Kansallismuseossa kuljetaan tutkimusmatkailijoiden jalanjäljillä muinaisessa Lähi-idässä

Lähi-itä on alue, jonne tutkimusmatkailijat ovat kautta aikain suunnanneet etsimään läntisen kulttuurin menneisyyttä. Muinainen Lähi-itä on monien yhteiskunnan kehityssuuntien ja innovaatioiden syntysija.

Kansallismuseossa 19.5.2022 avautuvaan näyttelyyn on ensimmäistä kertaa koottu yhteen suomalaisiin museokokoelmiin kuuluvia Lähi-idän arkeologisia esineitä. Kokoelmat on alun perin kerätty eurooppalaisen tutkimuksen näkökulmasta, joten esineet kertovat paitsi alkuperäisen alueensa historiasta, myös siitä, miten Lähi-itä on nähty Euroopassa.

Lähi-idän tutkimusta ensiaskeleista näihin päiviin

Näyttely esittelee Lähi-idän tutkimusta sen ensimmäisistä askeleista alkaen. Aluetta tutkittiin runsaasti 1800-luvulla. Taustalla olivat länsimaiden kolonialistiset pyrkimykset valloittaa itselleen uusia alueita luonnonvaroineen ja kulttuureineen, museoiden kehittyminen ja arkeologian ammattimaistuminen. Tutkimusta hallitsivat ranskalaiset ja brittiläiset tutkimusmatkailijat, mutta muut eurooppalaiset – suomalaiset mukaan lukien – seurasivat perässä.

”Lähi-itä on ollut kautta aikojen tutkimusmatkailijoille loputtoman kiinnostuksen kohde, sillä me eurooppalaiset etsimme omia juuriamme sieltä”, muinaisen Lähi-idän tutkimuksen professori Saana Svärd sanoo.

Näyttelyssä tutustutaan tutkimusmatkailijoihin, joiden työ on luonut vakaan pohjan muinaisen Lähi-idän tutkimukselle Suomessa. Ahvenanmaalainen Georg August Wallin (1811–1852) teki Euroopasta levinneen Egypti-innostuksen, egyptomanian, myötä kaikkiaan kolme tutkimusmatkaa Lähi-idän alueelle 1840-luvulla. Kiinnostus Egyptiä kohtaan näkyy Suomessa myös museokokoelmissa: Museoviraston kokoelmissa sekä museoissa ympäri maan on satoja egyptiläisiä esineitä. Suomen alueelta Lähi-itään, nykyisen Irakin alueella sijaitsevaan Niniveen, suuntasi nuolenpääkirjoitusta tutkinut pohjanmaalainen Karl Fredrik Eneberg (1841–1876) jo vuonna 1876.

Antropologi Hilma Granqvist (1890–1972) lähti 1920-luvulla Palestiinaan tutkimaan Raamatussa kuvattua naisten elämää väitöskirjaansa varten. Vietettyään alueella jonkun aikaa hän ymmärsi, etteivät alueen nykyiset asukkaat edustaneet raamatullista menneisyyttä, vaan naisten elämää piti tutkia laajemmin heidän omista lähtökohdistaan käsin. Granqvistin kehittämästä tavasta tutkia vierasta kulttuuria elämällä sen arkea ja osallistumalla paikallisten elämään tuli myöhemmin antropologisen tutkimuksen perusmenetelmiä, joita kutsutaan osallistuvaksi havainnoinniksi.

Suomalainen muinaisen Lähi-idän tutkimus on viimeisen 50 vuoden aikana saanut runsaasti kansainvälistä tieteellistä arvostusta niin assyriologian, arkeologian, papyrologian kuin Raamatun tutkimuksen aloilla. Tutkimustyötä tehdään yliopistojen lisäksi Suomen Lähi-idän instituutissa.

Näyttelyssä käsitellään myös muinaisesta Lähi-idästä peräisin olevia yhteiskunnallisia kehityssuuntia ja innovaatioita, kuten varhaisimmat kirjoitus- ja rahajärjestelmät. Matematiikan ja tähtitieteen tutkimuksella oli tuhansia vuosia pitkät perinteet Babyloniassa, ja sieltä on peräisin tunnin jakaminen 60 minuuttiin sekä ympyrän jakaminen 360 asteeseen.

Näyttelyyn on ensimmäistä kertaa koottu yhteen suomalaisiin museokokoelmiin kuuluvia Lähi-idän arkeologisia esineitä Suomen kansallismuseosta ja Museoviraston arkeologisista kokoelmista, Gallen-Kallelan museosta, Raahen museosta, Lappeenrannan museoista, Lahden museoista, Yliopistomuseosta ja Kansalliskirjastosta. Näyttelyn reilusta sadasta esineestä kahdeksan on lainassa Medelhavsmuseetin kokoelmista Ruotsista.

Suomen kansallismuseo on toteuttanut näyttelyn yhteistyössä Helsingin yliopiston Muinaisen Lähi-idän imperiumit -huippuyksikön ja Keski-Suomen museon kanssa.

Näyttely on esillä Kansallismuseossa 4.9.2022 asti, jonka jälkeen se nähdään Keski-Suomen museossa 15.10.2022–1.1.2023.

Kuva:

Savisylinteri uusbabylonilaiselta kaudelta 605–562 eaa. kuuluu Museoviraston arkeologisten kokoelmien esineisiin. Savisylinterit olivat rituaaliesineitä, jotka haudattiin maahan temppelin, palatsin tai linnoituksen perustuksiin. Ne oli tarkoitettu tulevien hallitsijoiden ja jumalten luettaviksi. Tämä savisylinteri on kuningas Nebukadnessar II:n ajalta. Nuolenpääkirjoitus sylinterin ympärillä kertoo Lugal-Maradin temppelin rakennustöistä Maradin kaupungissa Babyloniassa. Muinainen Marad on sijainnut Tell Wannat es-Sadumissa, nykyisessä Irakissa. Assyriologi ja diplomaatti Harri Holma osti savisylinterin tunnetulta antiikkikauppias Ibrahim Elias Géjoulta Pariisissa vuonna 1913. Esineen tarkempi alkuperä on tuntematon.
Kuva Matti Kilponen, Museovirasto

 

Lähde:Kansallismuseo

Jaa artikkeli:

Tilaa uutiskirjeemme

Liittymällä Ikkunapaikan postituslistalle, saat uutiskirjeen lehtien ilmestymisen välillä, noin 8 kertaa vuodessa.

Haluatko kirjautua ulos?
X