Etusivu / Yleinen / Suurten tunteiden Urhe...

Olympiastadionin siipirakennuksessa sijaitseva Urheilumuseo avattiin yleisölle 5.10.2020 lähes viiden vuoden tauon jälkeen kokonaan uudistuneena.

Kekseliään näyttelyn ytimessä ovat tunteet ja urheilun monet merkitykset suomalaisille 1800-luvun lopulta tähän päivään. Esineet ja runsaat audiovisuaaliset uudistukset johdattelevat kävijän niin urheilun juhlahetkien kuin pettymystenkin äärelle.

Museon pysyvän näyttelyn hinnaksi tuli noin 850 000 euroa. Rahakirstun ovat avanneet opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Suomen Urheilumuseosäätiö. Näyttely koostuu viidestä teemasta: pukuhuoneet, Helsingin Olympialaiset, sankaruus, talviurheilu sekä elämysurheilu ja sähköinen e-urheilu. Tarkoitus on, että näyttely elää ja muuntuu ajan mukana, varastossa odottaa 35 000 esinettä. Uusia lahjoituksia ovat tehneet mm. Teemu Pukki, Kimi Räikkönen ja Lauri Markkanen.

 

Museo on toiminut lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 1943 asti. Stadionin perusparannuksen myötä näyttelytilat uudistuivat täysin, ja ne ovat saaneet aiempaa suuremmat tilat, joten käsikirjoitettavaa ja suunniteltavaa oli paljon. Näyttelyä valmisteltiinkin koko henkilökunnan voimin.

Näyttelyn pääroolissa ovat suuret tunteet. Urheilun herättämiin tunteisiin voi kurkistaa vaikkapa pukuhuoneeksi rakennetun näyttelyosion yllätyksellisissä pukukaapeissa, joista löytyy niin tuskaa ja pettymystä kuin voitonriemuakin. Lisäksi kävijä voi fiilistellä pukuhuonetunnelmaa pukemalla päällensä pelipaidan, ja uskaliaimmat voivat myös kokeilla pukuhuoneen suihkua.
Uudistetun Urheilumuseon keskeisimpiä teemoja on luonnollisesti Helsingin olympialaiset 1952. Merkittävimmästä Suomessa koskaan järjestetystä urheilutapahtumasta kertovan tarinan tähtiä ovat kisojen soihtuviestiä kuljettaneet suomalaiset, olympiatulen stadionilla sytyttänyt Paavo Nurmi ja tornin tulen sytyttänyt Hannes Kolehmainen. Kisojen huippuhetket kävijä voi kokea olympiakisojen henkeen toteutetussa videoteatterissa stadionin penkeillä istuen.

 

Uudet ja vanhat sankarit vetoavat tunteisiin

Monet suomalaiset urheilusankarit suurjuoksijoista mestarikeihäänheittäjiin ja Mika Häkkisestä jääkiekkoleijoniin tulevat näyttelyssä tutuiksi. Yksittäisten urheilijoiden lisäksi näyttelyssä käsitellään urheilusankaruuden olemusta: se ei synny pelkästään voitoista, vaan unohtumaton urheiluteko vaatii syntyäkseen usein myös draamaa. Sitä tarjoileekin tilaa hallitseva 12-metrinen videotaiteilija Janne Aholan toteuttama videoteos, joka yhdistelee liikkuvaa kuvaa ja animointeja.

Suomalaisille niin tärkeä talviurheilu on saanut kokonaan oman osastonsa, joka vie kävijän lumella ja jäällä harrastettavien urheilulajien pariin. Näyttelyosaston valaistus ja äänimaailma luovat illuusion talvesta. Talviurheilun maailmaan voi eläytyä istahtamalla Suomen ensimmäiseen tuolihissiin. Osaston tähtiurheilija on itseoikeutetusti Matti Nykänen, ja esillä ovat Nykäsen mitalikokoelma ja hyppyvarusteita. Suomalaisen talviurheilun monipuolisuudesta kertoo suurkuvanäytöllä pyörivä vauhdikas videokooste. Katse suunnataan myös talvilajien tulevaisuuteen: kuinka niiden käy ilmastonmuutoksen myötä?

Näyttely peilaa myös tulevaa 

Näyttely ottaa kantaa myös urheilun nykyilmiöihin. Perinteisten lajien lisäksi esitellään myös oudompia urheilumuotoja, joissa kamppaillaan luonnon muovaamissa ympäristöissä ja suorituspaikoilla, joita ei ole rakennettu urheilua varten. Elämyksellinen lajikirjo kattaa maailman korkeimpien vuorien huiputtamisen, lentokoneesta pudottautumisen sekä koskien ja kaiteiden kesyttämisen. Ensimmäistä kertaa urheilun määritelmä on venytetty kattamaan myös digitaalisessa maailmassa tapahtuvan elektronisen urheilun.
Entiseen kirjastosaliin on saneerattu tilat vaihtuville näyttelyille. Ensimmäisen vaihtuvan näyttelyn aihe on Olympiastadion, ja se avautuu samaan aikaan pysyvän näyttelyn kanssa. Näyttelyssä keskeisessä osassa ovat muistot ja yksittäisten ihmisten tarinat sekä stadion monipuolisena tekemisen ja kokemisen paikkana.
Urheilumuseon palvelut jatkavat tuttuun tapaan siipirakennuksessa. Kirjasto ja tutkijapalvelu palvelevat jatkossa pohjakerroksen entisissä arkistomakasiineissa.

 

Teppo Viiperi

Jaa artikkeli: