Helsinki-Vantaan lentoasema saavutti hiilidioksidipäästöjen nettonollatason
Tavoitteena on nettonollataso kaikille Suomen lentoasemille vuoden loppuun mennessä.
Helsinki-Vantaan lentoasema on saavuttanut viidentenä suomalaisena lentoasemana hiilidioksidipäästöjen nettonollatason. Nettonollapäästöisyys todennetaan kansainvälisessä Airport Carbon Accreditation (ACA) -ohjelmassa, jossa Finavia on ollut mukana vuodesta 2011. Lentoasemat akkreditoidaan seitsemällä eri tasolla, joista korkein on nettonolla. Tällä hetkellä ACA-ohjelmaan on liittynyt globaalisti yli 640 lentoasemaa.
”Hiilidioksidipäästöjen nettonollataso on kunnianhimoinen ilmastotavoite. Maailmassa on vain parikymmentä lentoasemaa, jotka ovat saavuttaneet ACA-ohjelman mukaisen nettonollapäästöjen tason”, Finavian kestävän kehityksen johtaja Kirsi Pitkäranta kertoo.
Helsinki-Vantaan lentoaseman päästöt aiheutuvat pääosin lentoaseman infrastruktuurin energiankulutuksesta, kuten asematasojen ja kiitoteiden valaistuksesta sekä rakennusten lämmityksestä ja ilmanvaihdosta, sekä ajoneuvojen ja kunnossapitokaluston käytöstä.
”Siirtymällä yksinomaan uusiutuvan sekä hiilidioksidivapaan energian käyttöön olemme onnistuneet vähentämään hiilidioksidipäästömme niin lähelle nollaa kuin se on teknis-taloudellisesti mahdollista”, Pitkäranta sanoo.
Viisi Finavian lentoasemaa nettonollatasolla
Helsinki-Vantaasta tuli hiilineutraali jo vuonna 2017. Nettonollapäästöjen taso on kansainväliselle lentoasemalle vielä suurempi saavutus.
Finavian lentoasemista Ivalon, Kittilän, Kuusamon ja Rovaniemen lentoasemat saavuttivat ACA-ohjelman mukaisen nettonollatason vuonna 2023. Helsinki-Vantaa on Finavian lentoasemista viides, jolle nettonollasertifikaatti on myönnetty. Euroopassa samalle nettonollatasolle ovat yltäneet muun muassa Arlandan, Schipholin, Rotterdamin ja Malmön lentoasemat.
”Haluamme olla osa ratkaisua lentoliikenteen päästöjen vähentämisessä, ja tavoitteemme on, että kaikki Finavian 20 lentoasemaa ovat nettonollapäästöisiä vuoden 2025 loppuun mennessä”, Finavian vastuullisuudesta, tekniikasta ja turvallisuudesta vastaava johtaja Henri Hansson sanoo.
ACA-ohjelman viidennellä tasolla olevien lentoasemien listaa hallitsevat Suomi ja Ruotsi Finavian viidellä ja Swedavian neljällä lentoasemalla.
“Monissa muissa maissa keskustelu on vasta alkamassa. Sääntöjen tarkan seuraamisen voisi sanoa olevan osa pohjoismaista tapaa toimia.”
Vetytalous ja sähköinen lentäminen vielä tulevaisuudessa
Finavian ilmasto-ohjelman pitkän tähtäimen tavoite on hiilinegatiivisuus. Lentoliikenteen määrän odotetaan kasvavan tuntuvasti seuraavien vuosikymmenten aikana.
“Lentokoneiden määrän maailmassa ennustetaan kasvavan yli 90 prosentilla vuoteen 2042 mennessä”, kertoo Hansson.
IATA:n tavoitevuosi lentoliikenteen nettonollapäästöille on 2050. Euroopassa ja kansainvälisesti lentoliikenteen päästöihin pyritään vaikuttamaan sääntelyllä, kuten EU:n jakeluvelvoitteella ja lentoliikenteen kansainvälisellä päästöjärjestelmällä CORSIA:lla.
Vaihtoehtoiset käyttövoimat vety ja sähkö eivät ole vielä teknisesti kypsiä kaupalliseen käyttöön. Tällä hetkellä hedelmällisin keino lentokoneiden päästöjen pienentämiselle ovat uusiutuvat lentopolttoaineet, koska ne eivät vaadi lentokoneteknologian muuttamista.
“Finavia on mukana monissa vetytalouden ja sähköisen lentämisen kehityshankkeissa myös kansainvälisesti”, kertoo Hansson.
Lähde: Finavia
Kuvat: Finavia, Riikka Krenn
Lisää vastaavia artikkeleja
