Hyppää sisältöön
· Leena

Väli- ja Etelä-Amerikan muinaiset kulttuurit Kansallismuseossa

Kansallismuseossa avautuu 18.10. näyttely, jossa on esillä liki 200 prekolumbiaanista esinettä 4000 vuoden ajanjaksolta, n. 2500 eaa.–1500 jaa. Joukossa on sapoteekkien uurnia, asteekkien veistoksia, mayojen keramiikkaa, Perun Nazca-alueen maljakoita ja tekstiilejä sekä Andien Moche-kulttuurin kultaisia esineitä.

Italialaisen paleontologin, tutkijan ja poliitikon Giancarlo Ligabuen (1931–2015) perustama, ja hänen poikansa Inti Ligabuen johtama säätiö on kerännyt monipuolisen arkeologisen kokoelman Latinalaisen Amerikan kulttuureista.

Hautausnaamio. Lambayeque-kulttuuri, Peru 1200 jaa. Kullattu kupari. Kuva: Fondazione Giancarlo Ligabue.

Viidenkymmenen vuoden ajan karttunut kokoelma on yksi tärkeimmistä esikolumbiaanisista kokoelmista Italiassa, ja Helsingin näyttelyn myötä yleisöllä on ensimmäistä kertaa mahdollisuus tutustua siihen Italian ulkopuolella.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Lautanen, jossa kuvattuna neljä Pawahtun-jumalaa istuvan nuoren ylimyksen ympärillä. Mayakulttuuri, Guatemala. Klassisen kauden myöhäisvaihe 600-800 jaa. Kuva: Fondazione Giancarlo Ligabue.

1400-luvun lopulla Eurooppaa ravisteli merkittävä löytö: “Intia”, kokonainen uusi maailma, jonne genovalaissyntyinen tutkimusmatkailija Kristoffer Kolumbus saapui vuonna 1492. Kolumbus uskoi kuolemaansa asti löytäneensä merireitin Intiaan eikä tiennyt kohdanneensa uutta mannerta.

Laamanhahmoinen pienoisveistos. Inkakulttuuri, Peru 1300–1400 jaa. Hopean ja kuparin seos. Kuva: Fondazione Giancarlo Ligabue.

Uuden mantereen löytyminen mullisti eurooppalaisten maailmankuvaa monin tavoin. ”Uusi maailma” on kuitenkin käsitteenä Eurooppa-keskeinen, sillä korkeakulttuurit olivat kukoistaneet Amerikan mantereella jo tuhansia vuosia ennen väkivaltaista kohtaamistaan eurooppalaisten kanssa. Koillis-Aasiasta Beringin salmen kautta saapuneet ihmiset olivat asuttaneet maanosan jo 15 000 vuotta sitten, tai jopa aiemmin.

Koodeksityylinen sylinterinmuotoinen juoma-astia, jossa kuvattuna manala-aiheinen teema.Mayakulttuuri, Peténin departementin pohjoisosa (Guatemala) tai Campechen osavaltion eteläosa (Meksiko). Klassisen kauden myöhäisvaihe, 600–800 jaa. Kuva: Fondazione Giancarlo Ligabue.

Uudesta maailmasta tuotiin Eurooppaan ensin muutamia kultaesineitä, hedelmäpuita ja tupakkaa – sekä myös alkuperäisväestön edustajia eurooppalaisten hämmästeltäväksi. Brysselissä taidemaalari Albrecht Dürer oli yksi ensimmäisistä eurooppalaisista, joka näki asteekki-hallitsija Montezuman löytöretkeilijä Hernán Cortésille lahjoittamia kultaesineitä. Dürer kirjoitti vuonna 1520: “Jotkut esineet osoittavat ainutlaatuista taidokkuutta; olen hämmästynyt näiden kaukana olevien asukkaiden omalaatuisuudesta ja kekseliäisyydestä.”

Monivärinen kolmijalkainen lautanen, koristeaiheena tanssiva hahmo. Mayakulttuuri, Peténin departementin koillisosa, Guatemala. Klassisen kauden myöhäisvaiheen alku, n. 600 jaa. Keramiikka. Kuva: Fondazione Giancarlo Ligabue.

Kansallismuseo järjestää näyttelyn yhteistyössä StArt s.r.l:n ja Fondazione Giancarlo Ligabuen kanssa. Näyttelyn kuraattorit ovat Dr. André Delpuech ja Dr. Jacques Blazy.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Ihmishahmoinen pienoisveistos. Mezcalan kulttuuri, Guerreron osavaltio, Meksiko. Esiklassisen kauden myöhäisvaihe, 300–100 eaa. Dioriitti. Kuva: Fondazione Giancarlo Ligabue.

Yleisöluentosarja
Kiehtovia kurkistuksia näyttelyn maailmaan, aiheina mm. suklaan historia, muinaisten korkeakulttuureiden salat ja löytöretkien aloittama globaalin maailman synty 500 vuotta sitten.

Luennot kuukauden viimeisenä keskiviikkona klo 18, museon pääsylipun hinnalla. Puhujina Latinalaisen Amerikan tutkimuksen huippuasiantuntijat, dosentit Harri Kettunen ja Antti Korpisaari.

30.10. Löytöretkistä globalisaatioon
Kettunen ja Korpisaari

27.11. Suklaata ja perunaa
Kettunen

29.1. Arkeologit vuorilla ja viidakossa

Kettunen ja Korpisaari

26.2. Imperiumit ilman rahaa ja rautaa

Kettunen ja Korpisaari

Seminaari: Pieni kieli, suuri maailma
31.10. Klo 15-18
Maailman uhanalaisista kielistä keskustelemassa mm. ma. professori Janne Saarikivi ja tutkija Olga Karlova, puhetta moderoi kulttuuritoimittaja Kirsikka Moring. Seminaarin avaa kulttuuriasiainneuvos Maija Lummepuro. YK on omistanut vuoden 2019 alkuperäiskansojen kielten teemavuodeksi. Tapahtuma toteutetaan yhteistyössä M.A. Castrénin seuran kanssa. Kansallismuseon auditorio, ilmainen sisäänpääsy.

Yleisötapahtuma: Dia de Muertos – Kuolleiden päivä 2.11.
Kuolleiden päivä on elämäniloinen jälleennäkemisen juhla, ja sitä juhlitaan etenkin Meksikossa, tänä päivänä juhlinta on levinnyt ympäri maailmaa. Kuolleiden päivänä kunnioitetaan ja muistetaan menehtyneitä läheisiä ja heidän sielunsa toivotetaan tervetulleiksi elävien joukkoon juhlimaan ja nauttimaan. Kuolleiden päivän juhlintaan liittyy vainajalle pystytetty muistopöytä, jota koristellaan kukilla, kynttilöillä, ruoalla ja vainajan lempiesineillä.

Makuja maailmasta, jota ei ollut! Kansallismuseon ravintolassa 10.11. alkaen
Koe makuja maailmasta, jota ei ollut! Keski- ja Etelä-Amerikan maiden parhaat kokit ja Kansallismuseon ravintola kutsuvat sinut ainutlaatuiseen brunssisarjaamme. Jokainen vieraskokki kuratoi eksklusiivisen, kulttuurinsa perinteistä ammentavan menun.

Sarja alkaa isänpäivänä, sunnuntaina 10.11.2019, ja toistuu näyttelykauden aikana.

Lähde: Kansallismuseo

Leena