta 2001 alkaen matkailusta alettiin puhua vientiteollisuutena, joka tuo hyvinvointia ja toimeentuloa eripuolille maata.”
Vuonna 2015 MEKin toiminnot siirtyivät osaksi Finprota ja uutta kokonaisuutta kutsuttiin Visit Finlandiksi, jonka tehtävä keskittyy Suomeen suuntautuvan matkailun edistämiseen. Vuodesta 2018 alkaen Visit Finland on toiminut Business Finlandin yksikkönä.
Rydman muistutti, että valtiovallan tehtävä ei ole keksiä menestysreseptejä, mutta se voi luoda puitteet ja mahdollistaa menestyksen. Hänen mukaansa yhdessä tekemällä saamme Suomesta entistä houkuttelevamman matkailumaan.
Business Finlandin pääjohtaja Nina Kopola puolestaan loi puheenvuorossaan katsetta matkailun tulevaisuuteen ja kasvun edellytyksiin. Hän muistutti matkailun merkittävyydestä koko maamme hyvinvoinnille. ”Matkailu työllisti vuonna 2022 yli 130 000 henkilöä sekä sen lisäksi suuren määrän vuokratyöläisiä ja tekijöitä rinnakkaistoimialoilla. Viime vuonna matkailutulossa jäätiin vielä vuoden 2019 matkailutuloista, mutta se nousi kuitenkin jo 13,5 miljardiin euroon.”
Kopola painotti, että tulevaisuudessa meidän tulee panostaa entistä enemmän kestävän matkailun eteen ja tehdä siitä Suomen myyntivaltti.
Paneelikeskustelussa valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Leena Mörttinen, Laboren johtaja Mika Maliranta sekä europarlamentaarikko Henna Virkkunen pohtivat onko taantuma nurkan takana vai ei. Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että lähitulevaisuuden näkymät eivät hyviltä näytä, mutta kun katsotaan kauemmaksi, niin tilanne ei näytäkään niin pahalta. Suuri kysymysmerkki on Kiina, joka on yksi Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista.
Keskustelussa todettiin, että Suomella on hyvät mahdollisuudet parantaa kilpailukykyä ilmastonmuutosta hidastavilla innovaatioilla. Se maksaa nyt, mutta pitkällä aikavälillä se on kannattavaa, ja välttämätöntä.
Eckerö Linen toimitusjohtaja Taru Keronen, Helsinkiin joulukuussa avattavan The Hotel Marian perustaja Samppa Lajunen ja NoHo Partnersin toimitusjohtaja Aku Vikström keskustelivat paneelissa talousnäkymistä matkailun näkökulmasta. Kesä on ollut suhteellisen hyvä, mutta haastavat talousnäkymät mietityttävät.
Aku Vikström muistutti, että ravintola-alan työntekijät edustavat noin puolta matkailualan työvoimasta. Kuluneena vuonna työntekijöiden saanti on ollut matkailualalla ongelmallista, ja panelistit korostivatkin, että työnteosta pitää tehdä niin houkuttelevaa että se kiinnostaa myös vanhempaa, ja eläkkeelle siirtyvää ikäluokkaa.
Samppa Lajunen toi esiin myös sen, että matkailupalveluiden tarjonnassa tulisi kiinnittää enemmän huomiota elämyksellisyyteen ja palveluun kuin hintaan. Hän huomautti myös, että Suomessa on vaikea löytää rahoittajia matkailuinnovaatioihin. Pankit ja rahoitusyhtiöt eivät näe matkailussa bisnestä.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion puheenvuoro Suomen maakuvatyön merkityksestä matkailun kansainvälistymisessä. Tavio korosti Suomella olevan myönteinen maakuva maailmalla, mutta tunnettuutemme on kuitenkin vielä heikko. Suomen Nato-jäsenyysprosessi ja maine maailman onnellisimpana kansana ovat kuitenkin lisänneet tunnettuuttamme merkittävästi.
Muutosjohtaja Yacine Samb toi esille miten tärkeää myös matkailualalla on tarjota työntekijöille yhdenvertaiset mahdollisuudet tehdä työtä. Mitä paremmin alan yritykset huomioivat monimuotoisuuden, sitä selkeämmin se myös näkyy Suomen maabrändissä ja alan yritysten tuloksessa.
Matkailupolitiikan ajankohtaisia kuulumisia kuultiin työ- ja elinkeinoministeriön johtavan asiantuntijan Sanna Kyyrän puheenvuorossa. Kyyrä palautti seminaariyleisön mieleen Suomen matkailustrategian määrälliset tavoitteet. Matkailustrategian keskeisimmän mittarin, matkailukysynnän, kasvu on ollut positiivista koronavuosien jälkeen.
Visit Finlandin johtaja Kristiina Hietasaari kertoi, että jo 1950-luvulta alkanut matkailun kasvu pysähtyi dramaattisesti koronakriisiin, joka pudotti matkailukysynnän 30 vuoden takaisiin lukemiin. Elpyminen tästä on kuitenkin ollut hämmästyttävän nopeaa. Tämä jos mikä kertoo, että Suomeen on kertynyt paljon hyvää osaamista. Hietasaaren mukaan Suomi erottuu maailmalla siitä, että osaamme puhaltaa yhteen hiileen. Hietasaari esitteli myös Visit Finlandin uuden organisaation, jonka pohjalta on helppo jatkaa matkailun edistämistyötä myös tulevaisuudessa.
Seminaaripäivän päätteeksi lavalle nousi kuusi matkailun konkaria, jotka ovat omalla panoksellaan olleet kehittämässä suomalaista matkailun edistämistyötä sen nykyiseen kukoistukseen kuluneiden vuosikymmenten aikana. Matkailun edistämistyön menneisyyttä olivat muistelemassa Matti Linnoila, Pekka Mäkinen, Jyrki Oksanen, Liisa Renfors, Riitta Tammisto ja Paavo Virkkunen.
Päivän juonsi ja moderoi loistavalla ammattitaidolla Jussi-Pekka Rantanen.
Seminaaripäivä huipentui gaalaillalliseen Kalastajatorpalla.
Kuvat: Visit Finland/Henri Juvonen
Lisää vastaavia artikkeleja
