Suomen suurin: Helsingin matkailuseminaari

Jo viidennen kerran järjestetystä Helsingin matkailuseminaarista on tullut Suomen suurin matkailualan seminaari. Eilen Helsingin Tennispalatsissa oli läsnä kolmisensataa kuulijaa ja saman verran verkossa. Kuutisensataa kuulijaa sai taas roppakaupalla vinkkejä omaan työhönsä.

Seminaaripäivän avasi Helsingin kaupungin pormestari Juhana Vartiainen, joka korosti matkailun merkitystä Helsingin kaupungille. Hän iloitsi, että Helsingin matkailu on taas myönteisellä uralla; huhtikuussa hotellien käyttöaste oli jo 50 prosentin paremmalla puolella.
Vartiainen muistutti, että tulevaisuuskin näyttää ihan hyvältä. ”Vaikka Euroopan ikärakenne valitettavasti vanhenee, tuo se tullessaan myös seniorimatkailijat, jotka ovat matkailusektorille valtava mahdollisuus. Se on suuri ryhmä, jolla on aikaa, rahaa ja terveyttä.”
Vartiainen totesi, että Helsingin kunnianhimoinen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, ja se luo raamit myös matkailulle. ”Mutta matkailu ja kestävyys eivät taistele keskenään”, hän painotti. ”Helsingin kaupunki antaa toimijoille hyvät lähtökohdat tarjota matkailupalveluja kestävästi.”

 

Nina Vesterinen.

Helsingin kaupungin matkailupäällikkö Nina Vesterinen iloitsi omassa puheenvuorossaan, että usko Euroopan matkailuun on kaikesta huolimatta hyvällä tolalla. Vesterisen mukaan Helsinkiin on tulossa vilkas tapahtumakesä ja risteilyaluksiakin pysähtyy Helsingissä, vaikka ne eivät jatkakaan täältä normaaliin tapaan Pietariin. Vaikka risteilyvierailuita on vähemmän kuin normaalisti, niin yöpymisiä Helsingissä on jopa 27, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Helsinkiin avataan myös kiivaaseen tahtiin uusia hotelleja ja ravintoloita, mikä on myös hieno asia.
Helsinki helpit palaavat myös katukuvaan. Rautatieaseman matkailuneuvonta suljetaan ensi viikolla ja uutta toimitilaa etsitään kiireesti.
Tiedolla johtamisen kehittämiskokonaisuus –projekti etenee ja Vesterinen kannusti kakkia toimijoita osallistumaan sen eri tapahtumiin ja tilaisuuksiin.
Vartiainen kertoi myös seminaaripäivänä julkaistusta Helsingin matkailun ja tapahtumien toimintaohjeista seuraaville vuosille. Sen tavoitteena on luoda yhteiset ohjeet kestävän matkailun kasvattamiseksi.
Vartiainen nosti esille myös ”yhden luukun” –periaatteen, eli yksi paikka, mistä erilaisia lupia toimintoihin voi hakea.

Aamupäivän aikana käytiin keskusteluja kestävästä matkailusta ja Helsingin vetovoimaisuudesta.
Helsingin matkailun neuvoa-antavan työryhmän puheenjohtaja, Suomen Messujen toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen kertoi työryhmän toiminnasta.

Finnairin Mikko Turtiainen kertoi lentoliikenteen tilasta ja Finnairin kesän reittikartasta. Finnair lentää tänä kesänä 70 kohteeseen Euroopassa. Nyt Finnairilla on noin 300 lentoa päivässä, mikä laahaa vielä jonkin verran perässä ennen pandemian aikaista kesää, jolloin lentoja oli hieman alle 400. Suunta on kuitenkin oikea.

Lapland Safaris operatiivinen johtaja Rami Korhonen kertoi miten yhtiö on noussut menestykseen tarinallistamalla matkustajille tarjottavia palveluita. Hänen mukaansa yrityksen liiketoiminnasta 98 % tapahtuu talvikaudella ja asiakkaista noin 95 % on ulkomaalaisia.
”Kaikista tärkeintä on tarina. Asiakas haluaa aina kuulla tarinan, mutta on myös erittäin tärkeätä, että hän osallistuu tarinan tekemiseen. On se sitten pilkkimistä, kuksan tekoa tai sienestämistä.”

Ohjelmapalveluiden merkityksestä keskustelivat Natura Vivan Ilkka Lariola, CityCopterin Joonas Nurmi ja Helsinki-opas Helena Henriksson.

Iltapäivän ohjelman aloitti Antti Merilehto, joka kertoi mielenkiintoisin ja arkisin esimerkein miten datan ja tekoälyn avulla voi ymmärtää asiakasta paremmin ja tarjota asiakkaalle vielä vähän extraa. Miten lukea asiakkaan tunneälyä ja reagoida siihen?
Dataa hyväksikäyttäen ymmärretään asiakasta paremmin ja osataan tarjota jotain, mitä asiakas ei ehkä itse ymmärtänyt kysyä.

Tilaisuuden juontaja Jukka Punamäki muistutti Antin hienon esityksen jälkeen, että Helsingillä on paljon dataa, jota palvelutuottajien kannattaa hyödyntää.

Seuraavaksi seminaarissa puhuttiin työn ja vapaa-ajan matkan yhdistämisestä, eli bleisure-matkasta. Helsinki Partnersin Leila Lassilan mukaan noin 90 % Helsinkiin kongresseille tulevista osallistujista saapuu kaupunkiin ensimmäistä kertaa. Tämä on otollinen kohderyhmä, jolle kannattaa tarjota mahdollisuutta viettää Helsingissä pari-kolme lisävuorokautta.

Lassila myös muistutti, että bleisure-matka on myös ekologinen tapa tutustua kohteeseen. Sen sijaan, että palaisi myöhemmin Suomeen ja lentäisi tänne kahteen eri otteeseen, jatkamalla työmatkaa parilla lomapäivällä, lentää ainoastaan kerran.

TTE-The Travel Experiencen Merja Hart antoi useita esimerkkejä mitä lisäpalveluita kongressimatkustajille voi tarjota. Hän myös muistutti, että kongressin jälkeen Suomeen voi jäädä muutamaksi päiväksi etätöihin, jolloin iltaisin ehtii tutustumaan lähialueeseen.

Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta kertoi omakohtaisia kokemuksia niin kongressikävijän kuin –järjestäjän näkökulmasta.

Bordeaux Tourism & Conventionin Olivier Occelli kertoi Bordeauxin tiestä European Capital of Smart Tourism 2022 –voittajaksi ja siitä miten kaupunki on hyödyntänyt titteliä.

Päivän päätteeksi Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe esitti kysymyksen: Voiko Historiaan rakastua.

Aluksi Kolbe kehotti kaikkia tutustumaan hiljattain aukaistuun Helsingin historiaa esittelevään sivustoon:  https://historia.hel.fi/fi

Kolbe muistutti, että kaupunkihistoriaa ei tule unohtaa kaupungin markkinoinnissa. ”Se on valtava voimavara monelle kaupungille. Historialla on identiteettiä vahvistava merkitys. Kaupungeilla, jotka tuovat esiin historiaa, on vahva ymmärrys omasta arvopohjastaan.”
Kolbe mukaan Helsinkiin saapuva matkailija on eittämättä kiinnostunut kaupunkikulttuurista, ja Helsingillä on historiasta monta tarinaa ammennettavana. Helsinki on ollut kuninkaallinen, keisarillinen ja tasavaltainen kaupunki. Helsinki on aina ollut monikielinen ja monikulttuurinen. Helsinki on monenlaisten sosiaalisten yhteisöjen summa: sivistyneistön, työväestön vai juoppojen kaupunki. Helsinki on myös työväenliikkeen pääkaupunki.
Kolbe muistutti, että Helsingin ja Suomen asema idän ja lännen välissä jaksaa aina kiinnostaa maailmalla. Etenkin nyt asia on ajankohtaisempi kuin koskaan. Hän muistutti ajasta, jolloin Helsinki oli venäläisten kaupunki. Se on fakta, joka kiehtoo monia.
Kolbe muistutti vielä merestä, joka on suuri osa Helsinkiä – ja muutakin kuin Suomenlinna. Meri on ollut läsnä monissa asioissa ja meri on myös avannut yhteyden Helsingistä ulkomaailmaan.
Loppusanoikseen Kolbe tiivisti: ”Me tarvitsemme menneisyyttä, jotta osaamme selittää mitä tänään tapahtuu.”

 

Tallenne päivän seminaarista on katsottavissa täältä.

 

Leena Aalto

 

 

Jaa artikkeli:

Haluatko kirjautua ulos?
X