
Aarreaitta odottaa löytäjäänsä – kirjallisuusmatkailu Suomessa
Kirjallisuutta on yhdistetty matkailuun ja kulttuurielämyksiin jo useiden vuosisatojen ajan. Kirjallisuusmatkailu tarkoittaa käytännössä sitä, että vieraillaan kaupungeissa ja paikoissa, jotka liittyvät kirjailijoiden elämään, heidän teoksiinsa tai niistä tehtyihin sovituksiin, kuten elokuviin tai sarjoihin.
Kirjallisuusmatkailun muita muotoja ovat kirjailijatapaamiset ja vierailut kirjallisuuspuistoihin ja -festivaaleihin sekä kirjakauppoihin. Kirjallisuusmatkailun suosio on kasvanut huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Isossa-Britanniassa Harry Potterin Studio Watfordissa, Jane Austeniin liittyvät kohteet Bathissa ja Shakespeare Stratford-upon-Avonissa houkuttelevat vuosittain valtavia määriä kävijöitä.
Kirjallisuuden voima matkailun edistäjänä Suomessa
Kirjallisuusmatkailu edistää kirjallisen kulttuuriperinnön säilyttämistä ja mahdollisesti jopa herättää kiinnostusta kirjallisuuteen. Samalla matkailijoilla on mahdollisuus syventää yleissivistystään ja saada mieleenpainuvia elämyksiä.
Kirjan lukemisen sijaan on aivan eri asia kulkea sen maisemissa, maistaa romaanissa mainittua ruokaa, olla osa kirjan tai kirjailijan tapahtumapolkua tai osallistua teemalliseen tapahtumaan.
Suomessa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia kirjallisuusmatkailun saralla. Esimerkiksi luontomme tarjoaa oivan alustan kirjallisille elämyksille: Lönnrotin keruumatkojen reitit, Tove Janssonin saaristo tai vaikka Eeva Kilven runomaisemat. Nuorempia matkailijoita voisivat kiinnostaa dekkareiden maailmat ja mysteerit.
Kirjallisuusmatkailu kasvuun – kohti kansallista ja eurooppalaista yhteistyötä
Haaga-Heliassa kirjallisuusmatkailu on nostettu yhdeksi tulevaisuuden kehittämisteemaksi. Aihetta syvennettiin juuri kansainvälisessä työpajassa, jossa pohdittiin kirjallisuusmatkailun tilaa Suomessa ja etsittiin yhteisiä eurooppalaisia kehittämislinjoja.
Työpajan tuloksena Haaga-Helia tuottaa yhteistyössä Porton ammattikorkeakoulun kanssa kulttuurimatkailuun keskittyvän opintojakson, jossa kirjallisuusmatkailu on erityisessä roolissa. Kurssilla tehdään yhteistyötä alueellisten visit-organisaatioiden kanssa uusien kirjallisuusmatkailutuotteiden luomiseksi.
Suomesta puuttuu kirjallisuusmatkailustrategia
Pitkän aikavälin tavoitteena on luoda kirjallisuusmatkailulle laajempia kehittämismalleja hankkeiden kautta. Suomesta puuttuu kansallinen kirjallisuusmatkailustrategia, joka yhdistäisi alueelliset toimijat, matkailutuotteet sekä kirjallisuuden tuottajat niin, että matkailija löytäisi yhdestä portaalista koko maan kirjallisuuselämykset.
Toisena pitkän tähtäimen tavoitteena siintää yleiseurooppalainen kirjallisuusmatkailun verkosto. Tässä vertailukohtana voisi toimia ERIH (European Route of Industrial Heritage), jonka toimintamalleja voisi soveltaa kirjallisuusteemaisten matkailureittien rakentamiseen.
Kirjallisuusmatkailun kehittämisessä tarvitaan rohkeutta ja yhteistyötä: kuntien, matkailutoimijoiden, kulttuurilaitosten, kirjailijoiden, kustantajien ja yksityisten yrittäjien yhteisiä panostuksia. On aika kirjoittaa kirjallisuusmatkailu näkyväksi osaksi Suomen matkailun tarinaa.
Rilla Engblom
Vastuullisen matkailun lehtori
Antti Petteri Kurhinen
Vastuullisen matkailun lehtori
Restonomista on moneksi -palstalla tarkastellaan Haaga-Helian restonomikoulutuksen ajankohtaisia tapahtumia sekä teemoja koulutuksen ja opiskelijoiden näkökulmista. kolumnin kirjoittajat työskentelevät Haaga-Helian restonomikoulutuksessa.
Artikkeli on julkaistu Ikkunapaikassa 4/2025
Jaa artikkeli: