Mallen mansikkapaikat Virossa

Mallen mansikkapaikat Virossa löytyvät luonnosta, meren ääreltä ja savusaunasta

Perusvirolaisena viihdyn luonnossa ja meren rannalla, nautin pikkupaikkojen rennosta ilmapiiristä ja hyvä ruoka on lähellä sydäntäni.

Viro on pieni maa – aivan maailman paras paikka. Hetkellä, jolloin kotipihan nurmikon leikkuu tai kukkapenkin kitkeminen alkavat kyllästyttää voin hypätä autoon ja ajaa vain parissa tunnissa vaikka maan toiseen ääripäähän.
Voi miten eksoottiselta keskivirolaiselle kuulostaakin saarenmaalaisten õ-tön kielimurre, miten erilaiselta maistuu etelävirolaisten sõir-juusto ja miten Narvan rajajoen rannalla seisominen saa sydämeni lyömään eri  tahdissa.
Eikä reissuun tarvitse aina lähteä autolla, hypätä voi polkupyöränkin kyytiin tai reppumatkaajana vaeltaa halki Viron. Siitä viimeisestä starttaammekin mansikkapaikkakierrokselleni.

 



Vaellukselle luontoon

Olen kotoisin pienestä kylästä, joten luonto on aina ollut läsnä. Pikkutyttönä löysin monesti syitä paeta metsään, keräämään sinivuokkoja tai kevätesikkoja. Ja kun naapuritäti vei meidät polkupyörämatkalle ja telttailemaan, olin myyty luonnolle.
Viron luontoon onkin paras tutustua omatoimisesti maan halki kulkevien Viron metsähallituksen (RMK) vaellusreittien avulla. Viroksi niitä kutsutaan Matkatee-nimellä ja niitä on yhteensä kolme:
Oandu-Aegviidu-Ikla -vaellusreitti (370 km)
Peraküla-Aegviidu-Ähijärve -vaellusreitti (820 km)
Penijõe-Aegviidu-Kauksi -vaellusreitti (615 km)

 

 

Reitit esittelevät kansallispuistoja ja upeita virolaismaisemia; pohjoisrannikon hiekkarantoja ja komeaa rantatörmää, Keski-Viron maatiloja, viljapeltoja, suoalueita ja suistoja, Etelä-Viron kukkuloita ja laaksoja, Itä-Viron kaivos- ja teollisuuskohteita sekä Länsi-Viron jokimaisemia ja lintubongausseutuja.

 

 

Kaikki vaellusreitit risteävät Aegviidussa, Viron ”vaelluspääkaupungissa”, johon pääsee Tallinnasta helposti yhdessä tunnissa lähijunalla.
Reittien varrella on nuotiopaikkoja ja laavuja, ja reittejä voi kulkea myös polkupyörällä.
Ja hei, luonnonystävien vuoden yksi tärkeimmistä tapahtumista on Matsalun kansainvälinen luontoelokuvafestivaali Länsi-Virossa, Lihulassa. Hurmaava tapahtuma järjestetään lintujen syysmuuton aikaan 16.-27.9.2020. Tapaammeko siellä?

 

Pranglin satama.

 

Päiväretki saarille

Nykyään tallinnalaisena nautin meren läheisyydestä. Ehkä siitäkin syystä, että toinen kotimaani Suomi sijaitsee sen vastarannalla. Maidemme välillä, Tallinnan edustalla sijaitsevat Aegna, Naissaar ja Pranglin saari, jotka olivat neuvostoaikana rajavyöhykettä eikä ulkopuolisella ollut niille asiaa.

 

Prangli. Kuva Carl-Martin Nisu.

 

Aegnalla ja Naissaarella on yhä paljon militäärihistoriaa, kun taas henkilökohtainen lemmikkini Prangli on tunnettu 1200-luvulle asti ulottuvasta kalastajakyläkulttuurista.

 

Prangli. Kuva: Martin Andreller

 

Saarella on oma murteensa, monimuotoista luontoa, ystävällisiä paikallisasukkaita ja iloisia kylätapahtumia. Pranglille on päivittäinen lauttayhteys Leppneemen satamasta (Tallinnan keskustasta 18 km itään).

 

Põhjaka. Kuva: Stina Kase.

 

Mahtavia makuelämyksiä

Korona-aikana pakenin kesämökillemme Keski-Viroon ja hain silloin tällöin uunituoretta leipää ja karhulaukkapestoa lähellä sijaitsevasta Põhjakan kartanosta. Ne olivat maittavia juhlapäiviä.

Põhjaka. Kuva Stina Kase.

 

Põhjakan kartanon ravintolan tarina sai alkunsa kolmen pääkaupungin nuoren kokin, Märtin, Ottin ja Joelin, päätöksestä muuttaa maalle, vuokrata autiona seisonut kartano ja perustaa sinne ravintola. Sellainen, jossa on aito puuhella, jonka raaka-aineet hankitaan suoraan lähipelloilta ja jonka kellari on maasta kattoon täynnä itse valmistettuja säilykkeitä.

 

Herkullinen tyrnimarjapavlova.

 

Ravintola avasi ovensa vuonna 2010, ja on siitä lähtien ylläpitänyt luonnonmukaisia arvoja. Ruokalistalla on ihastuttavaa kotiruokaa, oma vahva suositukseni on pitkään menussa pysynyt tyrnimarjapavlova, todennäköisesti muutkin tykkäävät.
Põhjakan kartano sijaitsee Tallinna-Tartto päätien varrella, 94 km Tallinnasta.

 

Jaanihanso. Kuva: Veronika Roosimaa.

 

Melkein kuin samppanjaa

Olen onnellinen ihminen, sillä työni Visit Estoniassa sisältää jatkuvaa tutustumista maamme aarteisiin. Vuoden alussa järjestimme suomalaisille matkanjärjestäjille opintomatkan Pärnuun ja vierailimme mm. Jaanihanson siideritilalla.


Pääni sai pyörryksiin se into, millä omistajaperhe Alvar ja Veronika Roosimaa kertovat samppanjamenetelmällä valmistuvasta virolaisesta laatusiideristä sekä jättimäisestä puutarhasta, joka on ”koti” 5300 omenapuulle ja 600 päärynäpuulle.

 

Jaanihansonissa maistiaisissa. Kuva Verinika Roosimaa.

 

Alvarilla on myös kunnioitettava missio nostaa laatusiiderien mainetta, jotta ne pääsisivät samppanjan rinnalle ravintoloiden ruokalistoille.
Tilaa esitellään hyvällä suomen kielellä ja paikka soveltuu suurempienkin ryhmien vierailtavaksi. Vierailultamme lähti maistajaisten myötä matkaani pari pulloa kotonakin nautittavaksi ja voin vain kuvitella, kuinka kaunista tilalla on nyt omenapuiden kukkimisen aikaan.

 

 

Kiireettä savusaunassa

”Ihanko totta, ollaan viisi tuntia savusaunassa?“, ihmettelin varatessani ystäväporukan saunamatkaa Viron ”virallisen saunaemännän” Eda Veerojan luokse.
Viron ”huippuvuorilla“ eli Etelä-Virossa maan korkeimman kohdan, Munamäen (318 m) lähellä asuva Eda on perinyt syvän saunaviisauden isoäidiltään.  Hän on kehittänyt taitojaan ja toimii tänään Mooskan savusaunatilalla emäntänä, saunottajana ja kouluttajana.
Edan mukaan sauna on kuin pikkuvauva, jota ei noin vaan anneta vieraiden syliin. Savusaunarituaalien aikana lauletaan, opitaan vihtomaan perinteiseen tapaan, pulahdetaan lampeen ja harjoitellaan hunajahierontaa.

 

Eda Veeroja on Mooskan savusaunatilan emäntä, saunottaja ja kouluttaja.

 

Viron savusaunaperinteen UNESCO:n listalle vienyt Eda käsittelee kiuasta kuin pianonsoittaja instrumenttiaan. Hän tietää tarkkaan, miten siitä saadaan voimakkaammat äänet (lue: löylyt) ja milloin on aika asettua rauhallisempaan mielialaan.
Viisi tuntia oli ohi kuin silmänräpäyksessä ja ihmettelin, miten olenkaan aiemmin pärjännyt saunassa.
Kerron lisää suosituksia taas, kun näemme ja tapaamme – tere tulemast Viroon!

 

Malle Kolnes.
Malle Kolnes, Visit Estonia

Malle Kolnes työskentelee Viron matkailun edistämiskeskuksen eli Visit Estonian Suomen B2B-asiakkuuspäällikkönä. Työn ohella hän opiskelee Luuan metsätalouskoulussa, valmistuen elokuussa luonto-oppaaksi.

Haluatko kirjautua ulos?
X