Suomi on Pohjoismaiden johtava kongressimaa
Heinäkuussa julkistetun raportin* mukaan Suomi on Pohjoismaiden suosituin kongressimaa: Suomi sijoittuu kansainvälisessä tilastossa sijalle 12.
Tilaston kärjessä ovat Singapore, Belgia ja Etelä-Korea. Myös Helsinki päihitti vertailussa kaikki pohjoiset naapurinsa sijoittumalla kaupunkien vertailussa sijalle 12.
Union of International Associations (UIA) julkisti heinäkuun alussa raportin, johon on koottu vuoden 2019 kansainväliset järjestökongressit maailmalla. Kongressikaupunkien vertailussa sijalle 12 sijoittunut Helsinki päihitti tiukassa kilpailussa Tukholman sijalla 16, Kööpenhaminan sijalla 19 ja Oslon sijalla 21.
”Suomi on jo pitkään sijoittunut 20 suosituimman kongressimaan joukkoon. Monilla tieteen aloilla tehtävä huippututkimus ja maine toimivana ja luotettavana kongressijärjestäjänä ovat nostaneet Suomen kongressikohteiden kärkikastiin”, Business Finlandin Finland Convention Bureau -yksikön johtaja Ines Antti-Poika kertoo.
Maavertailussa Suomi on maailman 12. ja Euroopan 7. suosituin kongressimaa kongressien määrässä mitattuna.
Suomen lisäksi kahdenkymmenen suosituimman maan joukkoon sijoittuvat Pohjoismaista myös Norja, joka sijoittuu tilastossa sijalle 18 ja Ruotsi sijalla 19. Tanskan sijoitus on 22:s. UIA:n tekemässä maailmanlaajuisessa vertailussa oli viime vuonna mukana yhteensä 161 maata ja 1251 kaupunkia.
Kuten aiempinakin vuosina, Singapore pitää kongressimaiden kärkisijaa ennen Belgiaa ja Etelä-Koreaa. Vuosien 2000-2019 yhteenlasketussa tilastossa Suomi on maailman 18. suosituin kongressimaa.
Ennätysvuosi 2019 säilyy pitkään merkkipaaluna
UIA:n kokoaman tilaston mukaan vuonna 2019 järjestettiin yhteensä 12 472 kansainvälisten järjestöjen kokousta eri puolilla maailmaa; tilastossa ei ole mukana yrityskokouksia tai muita yritystapahtumia. Kansainvälisistä kongresseista hieman alle puolet järjestetään Euroopassa; Aasian osuus on ollut viime vuosina kasvussa. Suomen osuus kaikista maailman kongresseista on 2,4 %. UIA on julkaissut tilastoja kongressimaista ja -kaupungeista vuodesta 1960 lähtien.
”Vuosi 2019 tulee varmasti pitkään säilymään merkkipaaluna: viime vuosi oli Suomessa ennätyksellinen niin kongressien kuin osallistujienkin määrällä mitattuna. Kongressien taloudellinen vaikutus on merkittävä suomalaiselle kokous- ja matkailualan elinkeinolle, ja koronaviruksen aiheuttamat menetykset ovat erittäin suuret”, Antti-Poika jatkaa.
Kongressien määrä on pysynyt suhteellisen tasaisena koko 2000-luvun ajan. Tämän vuoden tapahtumia on joko siirretty eteenpäin tai toteutettu virtuaalisena. Kongressialan ennustetaan elpyvän vuoden 2019 tasolle aikaisintaan vuonna 2023.
Tuleville vuosille on jo olemassa lukuisia Suomeen vahvistettuja kongresseja, mikä antaa osaltaan uskoa alan tulevaisuuteen. Helsinkiin on vahvistettu mm. useita suuria lääketieteen alan kongresseja, kuten European Stroke Organisation Conference ESOC 2021 (4 500 osallistujaa) ja World Congress of the European Association for Palliative Care EAPC (3 000 osallistujaa), myös muihin yliopistokaupunkeihin on vahvistunut useita eri alojen kongresseja.
*UIA.org / 61st International Meetings Statistics Report, July 2020
Lähde: Business Finland
Kuva: Julia Kivelä
Lisää vastaavia artikkeleja
