Varustamoiden synkkä vuosi, rahti pelasti mitä pelastettavissa oli

Laivayhtiöiden viime vuosi oli matkustajaliikenteen puolella lohduton. Huoltovarmuuskeskuksen ja Traficomin velvoittama liikennöinti on pitänyt alukset merellä ja hallituksen myöntämä 25 miljoonan euron tuki on auttanut varustamoita pahimman yli. Rajoitusten vuoksi matkustajaliikenne loppui, alkoi ja loppui taas. Keskikesällä oli parin kuukauden suvantovaihe ennen uusia rajoituksia. Liiketoiminnan edellytykset ovat olleet haastavia. Rahti on pelastanut mitä pelastettavissa on.

Vuonna 2020 Helsingin Sataman säännöllisen laivaliikenteen kokonaismatkustajamäärä oli 4,8 miljoonaa. Se on -59 % verrattuna edellisvuoteen. Suurin osa, 4,1 miljoonaa matkustajaa (-54,1 %), kulki Helsingin ja Tallinnan välisellä laivareitillä.

Tukholman reitin matkustajamäärät romahtivat, sillä laivat eivät liikennöineet Helsingin ja Tukholman välillä maaliskuun jälkeen lainkaan. Kaikkiaan reitillä kulki vain 376 000 matkustajaa (-83,4 %).
Helsingin ja Travemünden välillä liikkui 8 400 matkustajaa (-46,7 %). Helsinki-Pietari reitillä ei kulkenut lainkaan liikennettä.
”Koko vuonna Helsinkiin ei saapunut ainuttakaan kansainvälistä risteilyalusta”, kertoo Helsingin Sataman toimitusjohtaja Ville Haapasaari.

 

Työntekijät eturintamassa

Eckerö Line kuljetti viime vuonna sen kahdella laivalla yhteensä 964 713 matkustajaa, noin puolet vähemmän kuin vuonna 2019.
Henkilömatkustuksen romahduksen vuoksi Eckerö Linen henkilöstöä on ollut lomautettuna maaliskuusta 2020 alkaen useaan kertaan erimittaisissa jaksoissa, suurin osa 20-80 % työajastaan.
”Olen kiitollinen henkilökunnallemme, joka on jaksanut kaikesta huolimatta työskennellä eturintamassa pandemian aikana. Sairaanhoitohenkilökunnan sekä kauppojen ja muiden logistiikkayhtiöiden työntekijöiden tavoin he eivät voi jäädä etätöihin, ja ovat töissään alttiina mahdolliselle altistumiselle. Olen heistä todella ylpeä”, sanoo Eckerö Linen toimitusjohtaja Taru Keronen.

 

 

Ruotsin liikenne kärsi eniten

Tallinkin matkustajamäärät tippuivat viime vuonna 61,8 prosenttia. Kaikkiaan se kuljetti yhteensä 3 732 102 matkustajaa kaikilla operoimillaan reiteillä, kun vuotta aiemmin luku oli 9 763 210.
Vähiten kärsi Suomi-Viro reitti, jonka matkustajamäärät vähenivät 52,3 prosenttia. Suomi-Ruotsi-reittien matkustajamäärät vähenivät 66,1 prosenttia.
Suurinta pudotus matkustajamäärissä oli Ruotsi-Latvia-reitillä (-82,5 %) sekä Ruotsi-Viro-reitillä (81,9 %). Liikennöinti keskeytettiin näillä reiteillä kokonaan tai osittain maaliskuusta 2020 alkaen.
”Olemme toki hieman mustelmilla, ja joukkomme on vähentynyt, mutta olemme valmiita jatkamaan taisteluamme myrskyjen läpi ja olemme päättäneet aloittaa tien toipumiseen vuonna 2021”, kuvaa tilannetta Tallink-konsernin toimitusjohtaja Paavo Nõgene.

 

 

Neljä alusta liikenteessä

Viking Linen seitsemästä aluksesta vain neljä liikennöi säännöllisesti viime vuoden aikana. Yhtiön matkustajamäärä pieneni 70 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Varustamo kuljetti viime vuonna yhteensä 1 927 302 matkustajaa. Edellisvuoden vastaava luku oli 6 300 480.
Vikingin Linen mukaan toiminnan neljästä tukijalasta (rahti, reittimatkat, risteilyt ja henkilöautot) kolme mureni. Likviditeetin turvaamiseksi yhtiö sopeutti kustannusrakennetta ja toteutti erilaisia rahoitusjärjestelyjä. Varustamon liiketoimintamalli on rakennettu siten, että pelkkä rahtiliikenne ei kata toiminnan muuttuvia kustannuksia, ei edes sen jälkeen, kun henkilöstö on vähennetty minimitasolle.
Myös Viking Linen toimitusjohtaja Jan Hanses kiittää henkilökuntaa: ”Työntekijöiden vahva sitoutumisensa on lämmittänyt tässä vaikeassa ajassa.”
Yhtiö katsoo kuitenkin valoisaan tulevaisuuteen. ”Viking Gloryn laskettiin vesille tammikuun lopuilla ja otamme laivan vastaan loppusyksyllä ja se aloittaa liikennöinnin ensi vuoden alussa. Aluksen vesillelasku striimattiin ja sitä seurasi yli satatuhatta ihmistä.  Aluksesta tulee ainutlaatuinen ja kaunis – sekä sisältä että ulkoa. Glory antaa meille uskoa tulevaisuuteen”, sanoo.

Rahti ja tuet pitivät pinnalla

Suomen viennistä ja tuonnista merkittävä osa kulkee meritse matkustajalauttaliikenteen laivoilla. Laivakuljetusten osuus normaalioloissakin Suomen tuonnista on noin 80 prosenttia ja viennistä noin 90 prosenttia.
Lukuisista haasteista huolimatta Tallink kuljetti yhteensä 359 811 rahtiyksikköä vuonna 2020, mikä on vain 5,2 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019. Yhtiö jopa onnistui kasvattamaan Suomi-Viro-reittien kuljetettujen rahtiyksikköjen määrää yhdellä prosentilla verrattuna vuoden 2019 vastaavaan lukuun.
Viking Linella rahtiyksiköiden määrä oli vähentyneestä liikenteestä huolimatta 125 693 (133 940).  Useita volyymiennätyksiä rikottiin, ja täyttöaste oli jatkuvasti erittäin korkealla tasolla.
Rahtiliikenne kannatteli myös Eckerö Linea koronavuoden yli, kun kuljetetun rahdin määrä kasvoi kolmanneksella 126 977 rahtiyksikköön.
”Vaikka rahtikuljetukset ovat toimineet koko ajan, ja työmatkustus on ollut suurimman osan korona-ajasta sallittu, on laivaliikenne ollut henkilömatkustuksen romahduksen myötä tänä vuonna kaikkea muuta kuin kannattavaa liiketoimintaa. Eckerö Linen liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta valtion myöntämä ja Huoltovarmuuskeskuksen sekä Traficomin kautta kanavoitu taloudellinen tuki onkin ollut aivan välttämätöntä. Ilman sitä ahdinkomme olisi syvempi ja olisimme joutuneet vielä tätäkin kovempiin säästötoimiin ja henkilöstövähennyksiin”, toteaa Taru Keronen.

Liikennevelvoite ja tuet jatkuvat

Huoltovarmuuskeskuksen tehtävänä on turvata, ettei maamme huoltovarmuus vaarannu rajoitusten takia. Keväällä se velvoitti laivayhtiöt liikennöimään ja turvaamaan muun muassa lääkkeiden ja elintarvikkeiden saatavuuden Suomeen. Koska matkustajaliikenne oli valtioneuvoston määräyksestä keskeytetty, varustamoita tuettiin, kunnes matkustajaliikenne kesällä saatiin taas käyntiin.
Kesän ja syksyn aikana varustamot eivät saaneet tukia. Vuoden alussa Traficom jatkoi velvoitteita laivaliikenteen jatkamisesta tietyillä reiteillä.
Kilpailutuksen perusteella esimerkiksi Helsinki-Tallinna välillä huoltovarmuutta ylläpitävät Eckerö Linen Finlandia, Tallinkin Star ja Viking Linen XPRS.
Valtion on varannut lisätalousarviossa 24,8 miljoonaa euroa meriliikenteen avustuksille marras-helmikuun liikennöintiin. Varustamot saavat tukea kattaakseen kustannusten ja tuottojen välisen erotuksen.
”Toivomme, että valtiovalta jatkaa huoltovarmuudenkin kannalta elintärkeän laivaliikenteen tukitoimia niin kauan, kun koronatilanne vaikuttaa näin voimakkaasti henkilömatkustukseen. Logistiikkaketjumme sekä yhteytemme Eurooppaan on turvattava. Ilman varustamoita teollisuutemme ei saisi vientituotteitaan maailmalle; ja kansalaisilta jäisi suuri osa tutuista elintarvikkeista ja tarvittavista lääkkeistä saamatta”, Eckerö Linen Taru Keronen muistuttaa.

 

Leena Aalto
Kuvat: Helsingin Satama ja laivayhtiöt

Jaa artikkeli:

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Tilaa uutiskirjeemme

Liittymällä Ikkunapaikan postituslistalle, saat uutiskirjeen lehtien ilmestymisen välillä, noin 8 kertaa vuodessa.

Haluatko kirjautua ulos?
X