TEMin matkailun vuosiseminaarissa etsittiin ratkaisuja matkailualan osaamiseen

Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti keskiviikkona matkailuseminaarin, jossa keskusteltiin muun muassa aiheesta; Mistä tekijöitä matkailualalle?

Tilaisuuden aluksi elinkeinoministeri Mika Lintilä totesi videotervehdyksessään, että nyt kun hallitus on sitoutunut avaamaan yhteiskuntaa, hän toivoo, että matkailijat rohkaistuvat taas matkustamaan erityisesti rajat ylittävässä matkailussa. Lintilä kertoi itse kantavansa erityistä huolta maahantulorajoitusten jatkamisesta.

Kuukausi sitten julkaistiin Suomen matkailun talous- ja työllisyysvaikutuksia kuvaavia lukuja vuodelta 2019. Ennen pandemiaan Suomen matkailuteollisuus kasvoi ja kansainvälistyi nopeasti. Vuosina 2017-2019 matkailukysyntä kasvoi noin 4 prosentin vuosivauhtia. Sitten näyttävä matkailukehitys vaipui synkkään epätoivoon.
Arvion mukaan vuonna 2020 suomalaiset ja ulkomaiset matkailijat käyttivät Suomessa rahaa 7 miljardia euroa vähemmän kuin vuonna 2019.

Lintilä kertoi, että TEM on kuukausi sitten asettanut matkailufoorumin, jonka tavoitteena on lisätä julkisten toimijoiden ja matkailualan edustajien vuoropuhelua ja yhteistyötä.

Yhteisenä tavoitteenamme on Lintilän mukaan nostaa kestävä matkailu kilpailuvaltiksemme. Hän muistutti, että se ei ole vain Suomen teema, vaan kestävä matkailun on keskeisessä asemassa myös muissa Pohjoismaissa ja EU:ssa. Suomen puheenjohtajuuskaudella pohjoismaisessa matkailutyöryhmässä laadittiin aloite pohjoismaisen matkailuyhteistyön tiivistämiseksi. Aloite sisältää projekteja, joihin on varattu 2,7 miljoonaa euroa vuosille 2021-24. Aloite sisältää toimenpiteitä esimerkiksi matkailun kestävyyden mittaamisen kehittämiseen.

Lintilä kertoi myös, että kustannustuki 5:n valmistelut ovat jo käynnissä.

 

TEMin johtava asiantuntija Sanna Kyyrä kertoi matkailupolitiikan ajankohtaisista asioista.

Reilu kuukausi sitten perustetun matkailufoorumin tehtävänä on

  • toimia neuvoa-antavana asiantuntijaelimenä laajasti matkailun kehittämiseen liittyvissä strategisissa kokonaisuuksissa sekä antaa ehdotuksia valtioneuvostolle ja ministeriölle
  • keskustella matkailupolitiikan ja lainsäädännön kehittämisen kysymyksistä sekä yhteensovittaa eri hallinnonalojen toimia matkailun kehittämiseksi
  • edistää Suomen matkailustrategian 2019-2028 toimeenpanoa sekä seurata sen toteutusta
  • seurata ja arvioida matkailun toimintaympäristön ja ilmiöiden kehittymistä kansallisesti ja globaalisti
  • seurata ja ennakoida matkailun kehitystä ja toimenpiteiden vaikutusta
  • toimia yhteistyöfoorumina eri toimijoiden välillä

 

Matkailufoorumin puheenjohtaja toimii Mika Lintilä ja jäseninä ovat valtionhallinto, aluetoimijat, yritykset, matkailun alueorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot sekä edunvalvontaorganisaatiot.

Matkailufoorumin ensimmäinen kokous järjestettiin viime viikolla.

Kyyrä kertoi myös muista matkailun työryhmistä ja niissä tehtävistä matkailun kehittämistoimenpiteistä sekä hankkeista, kuten alueelliset kehittämishankkeet ja alueiden väliset verkostoyhteistyöhankkeet.

Suomen kestävän matkailu kasvuohjelmaan sisältyy muun muassa matkailualan 5 miljoonan euron TKI-tukirahoitusohjelma ja Visit Finlandin 15 miljoonan euron rahoitus muun muassa digitaalisen hiilijalanjälkilaskurin ja Visit Finland DataHubin kehittämiseen, matkailijatutkimukseen ja osaamisen kasvattamiseen.

 

Päivän ensimmäisessä paneelikeskustelussa moderaattorina toimi MaRan koulutuspolitiikan asiantuntija Minna Halmetoja. Keskustelun aiheena oli; Mistä töitä matkailualalle?

Halmetoja totesi, että vuonna 2019 matkailu työllisti noin 154 000 henkeä, joista noin puolet työllistyi ravitsemistoiminnan piirissä. Henkilöliikenne työllisti noin 30 % ja matkatoimistot, matkanjärjestäjät ja hotellit noin 10 % kukin.

Paneelissa käytiin hyvää keskustelua siitä, miten alalle saadaan innostuneita tekijöitä. Wild Nordic Finlandin toimitusjohtaja Sami Päivike toi esille muun muassa sen, että työkulttuuri on muuttunut. Monet eivät halua vakituista työpaikkaa, vaan halutaan tehdä muutama kuukausi töitä ja pitää sitten pidempiä vapaita. Hän totesi myös, että he saavat paljon työhakemuksia ulkomailta, mutta ei juurikaan kotimaasta. ”Haaste on saada kotimaisia tekijöitä. Kun saamme kotimaisia tekijöitä vaikkapa suoraan oppilaitoksesta, niin he kertovat meille, että he haluavat tehdä uraa. Jonkin aikaa jotain perusduunia, mutta sitten pitäisi päästä päälliköksi ja johtajaksi. Me tarvitsemme nimenomaan hands on –ihmisiä. Eli siivoojia, kuljettajia, mekaanikkoja, eli ihan perusduunin tekijöitä. Tarvitsemme talvella tonttuja, ei päälliköitä”, totesi Wild Nordic Finlandin Sami Päivike.

Eezyn Head of Service Staffing, Olli Tuominen, totesi saman asian; ”Nyt on puute henkilöistä, jotka pystyvät tekemään vähemmän koulutusta vaativia tehtäviä. Vielä joku aika sitten löydettiin erilaisiin apulaistehtäviin hyvin työntekijöitä. Nyt niitä ei löydy.”

Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston johtaja Tiina Korhonen totesi, että nyt etenkin ravitsemusalalla työvoiman kysyntä on todella suurta.

Panelistien arvion mukaan matkailuteollisuuteen tarvitaan lähivuosina 40 000 osaajaan. Se vaatii panelistien mukaan työnperäistä maahanmuuttoa.

Panelistit keskustelivat myös paljon koulutuksesta. Olli Tuominen muun muassa esitti ajatuksen, että koulutusaikoja lyhennettäisiin. ”Miksi tarjoilijakoulutus kestää kaksi vuotta. Saman verran kuin lentäjien koulutus. Eikö tarjoilijakoulutus voisi kestää puoli vuotta ja kokkien vaikkapa vuosi, ja niihin sisältyisi jo harjoittelu. Nyt monet koulutuksen kestävät aivan liian pitkään.”

Opetushallituksen Sari Stalder kuitenkin muistutti, että oppilaat voivat kustomoida omia opiskelujaksojaan ja tehdä esimerkiksi oppisopimusjaksoja. Niitä hänen mukaansa voisi lisätä tuntuvastikin nykyisestä.

 

Aamupäivän toisessa paneelikeskustelussa etsittiin ratkaisuja matkailutoimialan TKI (tutkimus, kehittämis ja innovaatio)-osaamisen kasvattamiseen ja innovaatiotoiminnan vauhdittamiseen.
Paneelissa keskusteltiin paljon muun muassa hankkeiden ja rahojen jakautumisen koordinoinnista. Todettiin myös, että yhteistyötä alueiden kesken tarvitaan lisää samoin kuin eri toimialojen keskeistä vuoropuhelua.
Pitkäjänteistä kehittämistyötä tarvitaan edelleen, ettei käy niin, että kun hanke loppuu, niin kehittäminen loppuu.

 

 

Jaa artikkeli:

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Haluatko kirjautua ulos?
X